|
RK
01.03.2005 02:01:14
167274
|
Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
Oheinen Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen huippuyksikön professoreiden kirjoitus Aamulehdessä tunnustaustuu tiukasti yhteiskuntatieteiden standardimallin kannalle:
Aamulehti 25.2.2005
Sarjatuotanto ei viisasta
Ilkka Arminen kirjoittaa alakerta-artikkelissaan (14.2.) tieteen tuotteistamisesta. Hän toteaa, että menestynyt tutkimus kytkeytyy yhteiskuntaan sovellusten kautta. Arminen pitää tieteen kehityksen kannalta keskeisenä
ongelmana "tuotantoketjujen vaillinaisuutta". Tieteen tuotteistaminen on hänen mukaansa osa tämän ongelman ratkaisemista.
Arminen nostaa suomalaiseksi esimerkiksi tuotteistamisesta kehittävän työntutkimuksen ja edustamamme tutkimusyksikön. Yksikkömme toiminta edustaa kuitenkin aivan toisenlaista tieteen ja käytännön välistä yhteyttä kuin se, mitä Arminen tarkoittaa. On tärkeää erottaa toisistaan yhtääältä tieteen markkinalähtöinen tuotteistaminen, toisaalta teorian ja käytännön kriittinen,yhteiskehittelyn luontoinen vuoropuhelu.
Markkinalähtöinen tuotteistaminen tarkoittaa tutkimuksen organisointia siten, että tutkimuksen tilaajille tuotetaan jollakin vakiokaavalla maksullisia tutkimuspalveluja. Tällaisella teollisen sarjatuotannon mallin käytöllä on
pitkät perinteet esimerkiksi teknisten alojen tuotekehittelyä palvelevissa tutkimuslaitoksissa, lääketeollisuutta palvelevassa tutkimuksessa sekä
markkinointi- ja mielipidetutkimuksissa.
Perinteisen kokeellisen luonnontieteen toistettavuusvaatimus ja kalliit tutkimuslaitteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että myös yliopistollisessa
perustutkimuksessa tehdään paljon pitkälle standardoitua tutkimusta, jota voidaan myös tuotteistaa myytäviksi palveluiksi. Myös EU:n tutkimusrahoituksen mekaaniset hakemus- ja raportointikaavat ovat vieneet tutkimusta tähän sarjatuotantomaiseen suuntaan.
Sarjatuotannon mallia noudatteleva tuotteistaminen ei ole ainoa eikä viisain tapa vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Kun tuotteet ja palvelut elävät pitkään ja vaativat jatkuvaa uudelleenmuokkaamista, tarvitaan tuottajien ja käyttäjien välistä luovaa yhteiskehittelyä (englanniksi co-configuration).
Yhteiskehittely edellyttää vuoropuhelua ja vastavuoroista oppimista, jossa osapuolet sekä arvostavat että arvostelevat toisiaan. Juuri tällainen kriittinen vuoropuhelu yliopistollisen tutkimuksen ja työelämän
kumppaniorganisaatioiden välillä on tutkimusotteemme lähtökohta. Sarjatuotantoa emme harjoita.
Esitellessään tieteen kehityksen maisemaa Arminen esittää kaksijakoisen kuvan. Yhtäällä on perinteinen "intressitön" yliopistotutkimus, toisaalla "ulkopuoliseen sopimusrahoitukseen perustuva tiedeyrittäjyys". Vaikka tiedepoliittisessa keskustelussa paljon puhutaankin "yritysyliopiston läpimurrosta", tämä kaksijakoinen kuva on huonosti perusteltu.
Yritysrahoituksen osuus yliopistoille lisääntyi 1990-luvulla ainoastaan 4,0%:sta 5,2 %:iin. Sen sijaan toteutui julkisen rahoituksen rakenteen muutos. Kilpailutetun julkisen rahoituksen osuus (Tekes, Suomen Akatemia, ministeriöt) osuus kasvoi voimakkaasti suhteessa budjettirahoitukseen. Tästä syystä puhe "ei-julkisen ulkopuolisen rahoituksen merkityksestä" on liioitteltua.
Julkisilta rahoittajilta haettava rahoitus perustuu yhä enemmän hakijoiden tieteellisiin näyttöihin ja hakemusten laatuun, joiden arvioinnissa käytetään entistä enemmän ulkomaisia tutkijoita. Vankka budjettirahoitus on tärkeä
tieteellisen työn jatkuvuudelle, mutta kilpailutetun rahoituksen kasvulla on tervehdyttävä vaikutus tutkimuksen laatuun; molempia tarvitaan.
Jos tiedepoliittisesta keskustelusta halutaan ottaa käsite, joka kuvaisi yksikkömme tutkimustoimintaa, se olisi amerikkalaisen tiedepolitiikan tutkijan Donald Stokesin esittämä "käytännön innoittama perustutkimus".
Tällainen tutkimus on kiinnostunut yhteiskunnallisista ongelmista ja tutkii niiden perustana olevia ilmiöitä, sekä lisätäkseen tietoa ja ymmärrystä näistä ilmiöistä että luodakseen pohjaa käytännön ratkaisuille. Terveyden ja ympäristötutkimus ovat esimerkkejä tällaisesta tutkimuksesta. Tässä tiedekäsityksessä tutkimuksen teoreettinen taso ja yhteiskunnallinen relevanssi eivät ole vastakohtia, vaan toisiaan tukevia elementtejä.
Arminen toteaa aivan oikein, että tutkimuksen menestys perustuu eri tekijöiden onnistuneeseen yhdistelmään. Osat, joiden varassa yksikkömme toimii, ovat senioritutkijoiden johtamat tutkimusryhmät, tutkimushankkeet työelämän
kumppaniorganisaatioineen, tohtoriohjelma sekä laaja kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkko. Osat eivät muodosta putkea, vaan vuorovaikutteisen, orgaanisen rakenteen.
Arminen unohtaa mainita tuloksekkaan tutkimuksen tärkeimmän edellytyksen - omaperäisen ja rohkean teoreettisen otteen. Tutkimustyömme nojautuu venäläisten
psykologien Vygotskyn, Leontjevin ja Lurian 1920-luvulla luomaan kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan, josta on tullut maailmanlaajuinen monitieteinen lähestymistapa. Me viemme teoriaa uudenlaisiin käytäntöihin ja samalla uudistamme sitä. Ilman omaa teoriapohjaa tutkijoilla on vähän annettavaa yhteiskehittelyyn.
Yrjö Engeström
Professori
Reijo Miettinen
Professori
Jaakko Virkkunen
Professori
Helsingin yliopiston
Toiminnan teorian ja kehittävän
työntutkimuksen yksikkö
***********************************************************
Ihan toinen on sitten ääni Aivokuvantamisen huippuyksikössä: Tooby&Cosmidesta, Pinkeriä, Rizzolattia:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=150432
Täällä on analyysi nimenomaan suhteessa yhetiskuntatieteiden standardimaliin (hioukan toiseta tekstistä):
http://www.euvkr.com/5-2004.html
” * Europuoskaritiedettä Suomen tieteen huippuyksikössä?
“ Hari: " TKK:ssa tehdyissä magnetoenkefalografia (MEG) mittauksissa on osoitettu, että ihmisen aivoissa on useita aivoalueita kattava peilisolujärjestelmä.
Näihin alueisiin kuuluvat mm. primaarinen liikeaivokuori, ohimolohkon ylemmän uurteen (STS) seutu ja Brocan alue, joka vastaa ihmisellä sitä kohtaa, missä peilisolut apinoilla ensin havaittiin. "
RK: nyt ilmenee, että Hari ei ole siis ikinä kuullutkaan mitään KIELELLISESTÄ AJATELUTEORIASTA, ei Vygotskin eikä Whorffin-Sapirin. Jos hän olisi kuullut, hän ei uskaltaisi tuollaista möläystä suustaan päästää.
Brocan alueen "pieliheijastukset" ovat JUURI SITÄ, MITÄ NUO TEORIAT NIMENOMAAN ENNUSTAVAT, ja ILMAN MINKÄÄNLAISIA SPESIAALEJA "PEILISOLUJA " ! ”
Nyt on AINAKIN JOMPIKUMPI huippuyksikkö jo puhtaasti loogistakin syistä TÄYSIN joron jällillä, sillä nuo teoriat ovat ehdottomasti ja täysin yhteesovittamattomia.
Akatemia on selityksen velkaa ainakin jomastakummasta huippuyksikkövalinnasta.
Ruvetaanko äänestämän, että kummasta?
Minä äänestän HUU-HARIKSI Riitta Haria (RH) (ja ehdotan hänelle samalla ensi vuoden HUUHAA-palkitoa, jos joku selsia vielä jakaa…)
Kuka äänestää huuhariksi Yrjö Engeströmiä (YE)?
RK
|
|
|
Harmaa.Eminenssi
01.03.2005 02:01:20
167280
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
RK kirjoitti 01.03.2005 (167274)...
>Oheinen Helsingin yliopiston
>Toiminnan teorian ja kehittävän
>työntutkimuksen huippuyksikön
>professoreiden kirjoitus Aamulehdessä
>tunnustaustuu tiukasti
>yhteiskuntatieteiden standardimallin
>kannalle:
>Aamulehti 25.2.2005
vuorovaikutteisen, orgaanisen
>rakenteen.
Tutkimustyömme nojautuu
>venäläisten psykologien Vygotskyn,
>Leontjevin ja Lurian 1920-luvulla
>luomaan kulttuurihistorialliseen
>toiminnan teoriaan, josta on tullut
>maailmanlaajuinen monitieteinen
>lähestymistapa. Me viemme teoriaa
>uudenlaisiin käytäntöihin ja samalla
>uudistamme sitä.
No hyvä että yritetään UUDISTAA, sitä minäkin olen ollut sinun kanssasi keskutellessani useaan otteeseen toivomassa.
Toivotaan että naiiville konstruktivismille löytyy jokin uusi vaihtoehto.
Ilman omaa
>teoriapohjaa tutkijoilla on vähän
>annettavaa yhteiskehittelyyn.
Nyt taisi vaan unohtua se alkuperäinen teoriapohja, siis tämä sinun RK joskus mainitsema Pavlov?
>Yrjö Engeström
>Professori
>Reijo Miettinen
>Professori
>Jaakko Virkkunen
>Professori
>Helsingin yliopiston
>Toiminnan teorian ja kehittävän
>työntutkimuksen yksikkö
Harmaa.Eminenssi
|
|
|
Harmaa.Eminenssi
01.03.2005 02:01:22
167282
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat ...
Infinite Looppi taas..
http://www.helsinki.fi/ktl/tutkimus/
Jaahas, näyttävät Helsingin Yliopiston kasvatustieteilijät löytäneen Vygotskin ym. ja nyt sitten taas kerran jollain uudella tavalla.
Aukusti Salo löysi toiminnan teorian Alakansakoulun opetusopissaan eli opetussuunnitelmassaan 1930 -luvulla (jos oikein muistan vuosikummenen), mutta varovaisuussyistä rajasi sen kansakoulun luokille 1-2.
No tottakai toiminta lihasmuistintaa teorian käytännön kautta tehokkaasti aivokuoreen, mutta se mitä sinne tallentuu on jlähtökohtaisesti jo keksittyä ja löydettyä pitkälle uusintava valintajuttu, pelkkä toimiminen ei johda edistykseen, paitsi ehkä Steinerilla.
|
|
|
Harmaa.Eminenssi
01.03.2005 02:01:23
167283
|
Huippuyksiköiden teoriaperustat...
Puhtaasti älyllisistä ja itsellerehellisistä syistä en voi tietenkään vastustaa periaatteessa esim. tuota:
http://www.muutoslaboratorio.fi/content.php?document=120
Mutta silti: ikäkausien, oppimisalueiden ym. huomioon ottaminen, turha politikointi, turha indoktrinaation pelko, naiivi konstruktionismi tai konstruktivismi, ennakkoasenteet puolin jos toisinkin, praxis vs. teoria, opppimisteoreettinen naiivius yleensä...jne...
|
|
|
Gentleman
02.03.2005 02:01:28
167288
|
Hyvää pääsiäistä trollille
RK kirjoitti 01.03.2005 (167274)...
>Oheinen Helsingin yliopiston
>Toiminnan teorian ja kehittävän
>työntutkimuksen huippuyksikön
>professoreiden kirjoitus Aamulehdessä
>tunnustaustuu tiukasti
>yhteiskuntatieteiden standardimallin
>kannalle:
>---
>Arminen unohtaa mainita tuloksekkaan
>tutkimuksen tärkeimmän edellytyksen -
>omaperäisen ja rohkean teoreettisen
>otteen. Tutkimustyömme nojautuu
>venäläisten psykologien Vygotskyn,
>Leontjevin ja Lurian 1920-luvulla
>luomaan kulttuurihistorialliseen
>toiminnan teoriaan, josta on tullut
>maailmanlaajuinen monitieteinen
>lähestymistapa.
On siis erinomaista jos tutkimus tukeutuu
"yhteiskuntatieteiden standardimalliin"
ja 1920-luvun teorioihin?
Ehdotan, että RK valitaan tämän pääsiäisen
trolliksi.
|
|
|
vemputti
02.03.2005 02:01:38
167298
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
RK kirjoitti 01.03.2005 (167274)...
>Nyt on AINAKIN JOMPIKUMPI huippuyksikkö jo puhtaasti >loogistakin syistä TÄYSIN joron jällillä, sillä nuo >teoriat ovat ehdottomasti ja täysin yhteesovittamattomia.
>Akatemia on selityksen velkaa ainakin jomastakummasta >huippuyksikkövalinnasta.
>
>Ruvetaanko äänestämän, että kummasta?
Heh, nuo yksiköt tutkivat eri asiaa. Aivan pölkkypäinen kommentti sinulta, näin selkeästi ilmaistuna.
Sinulle on moneen kertaan selitetty, että aivotutkimus ja peilisolututkimukset ovat tieteellisesti hyväksyttyjä aiheita. Miksi jätä nämä kommentit huomiotta? Miksi yrität peitellä niitä?
|
|
|
POMO
02.03.2005 02:01:39
167299
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat...
entäs se naivi realismi?
|
|
|
RK
02.03.2005 02:02:21
167341
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
Harmaa.Eminenssi kirjoitti 01.03.2005 (167280)...
>RK kirjoitti 01.03.2005 (167274)...
>>Oheinen Helsingin yliopiston
>>Toiminnan teorian ja kehittävän
>>työntutkimuksen huippuyksikön
>>professoreiden kirjoitus Aamulehdessä
>>tunnustaustuu tiukasti
>>yhteiskuntatieteiden standardimallin
>>kannalle:
>>Aamulehti 25.2.2005
>vuorovaikutteisen, orgaanisen
>>rakenteen.
>Tutkimustyömme nojautuu
>>venäläisten psykologien Vygotskyn,
>>Leontjevin ja Lurian 1920-luvulla
>>luomaan kulttuurihistorialliseen
>>toiminnan teoriaan, josta on tullut
>>maailmanlaajuinen monitieteinen
>>lähestymistapa. Me viemme teoriaa
>>uudenlaisiin käytäntöihin ja samalla
>>uudistamme sitä.
>No hyvä että yritetään UUDISTAA,
>sitä minäkin olen ollut sinun
>kanssasi keskutellessani useaan
>otteeseen toivomassa.
>Toivotaan että naiiville
>konstruktivismille löytyy jokin uusi
>vaihtoehto.
Kuules nyt, naiivin konstruktivismin, johon minä olen tasan yhtä vähän ihastunut kuio sinäkin, vika ei ole siinä, että se olettaa kielellisen ajateluteorian, vaan tämä päin vastoin on sen ANSIO.
Sen VIKA on, että se EI TUNNUSTA OBJKTIIVISTA TODELLISUUTTA, taisitten mahdollisuuttamme saada siitä paikkansa pitävää tietoa.
Ja TÄSTÄ taas ei missään tapauksessa pidä syyttää "neuvostotiedettä", sillä kyseisen paradigman filosofinen pääteos leninin "Materialismi ja empiriokritisismi" on nimenomaan tähdätty sinun "naiiviksi konstruktivismiksi" nimittämiäsi oppeja VASTAAN puolusten teoriaatajunnasta objektiivisen todellisuuden HEIJASTUKSENA, kuvautumisena tuotannollisen käytännön välityksellä ajatelukoneistossa (ehdolistumisjärjestelmässä).
Pannaan tähän kiinalainen esitys ja englanninnos, kun siitä näkyvät nuo alaotsikot, voi sieltä luntata esiin tarvitsemansa näkemykset:
http://ptb.lashout.net/marx2mao/Lenin/MEC08NB.html
>Ilman omaa
>>teoriapohjaa tutkijoilla on vähän
>>annettavaa yhteiskehittelyyn.
>Nyt taisi vaan unohtua se
>alkuperäinen teoriapohja, siis tämä
>sinun RK joskus mainitsema Pavlov?
Ei millään muotoa Pavlovin neurofysiologia, biologia, nimenomaan on Vygotskin ja Leontejvin teorioiden LUONNONTIETEELLINEN PERUSTA.
RK
>>Yrjö Engeström
>>Professori
>>Reijo Miettinen
>>Professori
>>Jaakko Virkkunen
>>Professori
>>Helsingin yliopiston
>>Toiminnan teorian ja kehittävän
>>työntutkimuksen yksikkö
>Harmaa.Eminenssi
|
|
|
RK
02.03.2005 02:02:27
167347
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat ...
Harmaa.Eminenssi kirjoitti 01.03.2005 (167282)...
>Infinite Looppi taas..
>http://www.helsinki.fi/ktl/tutkimus/
>Jaahas, näyttävät Helsingin
>Yliopiston kasvatustieteilijät
>löytäneen Vygotskin ym. ja nyt sitten
>taas kerran jollain uudella tavalla.
>Aukusti Salo löysi toiminnan teorian
>Alakansakoulun opetusopissaan eli
>opetussuunnitelmassaan 1930 -luvulla
>(jos oikein muistan vuosikummenen),
>mutta varovaisuussyistä rajasi sen
>kansakoulun luokille 1-2.
>No tottakai toiminta lihasmuistintaa
>teorian käytännön kautta tehokkaasti
>aivokuoreen, mutta se mitä sinne
>tallentuu on jlähtökohtaisesti jo
>keksittyä ja löydettyä pitkälle
>uusintava valintajuttu, pelkkä
>toimiminen ei johda edistykseen,
>paitsi ehkä Steinerilla.
Älä suotta sekoita Pavloville ja Vygoskille perustuvaa A. N. Leontjevin ´toiminnan psykologiaa´ sitä "virallista neuvostopsykologiaa" behaviorismin kanssa. Ne ovat ihan eri oppeja. jälkimmäisessä on aina se kielellinen "sarana" tai "laakerointi" kaiken automatisoituneimmankin toiminnan "alla", vaikka toiminnat, esimerkiksityrutiinit miten hallittaisiin alitajuisestikin, silloin kun on kyseessäyhyteiskunnalinen tajunnalinen toiminta, eikä ns. suorat ehdolliset refleksit (jotka nekin voidaan "tajunnallistaa", korvata automatisoidulla alunperin kieliperustaisella toiminnalla, esimerkiksimusiikki- ja urheluvalmennuksessa, työrutiineissa jne.)
Suosittelen Klaus Weckrothin teosta ´Toiminnan psykologia´, siellä on mielestäni hyvin rajattu asiat biologististen, niiden joukossa myös behavioristiten oppien suuntaan.
RK
|
|
|
RK
02.03.2005 02:02:38
167358
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat...
Harmaa.Eminenssi kirjoitti 01.03.2005 (167283)...
>Puhtaasti älyllisistä ja
>itsellerehellisistä syistä en voi
>tietenkään vastustaa periaatteessa
>esim. tuota:
http://www.muutoslaboratorio.fi/content.php?document=120
Jämerää tekstiä. Erinomainen huippuyksikkö.
Täällä kuitenkin haluaisin niille, jotka eivät
näistä asioista YHTÄÄN MITÄÄN tiedä (vaikka olisivat sitten jostakin "huippuyksiköstäkin"), muistutaa, että tuossa tässä mainitussa BIOLOGIASSA onkyse niemnomaan pavlovilaisesta EHDOLISTUMISEN BIOLOGIASTA, EIKÄ siitä "sosiobiologien" VÄÄRENNETYSTÄ "BIOLOGIASTA", jota esimerkiksi Hesarin tunkio"tiede" sivut ja ns. höpötiedelehdistö (taas tuli tänään mainos, suorinta tietä roskikseen lensi) esimerkiksimukamas "ajattelun biologiana" esittää:
" Keskeistä Vygotskin teorianrakentelulle oli hänen ideansa välittyneestä toiminnasta. Vygotski totesi vastoin monia aikalaisteorioitaan, että ihminen ei reagoi eläimen tavoin suoraan ulkoisiin ärsykkeisiin. Hänen mukaansa ihmisen kokeman ulkoisen ärsykkeen (S) ja siihen liittyvän reaktion (R) välissä on aina jokin välitystyötä tekevä ”työkalu” (X). Se voi olla joko jokin konkreettinen työväline tai niin sanottu psykologinen työkalu, esimerkiksi ajan saatossa kehittynyt puhuttu kieli. Vygotskin (1978, 40) mukaan tällaisten välittävien työkalujen käyttö johtaa käyttäytymisrakenteisiin, jotka ***eriytyvät ihmisen puhtaasta biologisesta kehityksestä*** ja jotka luovat uusia, kulttuuriin pohjautuvia toiminnan ja ajatusmallien muotoja. "
>Mutta silti: ikäkausien,
>oppimisalueiden ym. huomioon
>ottaminen, turha politikointi, turha
>indoktrinaation pelko, naiivi
>konstruktionismi tai konstruktivismi,
>ennakkoasenteet puolin jos toisinkin,
>praxis vs. teoria,
>opppimisteoreettinen naiivius yleensä.
>..jne...
Aina on ongelmia ja parantamisen varaa, perusteiltaan oikeimpienkin teorioiden kohdalla.
Pahin teoreettinen puute Pavlovin ja Vygostkin aikana oli, että LEIMAUTUMISTA ei tunnettu biologisena ilmiönä, joka ilmeisesti ei kaikin puoli kuulu sen paremmin ehdollisten kuin ehdottomienkaan refleksien piiriin. sitä pidettiin noiden kombinaationa.
Leimautuminen kyllä tunnustetiin liukaasti myös neuvostopsykologiassa heti kun kokeet oli varmistettu, kun taas asenne "evoluutioopsykologioihin" oli (ja on) ehdottoman kielteinen.
RK
|
|
|
RK
02.03.2005 02:02:40
167360
|
Re: Hyvää pääsiäistä trollille
Gentleman kirjoitti 02.03.2005 (167288)...
>RK kirjoitti 01.03.2005 (167274)...
>>Oheinen Helsingin yliopiston
>>Toiminnan teorian ja kehittävän
>>työntutkimuksen huippuyksikön
>>professoreiden kirjoitus Aamulehdessä
>>tunnustaustuu tiukasti
>>yhteiskuntatieteiden standardimallin
>>kannalle:
>>---
>>Arminen unohtaa mainita tuloksekkaan
>>tutkimuksen tärkeimmän edellytyksen -
>>omaperäisen ja rohkean teoreettisen
>>otteen. Tutkimustyömme nojautuu
>>venäläisten psykologien Vygotskyn,
>>Leontjevin ja Lurian 1920-luvulla
>>luomaan kulttuurihistorialliseen
>>toiminnan teoriaan, josta on tullut
>>maailmanlaajuinen monitieteinen
>>lähestymistapa.
>On siis erinomaista jos tutkimus
>tukeutuu "yhteiskuntatieteiden
>standardimalliin" ja 1920-
>luvun teorioihin?
Kyllä näin on yhteikuntatieteissä asian laita, jos meinataa, että tutkimus olisi tieteellistä.
Tuo "20-luku" ei siinä ole olennaista, itse asiassa Vygotski julkaisi kaiken tuota asiaa koskevan vuosien 1932 - 34 välillä, kahtena viimeisenä elinvuotenaan.
RK
>Ehdotan, että RK valitaan tämän
>pääsiäisen trolliksi.
|
|
|
RK
02.03.2005 02:02:46
167366
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
Senkö täytistä tämäkin piti lykätä TIEDEasiosta MUIHIN asioihin?!
Jos tämä ei ole tiedeasia, NIIN MIKÄ SITTEN ON??!!
RK
|
|
|
vemputti
02.03.2005 02:02:47
167367
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
RK kirjoitti 02.03.2005 (167364)...
>
>vemputti
>Sittenpähän lähtee hänkin nykyisestä
>asemastaan, ja lähtee vaikka Nobel-
>komitea, jos rupeaa muka
>"tieteenä" pitämään
>selaista teoriosta kiinni, jotak ovat
>tietelioseltä arvoltaan tärähtäneiden
>lässytystä'!!!
Niin, aivotutkimuskin on nobelin arvoista ollut. Ja kuten tiedeyhteisö julkaisuissaan toteaa, aivotutkimus ja peilisolututkimus ei ole tärähtänyttä lässytystä vaan vakavastiotettavaa tutkimusta. Sinun pitäisi nyt kuitenkin kommentoida, miksi et ota aikaisempia keskusteluja esille vaan tuot jatkuvasta omaa näkökulmaasi esille. Tuo ei ole tieteellistä keskustelua vaan omituista saarnaamista.
Voisitko siis kommentoida aikaisempia keskusteluja, jossa tiedoksesi on saatettu moninaisia tieteellisiä artikkeleja aiheesta. Et ole kovin uskottava, jos vain sanot, että peilisolututkimus on "tärähtänyttä" ja siteeraat Vygotskya.
>Ja niin kaadetaan tiederahat,
>saatanan perkeleen vittu!!!
Tuo ei ole hyvää käytöstä, viitsisitkö vähän siistiä suutasi. Mielestäni moderaattorit voisivat tällä perusteella ripsiä jutun pois. Toivottavasti tuollainen kielenkäyttö on moderointiperuste.
|
|
|
RK
02.03.2005 02:02:58
167378
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
vemputti kirjoitti 02.03.2005 (167367)...
>RK kirjoitti 02.03.2005 (167364)... >
>>vemputti
>>Sittenpähän lähtee hänkin nykyisestä
>>asemastaan, ja lähtee vaikka Nobel-
>>komitea, jos rupeaa muka
>>"tieteenä" pitämään
>>selaista teoriosta kiinni, jotak ovat
>>tietelioseltä arvoltaan tärähtäneiden
>>lässytystä'!!!
>Niin, aivotutkimuskin on nobelin
>arvoista ollut. Ja kuten tiedeyhteisö
>julkaisuissaan toteaa, aivotutkimus
>ja peilisolututkimus ei ole
>tärähtänyttä lässytystä vaan
>vakavastiotettavaa tutkimusta. Sinun
>pitäisi nyt kuitenkin kommentoida,
>miksi et ota aikaisempia keskusteluja
>esille vaan tuot jatkuvasta omaa
>näkökulmaasi esille. Tuo ei ole
>tieteellistä keskustelua vaan
>omituista saarnaamista.
>Voisitko siis kommentoida
>aikaisempia keskusteluja, jossa
>tiedoksesi on saatettu moninaisia
>tieteellisiä artikkeleja aiheesta. Et
>ole kovin uskottava, jos vain sanot,
>että peilisolututkimus on
>"tärähtänyttä" ja siteeraat
>Vygotskya.
Pistä linkit näkyviin, minä saatan kyllä kommentoida.
>>Ja niin kaadetaan tiederahat,
>>saatanan perkeleen vittu!!!
>Tuo ei ole hyvää käytöstä,
>viitsisitkö vähän siistiä suutasi.
>Mielestäni moderaattorit voisivat
>tällä perusteella ripsiä jutun pois.
>Toivottavasti tuollainen kielenkäyttö
>on moderointiperuste.
Tuo on vähintään yhtä "hyvää käytöstä" kuinkelvottomien teorioiden "jyrääminen" julkisuuteen muka "todistettuna tieteenä" tiedejohdon toimesta, ja ennenkaikea yritys (niin tuhoon tuomittu kuin se on älunpitäen ollutkin) niiden oikeiden todistettujen teotioiden kuten ehdollistumisteorian jyräämiseksi rikollisinkeinoin "tieteen ulkopuolelle".
Tosiasiassa "tiede" määrytyy sen mukaan, missä ne OIKEAT teoriat ovat, eikä päin vastoin (eli teorioiden "oikeellisuus" senmukiaan opetetaanko niitä Helsigin yliopistossa ta Massachusetts Institute of Technologyssa vai ei...)
Eli jos hälynpölytiede ei ajallaan lennä yliopististosta helvettiin, niin tapahtuu AUTOMAATISESTI "päin vastoin": hölynpöly-yliopisto lentää hevettiin tieteestä!
Ja sitä tilannetta myös me veronmaksajat seuraamme...
RK
|
|
|
RK
04.03.2005 02:06:37
167597
|
Re: Huippuyksiköiden teoriaperustat jyrkässä keskinäisessä ristiriidassa...
vemputti kirjoitti 02.03.2005 (167298)...
>RK kirjoitti 01.03.2005 (167274)...
>>Nyt on AINAKIN JOMPIKUMPI
>huippuyksikkö jo puhtaasti
>>loogistakin syistä TÄYSIN joron
>jäljillä, sillä nuo
>>teoriat ovat ehdottomasti ja täysin
>yhteensovittamattomia.
>>Akatemia on selityksen velkaa ainakin
>jommastakummasta
>>huippuyksikkövalinnasta.
>
>>Ruvetaanko äänestämän, että kummasta?
>Heh, nuo yksiköt tutkivat eri asiaa.
>Aivan pölkkypäinen kommentti sinulta,
>näin selkeästi ilmaistuna.
Toiminnan teorian ja työntutkimuksen huippuyksikön teoriataustana (joka on homman a ja o, vaikka se YLEISEN psykologian teoriatausta EI OLEKAAN heidän keskeinen tutkimuskohteensa) VOISI OLLA "peilisoluteoria" ja muu antipavlovistinen "evoluutiopsykologia", mutta se EI OLE, koska sillä ei ole mitään virkaa soveltavassa tietessä, eikä muutenkaan! Se on pelkkä poliittinen uskonvirtaus, joka otta vapauden tulkita kokeitakin miten sattuu, niin kuin psyykkisten ilmiöiden neurofysiologiassa eimuka olisi ennen mitään tutkittukaan, eikä saatu objektiivisia ja käytännössä vahvistettuja tutkimustulosia!
Toiminnan teorian taustateoria on koko "evoluutiopsykologialle" (Tooby&Cosmides) kategotisen vastakkainen Vygotskin kilellinen ehdollitumisperustainen psyykenteoria.
>Sinulle on moneen kertaan selitetty,
>että aivotutkimus ja
>peilisolututkimukset ovat
>tieteellisesti hyväksyttyjä aiheita.
>Miksi jätä nämä kommentit huomiotta?
>Miksi yrität peitellä niitä?
"Hyväksyttyjä" tai ei, noiden huippuyksiköiden teoriaperustojen välillä on ehdottaoman sovittamaton ristirriita. Jommankumman tutkimukset ovat höpönlöpöä. Ja minun tulkntani on, että sitä höpönlöpä on kaikenlainen antipavlovistinen psyykentutkimus.
Minä en taatusti ole se, joka jotakin "peittelee"! Sen kun pistät vaan linkin niihin "selityksiin", jotka mainitset, niin katsotaan.
RK
|
|
|
RK
04.03.2005 02:06:41
167601
|
"naiivi realismi"
POMO kirjoitti 02.03.2005 (167299)...
>entäs se naivi realismi?
On yhden tyyppistä naiivia relismia, että jos jonkun yksilön aivokuoren tietyt solut aktivoituvat neurologisesti sekä jossakin toiminnassa että tuollaista toimintaa havainoidessa, niin kyseessä pitäisi muka olla jokin genetisesti erikoistunut "solutyyppi", johon "se kyseinen toimintakin olisi jotenkin geneettisesti koodattu", kuten insuliinin erittäminen haimasoluihin tai adrenaliinin erittäminen lisämunuaisiin. Siinä niemomaan "palataan" Haeckeliin ja muihin vulgaarimaterialisteihin "ajatuaineineen", aikaan ennen Setshenovia, Pavlovia ja Vygotskia.
RK
|
|
|
PekkaK.
05.03.2005 02:07:13
167633
|
puutaheinääpuhut
RK kirjoitti 04.03.2005 (167601)...
>POMO kirjoitti 02.03.2005 (167299)...
>>entäs se naivi realismi?
Puutaheinää kirjoitat ja ilmeisesti
ajatteletkin, niinpaljon on
virheitä.
>On yhden tyyppistä naiivia relismia,
>että jos jonkun yksilön aivokuoren
>tietyt solut aktivoituvat
>neurologisesti sekä jossakin
Mikä muka aktivoituu neurologisesti?
Neurologiahan on aivosairausoppi,
olet ehkä kuullut.
>toiminnassa että tuollaista toimintaa
>havainoidessa, niin kyseessä pitäisi
>muka olla jokin genetisesti
>erikoistunut "solutyyppi",
Geneettisesti erikoistuneen olet
itse keksinyt olkinukeksesi. Tällaista
ei löydy alan kirjallisuudesta.
>johon "se kyseinen toimintakin
>olisi jotenkin geneettisesti
>koodattu", kuten insuliinin
Ja samoin olet keksinyt tuon
lainausmerkkeihin laittamasi
(oman ) ajatuksesi.
Ajattele ennenkuin kirjoitat.
>erittäminen haimasoluihin tai
>adrenaliinin erittäminen
>lisämunuaisiin. Siinä niemomaan
>"palataan" Haeckeliin ja
>muihin vulgaarimaterialisteihin
>"ajatuaineineen", aikaan
>ennen Setshenovia, Pavlovia ja
>Vygotskia.
>RK
|
|
|
|
|
