Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  | Seuraava sivu

Risto Koivula
11.05.2012 02:33:09
361268

Re: Ehdolliset refleksit, Höpsis "sensuroinut ehdollistumisen"

Lainaus: RK, 05.02.2004 00:49:54, 132994
doktrinalA kirjoitti 04.02.2004 (132853)...

>>>Kysymys ei ollut mitä kaikkia eri >
>>sanoja voidaan käyttää, vaan "minkä >
>>yhteensaattaminen"?

>>Ehdollisten ja ehdottomien
>>ärsykkeiden. Ensin mainittu onkin
>>tuolla edellä määritelty.

>Nyt sinun pitää määritellä:

>a) ehdottomat ärsykkeet

Määritelty vistissä 132852

b)
>ehdolliset ärsykkeet

Määritelty viestissä 132482

>Aikaisemminhan pyrit määrittelemään
>ehdolliset refleksit. Nyt uuden
>käsitteen määritteleminen näyttää
>johtavan uudempien
>määrittelemättömien käsitteiden
>viidakkoon.

>Kehä päätelmä (tässä tapauksessa
>määritelmä joka ei sisällä
>informaatiota käsitteestä):

>EHDOLLINEN REFLEKSI: Väliaikainen
>yhteys, joka muodostuu [...]
>ehdottomien ärsykkeiden [...]

EI, vaan "EHDOLLISTEN ja ehdottomien"! Paino ensimainitulla (että jytisee).

>yhteensaattamisen tietä.

>EHDOTON ÄRSYKE: Ärsyke, joka
>aiheuttaa ehdottoman refleksin.

RK


Tämän ketjun antipavlovistimodet ovat pätkineet silpuksi peruskäsitteet määrittelevä avausviesti mukaan lukien.

Pistetään se siis takaisin tällekin palstalle.

keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=132482

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3010512/tieteellisen-ihmiskuvan-perusteita-ehdolliset-ja-ehdottomat-refleksit/

EHDOLLINEN ÄRSYKE

Alun perin neutraali ärsyke, joka johtuen ilmenemisestään toistuvasti samanaikaisesti yhdessä
ehdottoman ärsykkeen kanssa muodostaa sen kanssa väliaikaisen yhteyden ja aiheuttaa tämän jälkeen samanlaisen reaktion kuin sekin.

Ehdollinen ärsyke aiheuttaa laajoja toiminnallisia muutoksia monissa muissa aivolohkojen kuoren ja sen alaisten osien alueissa. Nämä muutokset ovat erityisen merkittäviä ehdollisen refleksin muodostumisen alkuvaiheissa ja niiden syynä on aivojen erikoistumattomien aktivoituvien muodostumien toimintaansaattaminen.

EHDOTON ÄRSYKE

Ärsyke, joka aiheuttaa ehdottoman refleksin. Tämän perustoiminnon ohella, jonka aiheuttaa aktivoitumisen eteneminen määrättyä hermorataa, ns. refleksikaarta pitkin, ehdottomat ärsykkeet, jotka kuuluvat monimutkaisiin refleksikombinaatioihin (syömis-, sukupuoli-, puolustus- jne.,”vaistoihin”, RK) aiheuttavat lisäksi laajoja yleisempiä aktivaatio- ja toimintatilamutoksia joko koko aivokuorella tai sen osalla. Nämä muutokset johtuvat siitä, että oman erityisen ratansa lisäksi ehdoton refleksi aktivoi sen yläpuolisia aivokerroksia.


EHDOLLINEN REFLEKSI

Väliaikainen yhteys, joka muodostuu ja kehittyy ehdollisten ja ehdottomien ärsykkeiden yhteensattumisen ja yhteensaattamisen tietä.

Ehdollinen refleksi toteutuu aivojen ylimmissä osissa ja perustuu väliaikaisille yhteyksille, jotka ovat muodostuneet määrättyjen hermorakenteiden välille ihmisen tai eläimen yksilöllisessä kokemuksessa. Ehdolliset refleksit muodostuvat määrätyissä olosuhteissa yksilön elinprosessissa.

Ehdottomat refleksit ovat periaatteessa yhdenmukaisia kaikilla lajin yksilöillä, mutta ehdolliset refleksit sen sijaan ovat äärettömän monimuotoisia. Perusehto ehdollisen refleksin muodostumiselle on indifferentin ärsykeen ajallinen yhteenkäyminen ehdottoman ärsykkeen kanssa (voi olla ainutkertainenkin, mutta useimmiten kuitenkin toistuva). Sen tuloksena indifferentti ärsyke alkaa aktivoida vastausreaktiota, jollaista se ei aiemmin aiheuttanut. Esimerkiksi jos yhdistetään ajallisesti ääni- tai valomerkki ruoan antamiseen eläimelle, niin nämäkin alkavat aktivoida syömisreaktiota (syljeneritystä,juoksua ruokintapaikalle jne.), jota ne ilman tuota ajallista yhteenkämistä eivät missään tapauksessa olisi aiheuttaneet. Ehdollisten refleksien luonteenomainen piirre on niiden ajallinen, ”tilapäinen” (epäpysyvä) luonne. Jos ehdollisen refleksin perusmuodostumisehdot lakkaavat olemasta voimassa, eikä ehdoton ärsyke enää vahvistakaan ehdollista, niin tilapäinen yhteys taantuu, ”jarruttuu”, ja ehdollinen refleksi siis alkaa sammua.

Ehdollisten refleksien johtava koneisto kehittyneimmillä eläimillä on isojen aivojen aivokuori.Aivokuoren alapuolisissa aivojen osissa saattaa muodostua pieni osa kaikkein yksinkertaisimpia ja karkeimpia ehdollisia refleksejä. Mutta aivokuorenalainen kerros ottaa osaa kaikkien ehdollisten refleksien muodostumiseen, koska aktivoimalla aivokuorta, kohottamalla sen ärsytystasoa, se luo olosuhteet, joita ilman tilapäiset yhteydet eivät kytkeydy.

Ehdolliset refleksit muodostuvat kaikkien ehdottomien refleksien perustalta, ja ehdollisiksi ärsykkeiksi saattavat muodostua mitä moninaisimmat ulkoisen ja sisäisen ympäristön vaikuttajat, niin äärimmäisen yksinkertaiset kuin kuin mitä mutkikkaimmatkin samanaikaiset ja peräkkäiset ilmiökompleksit. Uudet ehdolliset refleksit muodostuvat edelleen aikaisemmin muodostuneiden ja yksinkertaistuneiden ehdollisten refleksien perustalle (ensimmäisen, toisen, kolmannen jne. kertaluvun ehdolliset refleksit).

On osoitettu, että yhdelle ja samalle ärsykeelle erilaisissa olosuhteissa (eri vuorokauden aikoina, eri valaistuksessa, eri koetiloissa jne) voidaan muodostaa erilaisia ehdollisia refleksejä. Jos esimerkiksi 100 Hz:n taajuinen ääni yhdessä huoneessa tarkoittaa ruokaa, mutta toisessa eläimen käpälien ärsyttämistä sähköiskulla, niin ensimmäisesä huoneessa se herättää syömisreaktion ja toisessa puolustureaktion. Tätä ilmiötä nimitetään ehdollisten refleksien k y t k e y t y m i s e k s i (ketjuttumiseksi, verkottumiseksi, kytkeytyneisyydeksi) .

Nykyisin erotetaan k l a s s i s e t ja i n s t r u m e n t a a l i s e t ehdolliset refleksit.Klassisia sanotaan edelleen ensimmäisen tyypin ehdollisiksi reflekseiksi ja instrumentaalisia toisen tyypin sellaisiksi, tai operanttireflekseiksi. Klassisissa ehdollisissa reflekseissä, jotka ensimmäisenä kuvasi ja joita tutki I. P. Pavlovin koulukunta, vastausreaktio toistaa, herättää, ehdottoman kytkennän aiheuttaman ehdottoman reaktion.

Instrumentaalisten ehdollisten refleksien muodostamisessa, työstämisessä ihminen tai eläin alkaa suorittamaan määrättyjä toimintoja, jotka joko saavat vahvistusta (ruoka, seksi tmv.) tai vapauttavat kivulaiden vahingoittavien tekijöiden vaikutukselta. Esimerkiksi vastauksena johonkin signaaliin (tai tilanteeseen, jossa opetus on tapahtunut) eläin painaa jotakin vipua saadakseen ruokaa tai päästäkseen pois häkistä,jonka lattian kautta kulkee sähkövirta.Kuten esimerkikstä nähdään,eläimen suorittama liikereaktio ehdollistetuun signaaliin (vivun painaminen), ja vahvistavan tekijän aiheuttama reaktio (syljeneritys ja ruoan syöminen, rauhaton liikehdintä ja käpälien varominen), eivät ole yhdenmukaiset. Ehdollistettu liikereaktio siintyy näissä esimerkeissä välineenä, instrumenttina vahvistuksen saamiselle. (Tästä nimitys instrumentaalinen ehdollinen refleksi).

Great Soviet Encyclopdia:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/conditioned+reflex

EHDOTON REFLEKSI

(Termi on peräisin I.P.Pavlovilta) (samoin käsite, RK)

Refleksi, joka toteutuu pysyvän geneettisesti määräytyneen hermostollisen yhteyden pohjalta hermoston aistinelementtien ja toimeenpanevien elinten välillä. Ehdoton refleksi on synnynnäinen reaktio, joka toteutuu aina määrättyjen (ehdottomien, RK) ärsykkeiden vaikuttaessa elistöön. Koska ehdottomat refleksit ovat perustaltaan synnynäisiä, geneettisesti lukkoonlyötyjä hermoyhteyksiä, niin ne ovat suhtellisen vähälukuisia, ja yhdenmukaisia kaikilla tämän tai tuon lajin yksilöillä. Ihmisellä ja muilla korkeammilla eläimillä ehdottomien refleksien keskukset oavt selkäytimessä, aivojen sisäosissa sekä aivokuoren alaisissa kerrostumissa; useimmat ehdottomat refleksit omaavat vaikutuksia myös aivokuorelle.

On olemassa yksinkertaisia ehdottomia refleksejä, jotka turvaavat yksittäisten elinten ja järjestelmien normaalin toiminnan (silmäterien supistuminen valon vaikutuksesta, yskiminen vieraiden kappaleiden joutuessa kurkunpäähän jne.) ja monimutkaisempia käyttäytymisluonteisia ehdottomia refleksejä, jotka riipuvat elimistön sisäisestä tilasta (mm. suvunjatkamisen ja lajien välisten suhteiden refleksejä). Yleisesti hyväksyttyä tyydyttävää ehdottomien refleksien luokittelua ja systematisointia ei toistaiseksi ole saatu kehitetyksi.

(1983, genomi tuossa varmasti auttaa, itseasiassa ilman sitä tullaista ei voitaisikaan tehdä adekvaatilla tavalla, RK)

Ehdottomat refleksit muodostavat myös välttämättömän pohjan ehdollisten refleksien muodostamis- ja työstämismekanismille.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Reflexes
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=340657

KORKEIN HERMOTOIMINTA

- neurofysiologiset prosessit, jotka tapahtuvat isojen aivojen kuorella ja välittömästi sen alapuolella olevassa kerroksessa, ja jotka ovat ihmisten ja eläinten psyykkisen toiminnan pohjana. K.h.t.:n prosessit ovat psyyken hermostollinen perusmekanismi, sen materiaalinen kasvualusta (substrat).

K.h.t.:n peruskäsitteet ovat tilapäinen (vremennaja, temporary, väliaikainen, ei-pysyvä) yhteys ja ehdollinen refleksi. Keskushermoston kaikkien osien toiminta on reflektorista (refeleksiperustaista, ehdottomat ja ehdolliset refleksit).

Tehtävältään (funktsija) K.h.t. on signaalitoimintaa; k.h.t:n ansiosta organismi reagoi ehdollisiin ärsykkeisiin, jotka signaloivat ehdottomien ärsykkeiden ilmenemistä.

K.h.t. muodostuu kahdessa hermoprosesseissa 'herättymisestä' ( vozbuzhdenie) ja ´sammu(ttu)misesta´ (tormozenie = jarruttaminen/-uminen, positiivisesta ja negatiivisesta ehdollistumisesta). Herä(tt)ämisprosessi perustuu uusien väliaikaisten (ehdollisten) yhteyksien ja positiivisten ehdollisten refleksien synnylle. Mutta jos ehdottomat ärsykkeet evät vahvista ehdollista ärsykettä, ehdollinen refleksi alkaa sammua. Ehdollisten refleksien täsmentyminen ja sammuminen tapahtuvat negatiivisen ehdollistumisen prosessien (tormozenie) perustalla.

K.h.t. on analyyttis–synteettistä toimintaa. Isot aivot ovat ärsykkeiden eriyttämisen (differentatsija) ja niiden yhdentämisen (integaratsija) neuroanatominen perusta.

K.h.t.:n ehdollisreflektoriset toiminnot muodostavat ihmisen tiedostustoiminnan neurofysiologisen perustan, objektiivisen todellisuuden haijastamisen perustan tämän suhteiden ja yhteyksien kokonaisuutena.

Korkeimman hermotoiminnan peruslakeihin (eli ehdollistumislakeihin) kuuluvat:

1) Uusien ehdollistuneiden yhteyksien muodostaminen kytkemällä neutraali ärsyke ehdottomaan.
2) Ehdollistuneiden yhteyksien sammuttaminen jättämällä kytkemättä hdollinen ärsyke ehdottomaan.
3) Neurofysilogisten prosessien hajauttaminen ja tiivistäminen (irradiaatio ja konsentaatio)
4) Hermoprosessien keskinäinen induktio
5) Monimutkaisten dynaamisten refleksijärjestelmien muodostaminen, ns. dynaaminen stereotyyppi.

Väliaikaisten yhteyksien muodostumisen ja sammuttumisen neuronatominen koneisto (”kasvualusta”, substrat) on isojen aivojen kuorikerros (cortex). Välittömästi sen alapuolisissa aivojen osissa sijaitsevat sellaisten tärkeimpien ehdottomien refleksien hermokeskukset, jotka muodostavat pohjan ehdollisten refleksien muodostamiselle. Välittömästi aivokuorenalaiset kerrokset turvaavat aivokuoren hermosolujen korkean aktivaatiotason luoden samalla ehdollisten yhteyksien vahvistamiselle välttämättömät olosuhteet ehdollisten yhteyksien luomiselle ja erilaistumiselle (differentsirovanie).

Tässä yhteydessä aivokuorenalainen kerros toimii aivokuorelle alistettuna, sen kontrolloimana tämän stimuloidessa ja tukahduttaessa (jarruttaessa) sen aktiivisuuden nousua.

Ihmisen korkeimman hermostollisen toiminnan laadullinen ero verrattuna eläimiin on seurausta siitä, että ihmisellä on tapahtunut psyykkisen toiminnan monimutkaistuminen, koska on ilmestynyt uudentyyppinen erikoinen ärsyke, nimittäin SANA.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Higher+nervous+activity "


Muokannut: Risto Koivula , 5/11/2012 2:35:46 AM

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  | Seuraava sivu