RK
30.06.2003 01:48:29
116509

Yhteenvedon paikka "evoluutiopsykologiasta"!

Tyhjä taulu vai puhuva eläin? 

(Jari-Pekka Vuorelan artikkeli oli Aamulehdessä 28.6)

J.-P.:V.: Viime vuosisadan lopussa edellytykset realistisen tieteellisen psykologian synnylle olivat olemassa. Charles Darwin oli julkaissut jännittävimmän teoksensa The Expression of the Emotions in Man and Animals (Tunteiden ilmaisu ihmisessä ja eläimissä) 1872 ja William James järkäleensä The Principles of Psychology (Psykologian periaatteet) 1890.

RK: Todellakin. Ja sittenhän se nobelisti Pavlov sen realistisen ja myös kokeellisuuteen perustuvan tieteellisen psykologian pian perustikin. William Jamesin oppi siinä kyllä lensi uskonnollisen psykologian ohella tunkiolle.

J.-P.:V.: William Jamesin mukaan ihmismieli ja ihmisyhteisön käyttäytyminen eroavat muiden eläinten tajunnasta ja toiminnasta pohjimmiltaan siksi, että ihmisellä on enemmän perittyjä vaistoja kuin mutkikkaimmillakaan serkuillaan.

RK: Tämä ´vaisto´ on epämääräinen käsite. Se olisi ensinnäkin oletuksen mukaan peritty (synnynnäinen), mutta tuonnempana (Chomskyn ”kielielintä” koskien) ja muissakin yhteyksissä ilmenee, että SAMALLA SE ON MYÖS OPITTU. Tuossa suhteessa ´vaisto´ yhdistää opitun ja synnynnäisen reaktion HUONOT PUOLET! ´Vaisto´ on (suht koht) VALMIS käyttäytymismalli, se ei ole pelkkä TAIPUMUS, potentio, sillä jokin sellainen geenissä oleva mahdollisuus, joka ei koskaan aktivoidu, ei ilmeisesti ole ´vaistokaan´, esimerkiksi sukellusrefleksi, jos lapsen naamaa ei alle puolivuotiaana koskaan kasteta veteen. Toisaalta nikotiinin tai kokaiininhimo ei varmaankaan ole ´vaisto´, koska kukaan ei ”tiedä” noita aineita kaivata, ellei ole niitä jo kokeillut, eli sillä ei ole eikä ole ollut mitään tekemistä minkään adaptaation kanssa.
Tieteellisen neuropsykologian perustaja Pavlov suorittikin eläinten ´vaistojen´ kokeellisen tieteellisen ANALYYSIN kahteen komponenttiin: ehdottomiin reflekseihin, jotka ovat synnynnäisiä, ja joiden koneisto on aivokuoren alapuolella,ja opittuihin ehdollisiin reflekseihin, joiden koneisto on aivokuorella. Nämä voivat myös ketjuttua keskenään, eläinten vaistomainen käyttäytymismalli on tällaisten refleksien KOMBINAATIO. Ehdolisten ja ehdottomien refleksien LAINALAISUUDET ovat täysin erilaisia, joten ´vaistoja´ ei voida tarkastella ”yhtenä mönttinä” jakamatta niitä näihin omalakisiisiin komponentteihinsa. Silloin esimerkiksi kotieläimen vaistokäyttäytymiseen voidaan myös vaikuttaa, jos tunnetaan riittävässä määrin nuo komponentit, niin elukkaa opettamalla kuin sitten mahdollisesti rotua jalostamallakin.
Aivan ehdottoman selkeä kokeellinen eläintietellinen tosiasia on, että EHDOLLISET refleksit ovat syrjäyttäneet kehityksessä ehdottomia refleksejä, DISTYKSEN suunta on ollut pois synnynnäisistä kohti opittuja käyttäytymismalleja niin esimerkiksi kädellisillä ja petoeläimillä kuin vaikkapa varislinnuillakin. Sitä ei ”evoluutiopsykologien” päinvastainen jankutus ole muuttanut eikä muuta yhtään minnekään. Se on nin fakta kuin mikään tieteellinen fakta vain olla voi. Ja miksi IHMINEN muodostasi siinä muka POIKKEUKSEN?
Ihmisellä termiä ´vaisto´ei itse asiassa tieteessä juuri käytetä lainkaan:

http://www.tsv.fi/ttapaht/034/portin.pdf

J.-P.:V.: Tämä oli aivan liian täysijärkinen ajatus pysyäkseen suosiossa totalitarismin vuosisadalla.
RK: Jamesin käsitteistö on vanhentunut ja korvattu tieteellisellä. Hänen teoriansa on ollut tieteessä täydellisesti menneen talvenlumia jo kohta sata vuotta. Mitähän huuharit sieltä tunkilta SEURAVAKSI kaivavat, Alfred Rosenbergin?

J.-P.:V.: B.F. Skinnerin behaviorismi ja J.V. Stalinin kasvatusoptimismi perustuivat uskoon, jonka mukaan ihmisen oppimiskykyä eivät vaistot rajoita.

RK: No on sentään pieni hajurako AL:n hyväksi HS:in nähden, ettei erilaisten vastapuolten ideologien suihin pistetä mitä tahansa täysin päinvastaista kuin mitä he todella ovat esittäneet: nämä amerikalaisen ja neuvostotieteen tärkeimmät ideologit eivät todellakaan antaneet penninkään arvoa ”ikuiselle ihmisluonnolle”, eivätkäole sen puoleen antaneet heidän tärkeimmät seuraajansa tuossa ominaisuudessa myöhemminkään.

J.-P.:V.: Psykoanalyysi, sosialidemokratia, kriittinen teoria ja feminismi puolestaan olivat yhtä mieltä siitä, että tiedostaminen poistaa vapautuksen esteet.
Viimeistään 1990-luvulla lienee kaikille ajatteleville ihmisille kuitenkin käynyt selväksi, että esimerkiksi uskonnollisten ja kansallisten fundamentalismien täytyy perustua johonkin sellaiseen, mihin kaikkein yksinkertaisin valistustyö ei aivan automaattisesti pure.

RK: Mitään välttämättömyyttä ei ole olettaa, että sellainen järjenkäytön este olisi nimenomaan jokin ”ihmisluonto”…

J.-P.:V.: Oli tullut aika nostaa lajityypillinen ihmisluonto jälleen kunnialliseksi tutkimuskohteeksi.

RK: Oli ja meni. Pinkerin ”mittaukset” osoitettiin joko väärin tulkituiksi tai suoranaiseksi hölynpölyksi:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=112165

http://www.nature.com/cgi-taf/DynaPage.taf?file=/nature/journal/v419/n6902/full/419019a_fs.html

J.-P.:V.: Sanoja ”evolutionary psychology” (evoluutiopsykologia) käyttivät otsikoissa ensimmäisinä John Tooby ja Leda Cosmides, mutta itse ajattelutavan kuuluisimmaksi markkinoijaksi osoittautui yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) psykologian professori Steven Pinker.

RK: Täysiä huijareita ja vähän kajahtaneita kaikki kolme.

J.-P.:V.: Kielioppi on peritty vaisto

RK: Vuan ku ei o:

http://www.tsv.fi/ttapaht/025/Haukioja.pdf

http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/tekstit/chomsky.htm

J.-P.:V.: Pinkerin läpimurtoteoksen nimi oli The Language Instinct (Kielivaisto).
Sen mukaan kielioppi on yksinkertaisesti ihmislajin terveen yksilön perimä vaisto. Ei ole muutakaan järkevää tapaa tulkita esimerkiksi Noam Chomskyn teorioita, vaikka Chomsky itse arasteleekin suoraa liittymistä Darwinin ja Jamesin traditioon.

RK: Ei Chomskyn teorioita ole todistettu OIKEIKSI, vaan VÄÄRIKSI!! Tuo jälkimmäinen sillä varauksella, että hänen kileielinteoriansa on itse asiassa VERIFIOIMISTA VAATIVA hypoteesi, jota ei vääräksi varsinaisesti TARVITSE todistaa.
EI CHOMSKYN TEORIOITA NÄIN OLLEN MITENKÄÄN TARVITSE ”TULKITA”, eivätkä ne ole mikään ”selitystä vaativa” TIETEELLINEN ongelma!

J.-P.:V.: Kielioppi, kuten moni muukin ihmisluonnon osatekijä, edellyttää sopivaa oppimisympäristöä sopivassa iässä ruvetakseen toimimaan.
Se on siten sekä peritty

RK: Vuan ku ei o ainakan keneettisesti peritty.

J.-P.:V.: …että opittu. Jostain ulkopuoliselle käsittämättömästä syystä tällainen ajatus on monille lokerostaan mustasukkaisille akateemisille virkailijoille kovin pelottava.

RK: Se on asiansa osaavalle akateemiselle täysin järjetön ajatus. Se on sitä myös sivu mennen sanoen myös monien selvien sosiobiologistien mielestä.

J.-P.:V.: Steven Pinkerille ei kollegojen ärsyttäminen tai jopa pelottelu ole koskaan tuottanut kovin suurta tuskaa. Niinpä hän antoi seuraavalle menestysteokselleen nimen How the Mind Works (Kuinka mieli toimii).
MIT-kollega Jerry Fodor julkaisi rauhallisen kommenttikirjan nimeltä The Mind Doesn´t Work That Way (Mieli ei toimi näin).
Evoluutiopsykologien välillä käydään tietysti monenlaista keskustelua. Pinker on kaikessa kasvatusintoilun vastaisuudessaankin eräänlainen ihmismielen insinööri sikäli, että hän uskoo monia kollegojaan vahvemmin tajunnan ankaraan modulaarisuuteen. Toisin sanoen Pinkerillä on taipumus vetää melko yksioikoisesti yhtäläisyysmerkit aivojen alueiden ja mielen elementtien välille.

Ihmisen mieli ja tyhjä taulu

The Blank Slate (Tyhjä taulu) -teoksen perusidean hyväksyminen ei oikeastaan edellytä täsmällistä kannanottoa kirjoittajan omiin teorioihin. Tässä kirjassaan Steven Pinker pyrkii paljastamaan ja tuhoamaan erilaisia tapoja kieltää ihmisluonnon olemassaolo.

RK: Toiset sosiobiologistitkin ovat sitä mieltä että PINKERin ”tyhjä taulu” on olkinukke. Oikea tabula rasa –periaate tarkoittaa yhteiskuntatieteissäsitä, että yhteiskunnalliset lainalaisuudet eivät ole seurasta ihmisen refleksesistä. Se on sitten taas AIVAN MUU kysymys, onko esimerkiksi geeneillä minkäkinlainen osuus esimerkiksi mielisairauksille altistumisessa.

J.-P.:V.: Jos mieli olisi syntyessään tabula rasa eli tyhjä taulu, kasvatus ja kokemus voisivat tuottaa suunnitellusti valistuneita persoonallisuuksia ja sivistynyttä käyttäytymistä, kuten John Locke 1600-luvulla esitti. Nykyään ei kukaan varmasti vakavissaan usko, että taulu olisi syntyessäänkään aivan tyhjä, joten mistä tämä into vastustaa ihmisluonnon kieltämistä?
Pinker pyrkii osoittamaan, että yhteiskuntatieteiden ja kasvatuksen vallitsevat ideologiat sisältävät kaikesta huolimatta kolmiosaisen yhteenkietoutuneen myytin. Ajatus tyhjähköstä taulusta liittyy ajatukseen jalosta villistä, jonka yhteisö voi pilata;

RK: ”Jalo villi” on pesunkestävä biologistinen teoria. Kuka tahansa ajattelukykyinen ”villi” on tasan yhtä ”sosiaalistettu” PERSOONA kuin kuka tahansa muukin.

J.-P.:V.: ja ajatukseen tajunnasta haamuna, jonka jumalat tai vanhemmat ovat asettaneet ohjaamaan ruumiin konetta.

RK: No komments…

J.-P.:V.: Vallitsevat ideologiat perustuvat Pinkerin käsityksen mukaan ”sosiologiseen traditioon”, johon hän lukee mukaan Platonin, Hegelin, Marxin, Durkheimin ja Weberin. Sosiologinen traditio uskoo, että sosiaaliset tosiasiat ovat oma universuminsa, jota yksilöiden eduilla ja tavoitteilla ei voi selittää.

RK: HÄH!? IHMISyksilön edut ja tavoitteet ovat yhteiskunnallisia. Totta perkeleessä niillä voidaan ”selittää” yhtä ja toista,tavoittelistahan inhimilinen toiminta nimenomaan olemukseltaan on (TOISIN kuin SOSIOBIOLOGISTIT aina välillä antavat ymmärtää, että se olisikin pelkkää ”reagointia” ja/tai vain ”näennäisesti tietoista)!

J.-P.:V.: Tätä perinnettä on arvattavasti aina vastustanut ”sosiaalisen sopimuksen traditio”, johon uusien ”ihmisluonnon tieteiden” eli sosiobiologian, kognitiotieteen ja evoluutiopsykologian soveltuvat osat, jämäkästi sijoittuvat.

Pinker unohtaa Skyrmsin jaon

RK: Nyt tulee sitten sitä PRITIIKKIÄ (:- D…)…sitähän pitää aina vähän olla…

J.-P.:V.: Tämähän on ilmeistä sekoilua, koska Pinker itsekin laskee nimenomaan John Locken tyhjine tauluineen sopimustradition osaksi. Pinkeriltä on näköjään jäänyt kokonaan lukematta esimerkiksi Brian Skyrmsin Evolution of the Social Contract (Sosiaalisen sopimuksen evoluutio), jossa esitetään perin toisenlainen traditiopari.
Yhteiskuntasopimus voidaan Skyrmsin mukaan ajatella joko insinöörimäisen rationalistin ”luonnontilalle” kehittämäksi vaihtoehdoksi (Thomas Hobbes, John Rawls) tai pohdiskeluksi siitä, miten oikeasti olemassaolevat yhteiskunnat todella ovat kehittyneet (David Hume, Jean-Jacques Rousseau).
Brian Skyrms arvelee monien sosiologien itse asiassa olleen jälkimmäisen perinteen laitamilla, ja niin arvelen minäkin. Steven Pinkerkään ei siis ole immuuni poliittisten mieltymystensä värittämälle tieteenhistorian tulkinnalle, kuten tuskin olen minäkään.
Pinker esittää paljon käytännön esimerkkejä ihmisluonnon tosiasiallisesta kieltämisestä. Taiteeseen ja feminismiin liittyvät esimerkit ovat usein hyvinkin huvittavia, kasvatukseen ja totalitarismiin liittyvät usein hyvinkin hirvittäviä. Jos kiinteätä ihmisluontoa ei olisi, miksei ihmistä oikeastaan saisi panna vaikka keskitysleiriin.
Tuli mainituksi sosiobiologia. Evoluutiopsykologit todellakin arvelevat, että myös tajunnan ja käyttäytymisen lajityypilliset osat perustuvat siihen, mikä organismien säilymisen kannalta on edullista. Harvat organismit taitavat pyrkiä keskitysleiriin.

RK: Tajuntaa ei ole ilman yhteiskuntaa, ei ali- eikä päälitajuntaa. Sitä ei pidä käsitteenä sekoittaa sanan ´taju´ tai ´tajuisuus´ kanssa, jonka vastakohta on ´tajuton´, eli ”refleksitkin pois päältä”…muutoin tuohon voi todeta, että pläp pläp plää, ei kauheta kanttia olisi pitää LUKIJOITA ääliöinämaan toiseksi suurimmalla lehdellä, kun ei olisi edes sillä suurimmallakaan...

J.-P.:V.: Hyvää ja huonoa reduktionismia

Steven Pinker sanoo, että kuten on olemassa hyvää ja huonoa kolesterolia, on myös hyvää ja huonoa reduktionismia. Huono reduktionismi pyrkii korvaamaan tieteitä toisilla, hyvä pyrkii kehittämään niiden yhteistyötä.

RK: Mitä PERKELEEN tekemistä tieteiden yhteistyöllä on REDUKTIONISMIN kanssa! Reduktionismi on sitä, että tarjotaan omat palikat jollekin TOISELLE TIETEELLE, joka kaiken lisäksi PERIAATTEESSAKAAN ei osaa niillä pelata… Se on YHTEISTYÖTÄ yhtä vähän kuin vastaava toimi olisi millä muulla alalla hyvänsä. Tietysti tieteiden tulee rajautua loogisesti ja käytännöllisesti toisiinsa, mutta missä TODELLA voidaan suorastaan REDUSOIDA, siellä ei lainkaan ole kyseessä ERI tieteenalat! Sillon ovat kysessä ERI TASOJEN EFEKTIIVISET TEORIAT SAMASTA ASIASTA.

J.-P.:V.: Hyvä reduktionismi tuottaa innostunutta salapoliisityötä erillisten tiedelokeroiden harrastaman postimerkkien keräilyn sijaan. Huonosta reduktionismista Pinker esittää esimerkkinä Monty Python -sketsin ”uuden tutkimustuloksen”: Kaikki brontosaurukset ovat ohuita yhdestä päästä; paljon, paljon paksumpia keskeltä; ja sitten taas ohuita toisesta päästä.

RK: TUO on sentään TOTTA,mitä MONTY sanoo,mutta se, mitä PINKER sanoo (uutta), on ainakin tähän asti ollut VALETTA!

J.-P.:V.: Inspiroivammaksi tutkimustulokseksi ovat Pinkerin mukaan osoittautuneet Eric Turkheimerin julkaisemat kolme ”käyttäytymisgenetiikan lakia”:
Ensimmäisen mukaan kaikki ihmisen käyttäytymispiirteet ovat osittain periytyviä.

RK: KAIKKI?! Peruasia on, että MILLÄ MEKNISMILLA, geneettisellä vai yhteiskunnallisella.

J.-P.:V.: Toinen sanoo, että samassa perheessä kasvamisen vaikutus on pienempi kuin geenien vaikutus.

RK: Kevon paskaa. Samat geenit omaava susilapsi on…sanottakoon se nyt suoraan: apina, eikä oikein sitäkään.

J.-P.:V.: Kolmas toteaa, että huomattavaa osaa mutkikkaiden käyttäytymispiirteiden muuntelusta ei voi selittää sen kummemmin geenien kuin perheidenkään vaikutuksella.

RK: Entäs kaverit, opettajat, internetti…

J.-P.:V.: Ennen kuin lukija rupeaa kaipaamaan Monty Pythonia, kannattaa hetkeksi pysähtyä. Kolmas laki merkitsee sitä, että lasten sosiaalistuminen tapahtuu suurelta osin muualla kuin perheissä.
Jos liioitellaan vain hieman: ihmiset saavat vanhemmiltaan kyllä geeninsä, mutta kasvatus on lähes yhtä tyhjän kanssa. Identtisistä kaksosista tulee 50-prosenttisesti samanlaisia, kasvavat he sitten yhdessä tai erikseen.
RK: Heistä tulee 100% erilaisia, jos toinen on susilapsi, mutta toinen tavallinen tallaaja.

J.-P.:V.: Vanhemmat ja lapset – ihmisiä molemmat

RK: Mikä YLLÄTYS!

J.-P.:V.: En ihmettele näiden väitteiden aiheuttamaa moraalista närkästystä, vaikka empiiriset kaksostutkimukset niitä kiistatta tukevat. Onko siis samantekevää, miten vanhemmat lapsiaan kohtelevat?

RK: On vaikka kuinka paljon asioita, jotka kaikien (paitsi susilasten) on opittava samalla tavalla. Se ei ollenkaan tarkoita, että sellaiset asiat olisivat ”geenissä”.

J.-P.:V.: Hurskaana valistusmiehenä Steven Pinker tyytyy huomauttamaan, että ihmisiähän tässä ovat niin vanhemmat kuin lapsetkin, ja tottakai ihmisten tulisi yleensäkin kohdella toisia yhtä kiltisti kuin haluavat toisten kohtelevan itseään.

RK: Hän ei ole valistusmies (ja tuskin hurskaskaan). hän on huippuluokan disinformaattori. Hänen pelinsä on kuitenkin pelattu,kun jenkkien oli pakko iskeätiskiin omatkintutkimuksensa esimerkiksi ehdollistumisjärjestelmän biokemiasta, kun mm. aussit ja ruotsalaiset olisivat just kuitenkin tuleet perässä, tai menneet suorastaan ohi.

J.-P.:V.: Minusta ei ole mitenkään sietämätöntä ajatella, että suurin osa vilpittömän optimistisesta yhteiskuntasuunnittelusta, kuten vilpittömän optimistisesta kasvatuksestakin, on harmitonta ja vaikutuksetonta puuhastelua, joka pitää harjoittajansa poissa pahemmista ilkitöistä.
Ikävämmäksi asia käy, kun suunnittelijat luulevat kukistaneensa ihmisluonnon ongelmallisuuden. Pinkerkin siteeraa George Orwellin puoluevirkailija O´Brienia: ”Me luomme ihmisluonnon. Ihmiset ovat loputtoman muokattavia.”

RK: Ne on ”EP”:t kun yrittää ”luoda ihmisluonnon”, jota he sitten yksin ”tulkitsisivat”…Vuan kun se ei onnistu, ei vaikka miten viäntäs ja jyräis…

J.-P.:V.: Haluaako joku tosiaan uskoa O´Brieniin mieluummin kuin vaikkapa Brian Skyrmsin loppulauseeseen:
”Niidenkin, jotka aikovat muuttaa maailmaa, olisi parasta ensin opetella kuvaamaan sitä.”

RK: Mutta minkä perkeleen takia pitää hullunkiilto silmissä "KUVATA" KOKO AJAN EHDON TAHDOIN VÄÄRIN, ja kaikkien asianmukaisesti suoritettujen kokeiden VASTAISESTI!?

* Kirjat: Steven Pinker: The Blank Slate. The Modern Denial of Human Nature. Viking Penguin 2002.

Jari-Pekka Vuorela

Kommentoi:

RK
RK
07.07.2003 01:54:35
116875

ei niinkään se reduktionismi, mutta se VÄÄRÄ BIOLOGIA....

RK kirjoitti 30.06.2003 (116509)...

>Tyhjä taulu vai puhuva eläin?

>(Jari-Pekka Vuorelan artikkeli oli
>Aamulehdessä 28.6)

>J.-P.:V.: Viime vuosisadan lopussa
>edellytykset realistisen tieteellisen
>psykologian synnylle olivat olemassa.
>Charles Darwin oli julkaissut
>jännittävimmän teoksensa The
>Expression of the Emotions in Man and
>Animals (Tunteiden ilmaisu ihmisessä
>ja eläimissä) 1872 ja William James
>järkäleensä The Principles of
>Psychology (Psykologian periaatteet)
>1890.

>RK: Todellakin. Ja sittenhän se
>nobelisti Pavlov sen realistisen ja
>myös kokeellisuuteen perustuvan
>tieteellisen psykologian pian
>perustikin. William Jamesin oppi
>siinä kyllä lensi uskonnollisen
>psykologian ohella tunkiolle.

>J.-P.:V.: William Jamesin mukaan
>ihmismieli ja ihmisyhteisön
>käyttäytyminen eroavat muiden
>eläinten tajunnasta ja toiminnasta
>pohjimmiltaan siksi, että ihmisellä
>on enemmän perittyjä vaistoja kuin
>mutkikkaimmillakaan serkuillaan.

>RK: Tämä ´vaisto´ on epämääräinen
>käsite. Se olisi ensinnäkin oletuksen
>mukaan peritty (synnynnäinen), mutta
>tuonnempana (Chomskyn ”kielielintä”
>koskien) ja muissakin yhteyksissä
>ilmenee, että SAMALLA SE ON MYÖS
>OPITTU. Tuossa suhteessa ´vaisto´
>yhdistää opitun ja synnynnäisen
>reaktion HUONOT PUOLET! ´Vaisto´ on
>(suht koht) VALMIS käyttäytymismalli,
>se ei ole pelkkä TAIPUMUS, potentio,
>sillä jokin sellainen geenissä oleva
>mahdollisuus, joka ei koskaan
>aktivoidu, ei ilmeisesti ole
>´vaistokaan´, esimerkiksi
>sukellusrefleksi, jos lapsen naamaa
>ei alle puolivuotiaana koskaan
>kasteta veteen. Toisaalta nikotiinin
>tai kokaiininhimo ei varmaankaan ole
>´vaisto´, koska kukaan ei ”tiedä”
>noita aineita kaivata, ellei ole
>niitä jo kokeillut, eli sillä ei ole
>eikä ole ollut mitään tekemistä
>minkään adaptaation kanssa.
>Tieteellisen neuropsykologian
>perustaja Pavlov suorittikin eläinten
>´vaistojen´ kokeellisen tieteellisen
>ANALYYSIN kahteen komponenttiin:
>ehdottomiin reflekseihin, jotka ovat
>synnynnäisiä, ja joiden koneisto on
>aivokuoren alapuolella,ja opittuihin
>ehdollisiin reflekseihin, joiden
>koneisto on aivokuorella. Nämä voivat
>myös ketjuttua keskenään, eläinten
>vaistomainen käyttäytymismalli on
>tällaisten refleksien KOMBINAATIO.
>Ehdolisten ja ehdottomien refleksien
>LAINALAISUUDET ovat täysin erilaisia,
>joten ´vaistoja´ ei voida tarkastella
>”yhtenä mönttinä” jakamatta niitä
>näihin omalakisiisiin
>komponentteihinsa. Silloin
>esimerkiksi kotieläimen
>vaistokäyttäytymiseen voidaan myös
>vaikuttaa, jos tunnetaan riittävässä
>määrin nuo komponentit, niin elukkaa
>opettamalla kuin sitten mahdollisesti
>rotua jalostamallakin. Aivan
>ehdottoman selkeä kokeellinen
>eläintietellinen tosiasia on, että
>EHDOLLISET refleksit ovat
>syrjäyttäneet kehityksessä ehdottomia
>refleksejä, DISTYKSEN suunta on ollut
>pois synnynnäisistä kohti opittuja
>käyttäytymismalleja niin esimerkiksi
>kädellisillä ja petoeläimillä kuin
>vaikkapa varislinnuillakin. Sitä ei
>”evoluutiopsykologien” päinvastainen
>jankutus ole muuttanut eikä muuta
>yhtään minnekään. Se on nin fakta
>kuin mikään tieteellinen fakta vain
>olla voi. Ja miksi IHMINEN muodostasi
>siinä muka POIKKEUKSEN? Ihmisellä
>termiä ´vaisto´ei itse asiassa
>tieteessä juuri käytetä lainkaan:

>http://www.tsv.fi/ttapaht/034/portin.
>pdf

>J.-P.:V.: Tämä oli aivan liian
>täysijärkinen ajatus pysyäkseen
>suosiossa totalitarismin vuosisadalla.
>RK: Jamesin käsitteistö on
>vanhentunut ja korvattu
>tieteellisellä. Hänen teoriansa on
>ollut tieteessä täydellisesti menneen
>talvenlumia jo kohta sata vuotta.
>Mitähän huuharit sieltä tunkilta
>SEURAVAKSI kaivavat, Alfred
>Rosenbergin?

>J.-P.:V.: B.F. Skinnerin
>behaviorismi ja J.V. Stalinin
>kasvatusoptimismi perustuivat uskoon,
>jonka mukaan ihmisen oppimiskykyä
>eivät vaistot rajoita.

>RK: No on sentään pieni hajurako
>AL:n hyväksi HS:in nähden, ettei
>erilaisten vastapuolten ideologien
>suihin pistetä mitä tahansa täysin
>päinvastaista kuin mitä he todella
>ovat esittäneet: nämä amerikalaisen
>ja neuvostotieteen tärkeimmät
>ideologit eivät todellakaan antaneet
>penninkään arvoa ”ikuiselle
>ihmisluonnolle”, eivätkäole sen
>puoleen antaneet heidän tärkeimmät
>seuraajansa tuossa ominaisuudessa
>myöhemminkään.

>J.-P.:V.: Psykoanalyysi,
>sosialidemokratia, kriittinen teoria
>ja feminismi puolestaan olivat yhtä
>mieltä siitä, että tiedostaminen
>poistaa vapautuksen esteet.
>Viimeistään 1990-luvulla lienee
>kaikille ajatteleville ihmisille
>kuitenkin käynyt selväksi, että
>esimerkiksi uskonnollisten ja
>kansallisten fundamentalismien täytyy
>perustua johonkin sellaiseen, mihin
>kaikkein yksinkertaisin valistustyö
>ei aivan automaattisesti pure.

>RK: Mitään välttämättömyyttä ei ole
>olettaa, että sellainen järjenkäytön
>este olisi nimenomaan jokin
>”ihmisluonto”…

>J.-P.:V.: Oli tullut aika nostaa
>lajityypillinen ihmisluonto jälleen
>kunnialliseksi tutkimuskohteeksi.

>RK: Oli ja meni. Pinkerin
>”mittaukset” osoitettiin joko väärin
>tulkituiksi tai suoranaiseksi
>hölynpölyksi:

>http://keskustelu.skepsis.
>fi/html/KeskusteluViesti.
>asp?ViestiID=112165

>http://www.nature.com/cgi-
>taf/DynaPage.
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>
>taf?file=/nature/journal
RK
07.07.2003 01:54:39
116879

Ei filosofinen reduktionismi,vaan värä biologia, anteeksi ja korjaus

Tuli epähuomiossa näpsäistyä väärää nappia...

RK kirjoitti 30.06.2003 (116509)...

" J.-P.:V.: Hyvää ja huonoa reduktionismia

Steven Pinker sanoo, että kuten on olemassa hyvää ja huonoa kolesterolia, on myös hyvää ja huonoa reduktionismia. Huono reduktionismi pyrkii korvaamaan tieteitä toisilla, hyvä pyrkii kehittämään niiden yhteistyötä.

RK: Mitä PERKELEEN tekemistä tieteiden yhteistyöllä on REDUKTIONISMIN kanssa! Reduktionismi on sitä, että tarjotaan omat palikat jollekin TOISELLE TIETEELLE, joka kaiken lisäksi PERIAATTEESSAKAAN ei osaa niillä pelata… Se on YHTEISTYÖTÄ yhtä vähän kuin vastaava toimi olisi millä muulla alalla hyvänsä. Tietysti tieteiden tulee rajautua loogisesti ja käytännöllisesti toisiinsa, mutta missä TODELLA voidaan suorastaan REDUSOIDA, siellä ei lainkaan ole kyseessä ERI tieteenalat! Silloin ovat kyseessä ERI TASOJEN EFEKTIIVISET TEORIAT SAMASTA ASIASTA.

J.-P.:V.: Hyvä reduktionismi tuottaa innostunutta salapoliisityötä erillisten tiedelokeroiden harrastaman postimerkkien keräilyn sijaan. Huonosta reduktionismista Pinker esittää esimerkkinä Monty Python -sketsin ”uuden tutkimustuloksen”: Kaikki brontosaurukset ovat ohuita yhdestä päästä; paljon, paljon paksumpia keskeltä; ja sitten taas ohuita toisesta päästä.

RK: TUO on sentään TOTTA, mitä MONTY sanoo ,mutta se, mitä PINKER sanoo (uutta), on ainakin tähän asti ollut VALETTA! "

Itse asiassa tuo väittely REDUKTIONISMISTA varsinkin Pinkerin kohdalla on aivan turhaa, ja pelkkää tosiasioiden kaunistelua hänen "tilanteensa" osalta, koska "ep":n varsinainen perusvirhe on se, että "ep":t eivät BIOLOGIATIEEN SISÄLLÄ "tunnusta" EHDOLLISTUMISJÄRJESTELMÄÄ olemassa olevaksi saati sitten tieteellisesti todistetuksi(tai sitten ehkä tarkoittavat sillä jotakin muuta kuin se on, esimerkiksi sen yksinkertaisinta muotoa EHDOLLISIA ÄRSYKKEITÄ kaikkien KÄYTTÄYTYMISMUOTOJEN muka kuitenkin ollessa "geeniperäisiä"!

Tästä minulla onkin nyt oikein ”D”-seuran johtokunnan jäsenen tunnustus, kopioin tähän nyt itse viestinolennaiset osat, en pelkästään linkkiä:

******

VK kirjoitti 04.07.2003 (116745)...

>RK kirjoitti 03.07.2003 (116712)...

RK: >>Ensinnäkin olen käsittänyt, että tuo
>>MHC preferenssi on sellainen, että
>>mitä vähemmän yhteistä MHC-geeneissä,
>>sitä "kiehtovampi" hien haju

VK: Ei se mene noin yksioikoisesti.
>Ensinnäkin vertailu tapahtuu
>pikemminkin omiin lähisukulaisiin tai
>kasvinkumppaneihin kuin itseen,
>toisekseen näistä tutuista hajuista
>hyvin paljon poikkeava ei myöskään
>ole miellyttävä. Siis jos
>miellyttävyys esitetään "tuttuuden"
>funktiona, se ei ole aidosti kasvava
>vaan sillä on maksimikohta jossakin
>ääripäiden välillä. Eri lajeilla
>painotus on hiukan erilainen.

RK: Tuollainen maksimi viittaisi kyllä ihan puhtaasti matemaattisista analogiasyistäkin kahteen riippumattomaan erilliseen "voimaan", josta toinen on attraktiivinen, eli tässä tapauksessa ehdollistunut "omien" tunnistaminen (erityisesti lajeilla joilla haju on johtava aisti),ja toinen on hylkivä, eli mahdollisesti MFC-diskriminointi. Vähän niin kuin elektronikin poukkoilee tietyillä "etäisyyksillä" ytimestä, kun sähkömagneettinen voima yrittää sitä sinne "pudottaa", mutta ydinvoima taas estää "putoamisen".

Ja kahta päinvastaista EHDOTONTA refleksiä samaan ilmiöön ja TASAN SAMALLA ärsykkeellä ei kyllä ymmärtääkseni voi liittyä!

Sitä vastoin ei ole ehdotonta estettä sille, etteikö samaan toimintoon ja ainakin suurin piirtein samalla ärsykkeellä voisi liittyä keskenään tasan päinvastaiset ehdollinen ja ehdoton refleksi. Muistettakoon vaan vaikkapa rotan vastakkaiset tappelurefleksit tai hevosen irrottautumisstrategiat jostakin suosta tai kivenkolosta.

--klips---

RK: …et näe mitään huijausta
>>siinä, että tuota mittausta yritetään
>>tulkita ILMAN
>>EHDOLLISTUMISJÄRJESTELMÄÄ.

VK: En
>todellakaan pidä huijauksena sitä
>että asioita pyritään selittämään
>mahdollisimman vähin ennakko-
>oletuksin.

RK: No mutta Virpi hyvä, ei se yksinkertaisuus mikään TOTUUSKRITEERI ole!

Se on hyvän teorian ja käsitteen tuntomerkki, että siinä ei roikoteta mitään YLIMÄÄRÄISTÄ roinaa, mutta jos siitä PUUTTUU jokin tarkoitetun kuvauskohteen keskeinen välttämätön piirre, niin sitten se on armotta VIRHEELLINEN tai VÄÄRÄ käsite tai teoria! Siis juuri sellainen kuin "ep" onkin!

VK: Tämä kuuluu tieteenteon
>perusasioihin.

RK: Tieteen ja tieteenteon varsinainen perusasia on, että tieteellisten lakien ja teorioiden pitää olla OBJEKTTIVISEN TODELLISUUDEN lakien kanssa yhtäpitäviä, kuvata niitä OIKEIN, ovat ne sitten "yksikertaisia" tai "monimutkaisia"! Nyrkkisääntö on että "suuret teoria ovat yksinkertaisia" mutta siitä ei taatusti mitään automatiikkaa seuraa, että myös "yksinkertaiset teoriat ovat suuria" jotenkin "määritelmällisesti" vaikka se todellakin tuntuu olevan "ep-tiedon" kokoamisperiaate :-D

Jos me vaikka "poistetaan" tuolta Mendelejevin järjestelmästä muutama alkuaine, tai teoreettisesta fysiikasta vaikka heikko ydinvoima, niin "YKSINKERTAISEMPIA" niistä teorioista kyllä tulee, mutta samalla virheellisiä ja kelvottomia, kun jokin OMALAKINEN ilmiökokonaisuus on vain jätetty pois "teorian ulkopuolelle".

Prikulleen samoin käy, jos "poistetaan teorioista" ehdolliset refleksit, laeiltaan ehdottomista jyrkästi poikkeava, ja niihin nähden sitä paitsi erityisesti kehittyneimmillä lajeilla täysin MÄÄRÄÄVÄ objektiivisten lainalaisuuksien tyyppi, joka on selkeästi erotettavissa ehdottomista reflekseistä eli "geenistä tulevista" käyttäytymismalleista niin toiminnallisesti, biologiselta esiintymistavaltaan (laji- vai yksilökohtaisia) muodostumistavaltaan (lajikehityksessä vaiko yksilönkehityksessä muuttuvana, myös sammutettavissa olevana), fysiologisesti (eri paikassa aivoissa), kemiallisesti (eri välttäjäkemikaalit) kuin miltä hyvänsä objektiivisesta tieteelliseltä tarkastelukannalta!

Nyt ruvetaan pääsemään varsinaiseen asiaan ja nimenomaan siihen LUONNONTIETEESEEN ohi erilaisten tähän asiaan nähden toisarvoisten "reduktionismin ongelmien" ja muiden sellaisten lillukanvarsien...

Minä olen aina sanonut, että "ep":n/"sosiobiologian" PAHIN vika ei ole reduktionismi, vaan VÄÄRENNETTY BIOLOGIA.

Jos joku redusoi yhteiskuntaa ehdollisten refleksien biologiseen järjestelmään, niin kuin se sinänsä ei-mikään-välkky Skinner, niin ei siitä silloin SELLAISTA huuhaata tule kuin "ep":stä/"neurotaloustieteestä"...

RK: >>Onko ehdollistumismekanismi
>>mielestäsi "evoluution vastainen" ja
>>MITEN? Sanopa se!

VK: Ei. Se vain ei
>selitä läheskään kaikkea mitä sinä
>sillä haluaisit selittää.

RK: No eihän sen KAIKKEA tarvitsekaan selittää, se selittää sen mitä se selittää, ja SEN biologiselle perustalle rakentuvat sitten kuitenkin YHTEISKUNNALLISET ilmiöt, EIKÄ ehdottomien refleksien perustalle (ainakaan primääristi: KAIKKI on yhteiskunnassa ehdollistumiselle perustuvien ilmiöiden (kuten ajattelun) VÄLITTÄMÄÄ!

Jos "järkeillään" jotakin esimerkiksi evoluutioteorian pohjalta esimerkiksi ihmisen mahdollisista geenivaikutteisista "vaistoista" tai muusta sellaisesta, ei koskaan voida jättää asettamatta kysymystä siitä, MITÄ SELLAISELLA SAAVUTETTASIIN ETUA VERRATTUNA SIIHEN, ETTÄ KYSEINEN ILMIÖ OLISI PUHTAASTI JA JÄÄNNÖKSETTÄMÄSTI OPITTU, (eli ehdollistumisjärjestelmälle perustuva).

MUUTEN menee "järkeily" ARMOTTA metsään, ja muuttuu HÖLMÖILYKSI. Tämä on FAKTA.

RK: >>Pinker TV:ssä hiljattain toitottikin
>>”kulttuurievoluution olevan
>>biologisen evoluution vastainen
>>ilmiö”, minulla on se videolla:
>>Järkeä??

VK: Tuo on harmi kyllä mennyt
>minulta ohi. Sinun selostuksesi
>perusteella en ala asiaa kommentoida,
>kun en tiedä mitä ohjelmassa
>oikeasti sanottiin.

RK: Luulisin, että siitä olisi video kirjastoissa. Siitä on ennenkin täällä ollut puhetta:

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=110614

RK