|
TK
15.06.2000 00:08:23
30503
|
Re: Tycho Brahesta
Gustavsson kirjoitti 15.06.2000 (30499)...
>TK kirjoitti 15.06.2000 (30498)...
>
>>>Tyypillinen tieteellisen metodin >
>>piirre on (tai pitäisi olla) yritys >
>>mallin falsifioimiseen. Verifiointi >
>>kun on mahdotonta.
>>Niin on falsifiointikin.
>Miten niin? Voitko tarkentaa?
Tarkoittaako se muka, että teoria olisi oikea, jos se on falsifioitu ? Eihän toki, vaan ettei siitä vielä ole löydetty virhettä. Vai... ?
Jos teoriaa ei pysty aukottomasti verifoimaan niin miten sen pystyisi aukottomasti falsifioimaan?
|
|
|
Nääs (viel)
15.06.2000 00:08:26
30506
|
Re: Sokeat pisteet / kuka kelpaa
Tero Asp kirjoitti 15.06.2000 (30491)...
>Nääs kirjoitti 13.06.2000 (30447)...
>>>Ja kun Asp kaipailee grafologiaa
>>arvioimaan psykologeja eikä
>>fyysikoita ja filosofeja, niin
>>*Ojanenhan on psykologi* -
>>professoritason sellainen.
>>Tampereelta, nääs.
>Eivät psykologikoulutus, proffan
>arvo ja tamperelaisuus sinänsä takaa
>sitä, etteikö ihmisellä voisi olla
>sokeaa pistettä. NÄÄS
Ei ei. Ja kyllä, kyllä.
Sokeita pisteitä löytyy itse kultakin. En - nääs - lainkaan usko siihen, että ihminen jotenkin tietoisesti voisi tietää *kaiken*, mitä (itse tai toinen) tekee, ajattelee, mitä tuntee ja miksi toimii niin kuin toimii. Teorioita voidaan toki aina luoda. Sokeita pisteitä löytyy takuulla ja varmasti minulta, sinulta(kin?), Ojaselta, Gröhniltä ja mitä nämä muut esillä olleet asiantuntijat / kirjoittajat nyt tässä ovatkaan.
Sinä itse kirjoitit jossakin tällä keskustelualueella, että kunpa grafologiaa kommentoisivat psykologiaan perehtyneet (johon - siis psykologiaan - miellät kai ja ymmärtääkseni grafologian läheisimmin kuuluvan), eikä jonkun fysiikan tai filosofian, tms. asiantuntijat.
Tästä vain kirjoitin. Ymmärtääkseni ko. Ojanen on varsin hyvin psykologian kenttään ja etenkin sen tutkimukseen perehtynyt, arvostettu, kokenut, kriittinen ja puolueeton ja erityisen tarkka ja kriittinen *tutkija* ja tätä kautta hyvä erilaisten psykologisten lähestymistapojen *vaikuttavuuden* arvioija. Ainakin hänen ns. tieteellinen maineensa on tällainen.
Tällaista nääs (viel) täällä puhutaan. Tästä yksittäisestä Ojasesta.
Mutta ei se yleisemminkään voi mennä niin, että pärstä ratkaisee. Kun jokin tutkimus täyttää tietyt tieteellisen tutkimuksen kriteerit, se on lainattavissa/toistettavissa olevaa tietoa. Ja piste. Teet sen tutkimuksen vaikka sinä, Tero, grafologiasta. Eikä siinä kai pitäisi vaikuttaa, että tutkimuksen teki joku, joka on innostunut aiheestaan. Tee tutkimus. Tai organisoi sellainen. Vaikka Ojaselta.
Ei kai meillä - tieteellisessä mielessä - toisaalta paljon muuta ole kuin (pitkälti) luonnontieteistä kopioidut kriteerit. Mm. psykologia on pyristellyt tässä monin osin ja pyrkinyt luomaan uusia kriteereitä, mitä on "tieteellinen tutkimus" silloin, kun puhutaan ihmisistä eikä luonnontieteen metodologiaa ole mahdollista käyttää.
Hankalia kysymyksiä, nääs.
|
|
|
Justus
16.06.2000 00:08:28
30508
|
Re: Ufoluokittelu, meemit
L.Gröhn kirjoitti 14.06.2000 (30470)...
>Justus kirjoitti 14.06.2000 (30469)...
>>No mutta, UFO-ilmiöillehän on
>>kehitetty viisi havaintoluokkaa ja
>>kaikki havainnot/kokemukset
>>luokitellaan näiden mukaan ja
>>anylysoidaan, suurin osa havainnoista
>>on selitettäviä. Ei se pelkkää
>>luetteloimista ole.
>Onhan se jonkinlaista
>pseudoluokittelua, mutta koska
>taustalla on lukuisa joukko erilaisia
>"tapahtumia" ja tulkintoja, on
>luokittele vähän kuin eläintieteessä
>luokiteltaisiin alle gramman otukset,
>alle 10 gramman jne. Ainoa
>hyötykäyttö lienee tuo yksi
>Spielbergin elokuvan nimi...
Hehe. Minusta kuitenkin se on ihan selkeä luokittelu, daylight disks etc. Aika tyhjentävä ja eksakti, miten sinä sitten luetteloisit ufo-ilmiöt?
>>Et nähtävästi tunne Blackmorea.. Hän
>>tutki monia vuosia parapsykologiaa
>>mutta menetti joltisestikin
>>mielenkiintonsa kun tuloksia ei
>Minä ole syönyt päivällistäkin hänen
>kanssaan...
Olen vilpittömästi kateellinen... Olisinpa ollut housuissasi tuolloin, minulla olisi paljon kysyttävää häneltä (ei ole vastannut posteihini..).
>>Nykyään tämä tohtori keskittyy
>>lähinnä Dawkinsin analysoimiseen.
>Tuskinpa vain.
? No kyllä kai muutakin tekee tietysti mutta ainakin yksi artikkeli oli suoraa Dawkinsia. Meemeistä, julkaistu mm. Tiede 2000 lehdessä ja netissä tietysti.
>>>>Et varmaan usko meemeihinkään...
>>En vaan Susan Blackmoreen joka
>>tutkii niitä ja luennoi niistä.
>Silti mielenkiintoinen hypoteesi tai
>ehkä pikemminkin metafora, jonka alle
>voidaan laittaa kaikenlaista
>pseudoselityksiksiä. Silti mitenkään
>Blackmorea väheksymättä. voihan
>jotain hyödyllistäkin löytyä
>ennenpitkää.
Minä tunnustaudun meemiuskovaiseksi täysin.. Mikä sinusta meemeissä ns. mättää? Eihän filosofia ole eksakti tiede mutta silti minusta ihminen on meemikone, se selittää niin paljon ihmisen käyttäytymisestä, varsinkin uskontojen suhteen, uskonto on vahva meemi. Voin laittaminen sille röpelöisemmälle puolelle näkkäriä on miedompi, silti meemi sekin eli opittu muilta.
|
|
|
Tero Asp
16.06.2000 00:08:36
30516
|
Re: Sokeat pisteet / kuka kelpaa
Nääs (viel) kirjoitti 15.06.2000 (30506)...
Sokeita pisteitä on tietenkin kaikilla.
>>Tästä vain kirjoitin. Ymmärtääkseni
>ko. Ojanen on varsin hyvin
>psykologian kenttään ja etenkin sen
>tutkimukseen perehtynyt, arvostettu,
>kokenut, kriittinen ja puolueeton ja
>erityisen tarkka ja kriittinen
>*tutkija* ja tätä kautta hyvä
>erilaisten psykologisten
>lähestymistapojen *vaikuttavuuden*
>arvioija. Ainakin hänen ns.
>tieteellinen maineensa on tällainen.
Ojanen on kuuluisa skitsofreniatutkija.On kuitenkin huomattava ettei hän ole suorittanut käsittääkseni grafologisia tutkimuksia vaan siteerannut teosta, johon on poimittu grafologiakielteisiä artikkeleita.
Ja piste. Teet sen
>tutkimuksen vaikka sinä, Tero,
>grafologiasta.
En ehdi - tamperelaiselta Kämäräiseltä sellainen lienee tulossa.
>Mm. psykologia
>on pyristellyt tässä monin osin ja
>pyrkinyt luomaan uusia kriteereitä,
>mitä on "tieteellinen tutkimus"
>silloin, kun puhutaan ihmisistä eikä
>luonnontieteen metodologiaa ole
>mahdollista käyttää.
Tämä on tervettä. Itse en käsitä miksi kymmenien ja taas kymmenien henkilöstöpäälliköiden havainnot siitä kuinka hyvin grafologiset lausunnot pitävät yhtä todellisuuden kanssa - sekä muiden arvostettujen psykotestien kanssa, ei
vät kelpaa minkäänlaisiksi todisteiksi silloin kun vastassa
on tilastoja manipuloiva, vääntävä ja etukäteen määriteltyyn lopputulokseen sorvaava "tosi" tiedemies.
Euroopassa ollaan vakavasti harkitsemassa tämän validointiprosessin laajentamista periaatteella se mikä toimii käytännössä on toimivaa ilman että toimivuutta yritetään todistaa asiayhteyteen sopimattomilla mittauksilla.
|
|
|
Matias Aunola
16.06.2000 00:08:37
30517
|
Falsifioinnista
TK kirjoitti 15.06.2000 (30503)...
>Gustavsson kirjoitti 15.06.2000
>(30499)...
>>TK kirjoitti 15.06.2000 (30498)...
>>
>>>>Tyypillinen tieteellisen metodin > >
>>piirre on (tai pitäisi olla) yritys > >
>>mallin falsifioimiseen. Verifiointi > >
>>kun on mahdotonta.
>>>Niin on falsifiointikin.
>>Miten niin? Voitko tarkentaa?
>Tarkoittaako se muka, että teoria
>olisi oikea, jos se on falsifioitu ?
>Eihän toki, vaan ettei siitä vielä
>ole löydetty virhettä. Vai... ?
>Jos teoriaa ei pysty aukottomasti
>verifoimaan niin miten sen pystyisi
>aukottomasti falsifioimaan?
HELPOSTI! Yksikin väärä ennuste osoittaa,
että malli ei toimi aukottomasti (eli
sitä on laajennettava tai korjattava).
Jos taas ennusteet menevät järjestään
pieleen, voi mallilla heittää vesilintua.
Matias Aunola
|
|
|
Tero Asp
16.06.2000 00:08:38
30518
|
Re: Rajatieteilystä
Kimmo Mikonranta kirjoitti 13.06.2000 (30432)...
>Vesa Tenhunen kirjoitti 13.06.2000
>(30430)...
>>Tieteen tunnistaa tieteeksi mm.
>>metodista.
Käsittääkseni tiede pitäisi tunnustaa tieteeksi lopputuloksesta.
|
|
|
OMega
16.06.2000 00:08:39
30519
|
Re: Falsifioinnista
Matias Aunola kirjoitti 16.06.2000 (30517)...
>HELPOSTI! Yksikin väärä ennuste
>osoittaa, että malli ei toimi
>aukottomasti (eli sitä on
>laajennettava tai korjattava). Jos
>taas ennusteet menevät järjestään
>pieleen, voi mallilla heittää
>vesilintua.
Hmm. Tietyllä tapaahan esim. Newtonin painovoimateoria on teoriana väärä vaikka lähestyy "asymptoottisesti" Einsteinin painovoimateoriaa. Omana aikanaan vaan ei tainut löytyä keinoa falsifioida sitä. Eli siis, falsifiointikin voi olla hankalaa, erityisesti pohjimmiltaan empiirisissä tieteissä, johtuen esim. mittaustarkkuuksien riittämättömyyksistä. Mutta samahan oikeastaan pätee matematiikkaankin, vrt. Gödel. Aksiomaattisessa järjestelmässä voidaan esittää väitteitä joita ei voida osoittaa aksiomien perusteella oikeiksi eikä vääriksi... Mutta falsifiointi sinällään prosessina on helppoa tietyin edellytyksin.
|
|
|
Kimmo Mikonranta
16.06.2000 00:08:40
30520
|
Re: Tycho Brahesta
TK kirjoitti 15.06.2000 (30503)...
>Tarkoittaako se muka, että teoria
>olisi oikea, jos se on falsifioitu ?
>Eihän toki, vaan ettei siitä vielä
>ole löydetty virhettä. Vai... ?
Päinvastoin, eli falsifiointi = virheelliseksi tai puutteelliseksi osoittaminen.
|
|
|
Kimmo Mikonranta
16.06.2000 00:08:41
30521
|
Re: Rajatieteilystä
Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30518)...
>>Vesa Tenhunen kirjoitti 13.06.2000
>>(30430)...
>>>Tieteen tunnistaa tieteeksi mm. >
>>metodista.
>Käsittääkseni tiede pitäisi tunnustaa tieteeksi
>lopputuloksesta.
No sitten olet käsittänyt väärin. Eihän pelkästä tuloksesta sinänsä voi (yleensä) sanoa onko se saatu hihasta vetämällä, korteista katsomalla vai tieteen menetelmin tutkimalla.
|
|
|
Petri Liljaniemi
16.06.2000 00:08:42
30522
|
asiakkaat?
Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30516)...
>Tämä on tervettä. Itse en käsitä
>miksi kymmenien ja taas kymmenien
>henkilöstöpäälliköiden havainnot
>siitä kuinka hyvin grafologiset
>lausunnot pitävät yhtä todellisuuden
>kanssa - sekä muiden arvostettujen
>psykotestien kanssa, ei vät kelpaa
>minkäänlaisiksi todisteiksi silloin
>kun vastassa on tilastoja manipuloiva,
>vääntävä ja etukäteen määriteltyyn
>lopputulokseen sorvaava "tosi"
>tiedemies.
Missä nämä "kymmenet ja taas kymmenet" henkilöstöpäälliköt ovat grafologian toimivuutta kehuneet? Minä en ainakaan ole kyseisiä henkilöitä julkisuudessa nähnyt. Niin kauan kun väite tyytyväisistä (nimettömistä) asiakkaista tulee vain ammattigrafologin suusta, sillä ei ole todistusarvoa. Luulisi olevan grafologinkin kannalta hyödyllistä tuoda tyytyväiset henkilöt julkisuuteen, tarpeeksi monet "tyytyväiset" varmasti kannustaisivat grafologian tieteellistä tutkimustakin. Nimettömillä asiakkailla ei ole painoarvoa.
|
|
|
Kimmo Mikonranta
16.06.2000 00:08:43
30523
|
Re: Sokeat pisteet / kuka kelpaa
Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30516)...
>Euroopassa ollaan vakavasti
>harkitsemassa tämän
>validointiprosessin laajentamista
>periaatteella se mikä toimii
>käytännössä on toimivaa ilman että
>toimivuutta yritetään todistaa
>asiayhteyteen sopimattomilla
>mittauksilla.
Tarkoittaako "asiayhteyteen sopimattomat menetelmät" sellaisia, jotka eivät anna etukäteen päätettyä lopputulosta grafologian toimivuudesta?
|
|
|
Matias Aunola
16.06.2000 00:08:46
30526
|
Re: Falsifioinnista
OMega kirjoitti 16.06.2000 (30519)...
>Matias Aunola kirjoitti 16.06.2000
>(30517)...
>Hmm. Tietyllä tapaahan esim.
>Newtonin painovoimateoria on teoriana
>väärä vaikka lähestyy
>"asymptoottisesti" Einsteinin
>painovoimateoriaa. Omana aikanaan
>vaan ei tainut löytyä keinoa
>falsifioida sitä. Eli siis,
>falsifiointikin voi olla hankalaa,
>erityisesti pohjimmiltaan
>empiirisissä tieteissä, johtuen esim.
>mittaustarkkuuksien
>riittämättömyyksistä. Mutta samahan
>oikeastaan pätee matematiikkaankin,
>vrt. Gödel. Aksiomaattisessa
>järjestelmässä voidaan esittää
>väitteitä joita ei voida osoittaa
>aksiomien perusteella oikeiksi eikä
>vääriksi... Mutta falsifiointi
>sinällään prosessina on helppoa
>tietyin edellytyksin.
Teorian/mallin/hypoteesin eräs oleellinen
osa on voimassaoloalue, jonka ulkopuolella
teorian ennusteisiin ei voi/kannata
luottaa. Matematiikka on tässä suhteessa
oma taiteen lajin
|
|
|
Sami Nurmisto
16.06.2000 00:08:52
30532
|
Re: Falsifioinnista
>Teorian/mallin/hypoteesin eräs
>oleellinen osa on voimassaoloalue,
>jonka ulkopuolella teorian
>ennusteisiin ei voi/kannata luottaa.
>Matematiikka on tässä suhteessa oma
>taiteen lajin
Jos todella tarkkoja ollaan, Newtonin painovoimateoria ei ole voimassa millään alueella.
|
|
|
Lassi Hippeläinen
16.06.2000 00:08:55
30535
|
Re: Tycho Brahesta
Gustavsson kirjoitti 15.06.2000 (30496)...
>Lassi Hippeläinen kirjoitti 14.06.
>2000 (30462)...
>
>>Mallin kehittäminen saattoi olla
>>yksi syy tarkkojen havaintojen
>>tekemiselle. (Tyypillinen
>>tieteellisen metodin piirre:
>>muodostetaan malli ja yritetään
>>verifioida se.) Muut tähtitieteilijät
>>eivät havaintoja erityisemmin tehneet,
>>koska siihen ei pitänyt olla
>>tarvetta.
>Tyypillinen tieteellisen metodin
>piirre on (tai pitäisi olla) yritys
>mallin falsifioimiseen. Verifiointi
>kun on mahdotonta.
Tieteellinen malli on alussa vain hypoteesi. Seuraava vaihe on verifioida se. Vasta kun on jotakin näyttöä mallin toimivuudesta, kannattaa ryhtyä etsimään sen rajoja, eli falsifioimaan sitä. Jos mallinnuksen aloittaisi falsifioinnilla, ei saisi mitään aikaiseksi.
Joku Tychon elämään perehtynyt voinee kertoa, harjoittiko hän myös falsifiointia. Tosin sen ajan tieteen filosofia ei vielä ollut kuin aluillaan, joten paljoa ei pidä odottaa.
-- Lassi
|
|
|
jukka.nieminen@luukku.com
16.06.2000 00:08:56
30536
|
grafologia voi olla käytäntöä
Grafologia esim. työhaastattelussa voi olla hyvinkin
käytännöllinen. "Tieteen" nimissä on helppo syrjiä pois
naamat jotka eivät miellytä ilman että tarvitsee loukata
ketään. Rumaa mutta kätevää....
Onko sillä todellisuuden kanssa tekemmistä onkin toinen
juttu mutta useimmilla työmailla kun heiluu mitä
ihmeempää "konsulttia" vetämässä liiat rahat pois ja
johonkin ne koulutusrahatkin on pistettävä.
|
|
|
Gustavsson
16.06.2000 00:08:57
30537
|
Re: Tycho Brahesta
Lassi Hippeläinen kirjoitti 16.06.2000 (30535)...
>Tieteellinen malli on alussa vain
>hypoteesi. Seuraava vaihe on
>verifioida se. Vasta kun on jotakin
>näyttöä mallin toimivuudesta,
>kannattaa ryhtyä etsimään sen rajoja,
>eli falsifioimaan sitä. Jos
>mallinnuksen aloittaisi
>falsifioinnilla, ei saisi mitään
>aikaiseksi.
Tämä on minulle aivan uutta ja panee sekä tieteet että rajatieteet aivan uuteen perspektiiviin. Voitko kertoa ensi alkuun joistakin tieteellisistä malleista, jotka on verifioitu? Olethan tarkastanut sanakirjasta mitä verifiointi tarkoittaa?
|
|
|
TK
16.06.2000 00:08:58
30538
|
Re: Falsifioinnista
Matias Aunola kirjoitti 16.06.2000 (30517)...
>TK kirjoitti 15.06.2000 (30503)...
>>Gustavsson kirjoitti 15.06.2000
>>(30499)...
>>>TK kirjoitti 15.06.2000 (30498)...
>>>
>>>>>Tyypillinen tieteellisen metodin > > >
>>piirre on (tai pitäisi olla) yritys >
>> >>mallin falsifioimiseen. Verifiointi
>> > >>kun on mahdotonta.
>>>>Niin on falsifiointikin.
>>>Miten niin? Voitko tarkentaa?
>>Tarkoittaako se muka, että teoria
>>olisi oikea, jos se on falsifioitu ?
>>Eihän toki, vaan ettei siitä vielä
>>ole löydetty virhettä. Vai... ?
>>Jos teoriaa ei pysty aukottomasti
>>verifoimaan niin miten sen pystyisi
>>aukottomasti falsifioimaan?
>HELPOSTI! Yksikin väärä ennuste
>osoittaa, että malli ei toimi
>aukottomasti (eli sitä on
>laajennettava tai korjattava). Jos
>taas ennusteet menevät järjestään
>pieleen, voi mallilla heittää
>vesilintua.
>Matias Aunola
Taisi tulla pieni ajatuskatkos kirjoittaessa. Ajatuksena oli: jotta me voidaan falsifioida jotain, meidän pitää tietää oikea vastaus jollain haarukalla (eli pystyä verifioimaan). Eli itse asiassa se miten hyvin pystytään verifioimaan jotain antaa rajat siitä miten tarkasti väärät teoriat pystytään erottamaan oikeista. Jos teoriaa ei pysty aukottomasti verifioimaan niin siinä on saman kokoinen aukko myös falsifioinnin suhteen.
|
|
|
Olli
16.06.2000 00:08:59
30539
|
Re: Falsifioinnista
Sami Nurmisto kirjoitti 16.06.2000 (30532)...
>Jos todella tarkkoja ollaan,
>Newtonin painovoimateoria ei ole
>voimassa millään alueella.
...paitsi omenapuun alla :-)
|
|
|
Tero Asp
16.06.2000 00:09:00
30540
|
Re: asiakkaat?
Petri Liljaniemi kirjoitti 16.06.2000 (30522)...
>>Missä nämä "kymmenet ja taas
>kymmenet" henkilöstöpäälliköt ovat
>grafologian toimivuutta kehuneet?
Eihän toimivuus voi olla siitä kiinni onko esiintynyt julkisuudessa. Sitäpaitsi on esiintynyt julkisuudessa vaikka ei ihan viime aikoina.
Luulisi olevan
>grafologinkin kannalta hyödyllistä
>tuoda tyytyväiset henkilöt
>julkisuuteen, tarpeeksi monet
>"tyytyväiset" varmasti kannustaisivat
>grafologian tieteellistä
>tutkimustakin.
Tämä ei ole yksiselitteistä,grafologain tutkimuksen nihkeys johtuu yliopistojen kielteisestä suhtautumisesta -
elikkä vääristä henkilöistä grafologian kannalta väärillä paikoilla.
Grafologia on kuin kevättulva joka kyllä murtautuu kaikkien vallitusten läpi kun sen intensiteetti on riittävä
|
|
|
OMega
16.06.2000 00:09:01
30541
|
Re: asiakkaat?
Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30540)...
>Grafologia on kuin kevättulva joka
>kyllä murtautuu kaikkien vallitusten
>läpi kun sen intensiteetti on
>riittävä
Nuuh, pystyn haistamaan kevään tuoksun tänne asti.
|
|
|
Tero Asp
16.06.2000 00:09:02
30542
|
Re: Sokeat pisteet / kuka kelpaa
Kimmo Mikonranta kirjoitti 16.06.2000 (30523)...
>Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30516).
>..
>>Euroopassa ollaan vakavasti
>>harkitsemassa tämän
>>validointiprosessin laajentamista
>>periaatteella se mikä toimii
>>käytännössä on toimivaa ilman että
>>toimivuutta yritetään todistaa
>>asiayhteyteen sopimattomilla
>>mittauksilla.
Ei. Kyse ei ensinnäkään ole pelkästä tai edes pääsääntöisesti grafologiasta, vaan siitä että ihmisen persoona on niin monimutkainen kokonaisuus ettei sen kuvaamiseen yksinkertaisesti riitä korrelaatioarvo.
|
|
|
L.Gröhn
16.06.2000 00:09:04
30544
|
Legenda
Olli kirjoitti 16.06.2000 (30539)...
>>Jos todella tarkkoja ollaan,
>>Newtonin painovoimateoria ei ole
>>voimassa millään alueella.
>...paitsi omenapuun alla :-)
Legenda, ei muuta...
|
|
|
M-P Hirvonen
16.06.2000 00:09:05
30545
|
Re: asiakkaat?
Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30540)...
>Petri Liljaniemi kirjoitti 16.06.2000
>(30522)...
>>>Missä nämä "kymmenet ja taas
>>kymmenet" henkilöstöpäälliköt ovat
>>grafologian toimivuutta kehuneet?
>Eihän toimivuus voi olla siitä
>kiinni onko esiintynyt julkisuudessa.
>Sitäpaitsi on esiintynyt
>julkisuudessa vaikka ei ihan viime
>aikoina.
Toimivuus tai ei-toimivuushan ovat ihan
eri asoita kuin mistä oli puhe.
>Luulisi olevan
>>grafologinkin kannalta hyödyllistä
>>tuoda tyytyväiset henkilöt
>>julkisuuteen, tarpeeksi monet
>>"tyytyväiset" varmasti kannustaisivat
>>grafologian tieteellistä
>>tutkimustakin.
>Tämä ei ole yksiselitteistä,
>grafologain tutkimuksen nihkeys
>johtuu yliopistojen kielteisestä
>suhtautumisesta - elikkä vääristä
>henkilöistä grafologian kannalta
>väärillä paikoilla.
Mistäs tämä kielteinen suhtautuminen
on sitten kotoisin? Olisiko grafologialla
itsellään jotain tekemistä asian kanssa?
>Grafologia on kuin kevättulva joka
>kyllä murtautuu kaikkien vallitusten
>läpi kun sen intensiteetti on
>riittävä
Eipä ole mitään tuollaista tekijää
näköpiirissä. Olet näköjään ottanut
ihailemastasi Neuvostoliitosta mallia:
intensiivisen vakuuttamisen vailla
todellisuuspohjaa.
|
|
|
Tero Asp
16.06.2000 00:09:06
30546
|
Re: grafologia voi olla käytäntöä
jukka.nieminen@luukku.com kirjoitti 16.06.2000 (30536)...
>Grafologia esim. työhaastattelussa
>voi olla hyvinkin käytännöllinen.
>"Tieteen" nimissä on helppo syrjiä
>pois naamat jotka eivät miellytä
>ilman että tarvitsee loukata ketään.
>Rumaa mutta kätevää
Tässä on ihan kaikella ystävyydellä väärinkäsitystä joka perustuu tiedon puutteeseen. Grafologiallahan karsitaan ne jotka ylipäätään kutsutaan haastatteluun - tosin siihen vaikuttavat työhistoria,opinnot ja muut vastaavat.
|
|
|
L.Gröhn
16.06.2000 00:09:07
30547
|
Korrelaatioista
Tero Asp kirjoitti 16.06.2000 (30542)...
>Ei. Kyse ei ensinnäkään ole
>pelkästä tai edes pääsääntöisesti
>grafologiasta, vaan siitä että
>ihmisen persoona on niin
>monimutkainen kokonaisuus ettei sen
>kuvaamiseen yksinkertaisesti riitä
>korrelaatioarvo.
Grafologit väittävät, että tuollainen
korrelaatio on olemassa. Myös Asp.
Yritettäessä validoida ja verifioida
grafologia, on jouduttu toteamaan,
ettei korrelaatiota ole. Grafologia
ei siis toimi...
|
|
|
|
|
