|
riiviö
28.12.2013 19:11:08
374997
|
Ns. kirkkomitoista
Metri mittayksikkönä ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1668. Kaikki sitä edeltävät metriin perustuvat numerologiat ovat silkkaa sattumaa.
Ympyrän jakaminen 360 asteeseen sen sijaan taitaa olla niin vanha juttu, ettei sen syntyhistoriaa tunneta.
|
|
sherlocker
28.12.2013 20:00:14
374998
|
Ns. kirkkomitoista
Oli vaikea seurata ketjua. Onko perusväittämä siis se, että Suomen kirkot ovat keskimäärin n. jotain about 33,3 kilometrin säteellä toisistaan?
Kirkkojahan ei rakennettu käsittääkseni tällaisen luvun perusteella ja että ihmiset sitten olisivat muka asuttaneet geometrisesti valitun kirkon ympäristön, vaan päinvastoin: ihmiset valitsivat ensin asuinpaikan ja rakensivat sitten kirkon "keskelle" kylää, kun näytti että tässä tullaan jonkin aikaa viipymään.
Onko Suomen luonto jotenkin fraktaalista luonnostaan, joet, järvet ja muut luonnonmuodostumat, joiden perusteella ihmiset asettuivat luultavasti asumaan ja "perustamaan" asutuksia noin 30km etäisyyksille.
Varmaan siihen on ollut järkeviä muitakin tiedostamattomia syitä. Vaimo kannatti ottaa min. noin 33,3333 kilometrin säteeltä, jotta tapahtuisi riittävää geneettistä hajontaa.
Tämä on varmaan jokin universaali laki, jota ilman emme olisi pohtimassa tätä, vaan vain degeneroituva ja hillbillysoituva osa sitä.
Muokannut: sherlocker, 12/28/2013 8:47:03 PM
|
|
sherlocker
28.12.2013 20:36:36
374999
|
unohtuneet 20km mitat
Lainaus: JuhaHuuhaa, 28.12.2013 09:57:01, 374957 Yliopistohumanisti kirjoitti 27.12.2013 (374929)...
> Trepidaatio kirjoitti 27.12.2013 (374927)... > >> Eli siis sadoista vastineista valitset ne, jotka > tukevat >> ajatustasi ja se on sitten "oleellista". >> Tätä voi varmaan jatkaa kauan. > > Puuttumatta tässä lainkaan siihen, kuinka todellisia nuo > Funtsaajan heittelemät käännökset ja merkitykset > oikeasti ovat. Minä ainakaan en luota niihin > hiukkaakaan.
Nyt tässä on unohtunut oleellinen kysymys. Jos kerran 33 tai 33.33 tai 33.30 tms on jotenkin merkityksellinen, niin miksi se on merkityksellinen? Tekeekö siitä merkityksellisen se, että Jukkis tai Funtsaaja puhuvat siitä?
Minne on unohtuneet 20km välimatkoin sijaitsevat kirkot? Epäilemättä niitä löytyy pilvin pimein. Luvulle 20 löytyy varmasti myös lukemattomia sopivia gematrisia tulkintoja.
Niin, jos merkkaan rajatulle alueelle sata pistettä (olkoot vaikka kirkkoja), tai annan sadalle henkilölle tehtäväksi merkata kullekin omalle paperilleen yhden merkin ja yhdistän nämä yhdelle paperille, niin eikö niiden satunnaisten pisteiden välille löydy lähes mitkä tahansa suhteet eli etäisyydet, riippuen mimitä pistettä vertaa mihinkin. Jos sitten jokin etäisyys esiintyy keskimäärin useammin kuin toinen, niin mitä sitten. Olisihan se homeopaattinen ihme, jos niin ei olisi.
En varmaan ymmärtänyt alkuperäisestä ongelmastanne mitään, mutta kaipa tämäkin tähän sekaan mahtuu.
Muokannut: sherlocker, 12/28/2013 8:36:49 PM
|
|
PeP
28.12.2013 21:36:09
375000
|
Ns. kirkkomitoista
Lainaus: riiviö, 28.12.2013 19:11:08, 374997 Metri mittayksikkönä ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1668. Kaikki sitä edeltävät metriin perustuvat numerologiat ovat silkkaa sattumaa.
Ympyrän jakaminen 360 asteeseen sen sijaan taitaa olla niin vanha juttu, ettei sen syntyhistoriaa tunneta.
Sumerilaiset. Wiki: "Nykypäiviin sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli 60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen. Lisäksi sumerilaisen uskonnon ja mytologian piirteitä on havaittavissa idän suurissa uskonnoissa ja kreikkalaisessa mytologiassa."
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CDAQFjAA&url=http%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSumer&ei=GSe_UujzNcaSywPPm4LwBQ&usg=AFQjCNH1LQEbnMuoCzBLjX5-ihR-QZqezw&bvm=bv.58187178,d.bGQ&cad=rja
Oli lähellä vuoden päivien lukumäärää.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 21:58:21
375001
|
Ns. kirkkomitoista
JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374980)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374962)... > >> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374954)... >> >>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)... >>> >>>> _Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374910)... >>>> >>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374906)... >>>>> >>>>>> Luettelon paikat voidaan piirtää/liittää karttaan ja >>>>>> havaitaan että monet oletetut paikat liittyvät >>>>>> mittaharmoniaan aivan samoin kuin puuttuvat palat >>>>>> ruukkuun. >>>>> >>>>> Jos keksitty piste laitetaan 33,3 km:n päähän kirkosta >>>>> niin silloin se on 33,3 km päässä, tässä ei ole mitään >>>>> kummallista. Havaintoja ja ennusteita ei ole >>>> mielekästä >>>>> laittaa samaan listaan. >>>> >>>> Oletko tosissasi että et ymmärtänyt mitä tarkoitettiin? >>>> No selitän yksinkertaisemmin. >>>> Löydän vanhan tuhruisen paperilapun,jossa on esim kolme >>>> kerta numerorivi >>>> 1234567 ja yhden lapun jos on numerorivi 12 4567. Nyt >>>> uskallan olettaa että neljännessäkin rivissä on joskus >>>> ollut >>>> numeron 2 jälkeen numero 3. >>> >>> Jos sinulla on miljoonittaina lappuja, >> >> Kirkonpaikkoja ei keskiajalla ollut Suomessa >> miljoonittain... > > En puhunut kirkkojen vaan niiden etäisyyksien ja > etäisyyksien > monikertojen määrästä, kuten hyvin tiedät, mutta kätkit > lainauksesta > sen.
Numerorivit vastaavat esimerkissä kirkonpaikkoja mutta etäisyyksiä eikä niiten variaatioikaan ole ollut miljoonittain.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 22:00:39
375002
|
Ns. kirkkomitoista
JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374987)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374973)... > >> Yliopistohumanisti kirjoitti 28.12.2013 >> (374967)... >> >>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374963)... >>> >>>> Täysin kestävä analogia, se näyttää että esim.jonkun >>>> muodon perusteella voidan oletta muodon jatkumon >>> vaikka >>>> jatkumossa olisi välillä aukko. Jos säännölliset po. >>>> kirkkomitat voidaan yhdistä tosiinsa siten,että >>>> etäisyys-viivat tuotavat jonkun säännöllisen kuvion, >>>> voidan aivan järkevästi olettaa että kuvion >>> mahdolisesa >>>> aukossakin on olut jokin vastaava objekti. >>>> Tämä on niin itsestäänselviö,etten enää siihen >>>> palaa. >>> >>> Vaikkapa ruukunsirpaleiden kohdalla noin voidaan >>> olettaa, koska yleisestä kokemuksesta tiedetään, mitä >>> ruukuille yleensä tapahtuu: ne on alunperin tehty >>> kokonaisiksi, sitten ne menevät rikki. Näin voimme >>> päätellä, että arkeologin löytämät sirpaleet >>> todennäköisesti kertovat paikalla olleesta (tai >> ainakin >>> jossakin muualla olleesta) kokonaisesta ruukusta. >>> >>> Sellaista asiaa, että kirkkoja olisi rakennettu >> tiettyyn >>> kuvioon määrämittojen päähän toisistaan, taas ei >> tiedetä >>> mistään yleisestä kokemuksesta. Analogiasi ruukun >>> muotoon (ehjä ruukku = kirkkojen alkuperäinen kuvio -- >>> löydetyt sirpaleet = tiedetyt kirkonpaikat) on näin >>> ollen väärä. >>> >>> Ymmärräthän, että jos emme muista lähteistä tietäisi, >>> että ruukut yleensä ovat kokonaisia, ennen kuin niistä >>> tulee sirpaleita, emme tosiaankaan voisi sirpaleista >>> päätellä, että paikalla on ollut kokonainen ruukku. >>> Huomaatko nyt eron? >>> >> >> Ei meillä tarvitse olla ennakkotietoa nimeomaan > kirkkojen >> muotoon rakentamisesta, mutta jos paikat antavat >> muodon,jota voime verrata ennalta tietämäämme >> muotoon,joka selvästi ei ole sattumanvarainen, esim. 7 >> sakarainen säännöllinen tähti, riittää tämä päätelyn >> pohjaksi. Ymmärtäkö nyt osuvuuden? >> Eli metafora on aivan toimiva! > > Eli jos kaksi kirkkoa on 33 km etäisyydellä toisistaan, > pitää kaikkien muidenkin kirkkojen välimatkan olla sama? > Tämän mukaan maailmassa voisi olla vain 4 > kirkkoa.
Siis meni yli hahmottamiskompetenssisi tämäkin esimerkki. Helpompaa en enää osa esittää.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 22:07:47
375003
|
Ns. kirkkomitoista
Yliopistohumanisti kirjoitti 28.12.2013 (374993)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374973)... > >> Yliopistohumanisti kirjoitti 28.12.2013 >> (374967)... >> >>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374963)... >>> >>>> Täysin kestävä analogia, se näyttää että esim.jonkun >>>> muodon perusteella voidan oletta muodon jatkumon >>> vaikka >>>> jatkumossa olisi välillä aukko. Jos säännölliset po. >>>> kirkkomitat voidaan yhdistä tosiinsa siten,että >>>> etäisyys-viivat tuotavat jonkun säännöllisen kuvion, >>>> voidan aivan järkevästi olettaa että kuvion >>> mahdolisesa >>>> aukossakin on olut jokin vastaava objekti. >>>> Tämä on niin itsestäänselviö,etten enää siihen >>>> palaa. >>> >>> Vaikkapa ruukunsirpaleiden kohdalla noin voidaan >>> olettaa, koska yleisestä kokemuksesta tiedetään, mitä >>> ruukuille yleensä tapahtuu: ne on alunperin tehty >>> kokonaisiksi, sitten ne menevät rikki. Näin voimme >>> päätellä, että arkeologin löytämät sirpaleet >>> todennäköisesti kertovat paikalla olleesta (tai >> ainakin >>> jossakin muualla olleesta) kokonaisesta ruukusta. >>> >>> Sellaista asiaa, että kirkkoja olisi rakennettu >> tiettyyn >>> kuvioon määrämittojen päähän toisistaan, taas ei >> tiedetä >>> mistään yleisestä kokemuksesta. Analogiasi ruukun >>> muotoon (ehjä ruukku = kirkkojen alkuperäinen kuvio -- >>> löydetyt sirpaleet = tiedetyt kirkonpaikat) on näin >>> ollen väärä. >>> >>> Ymmärräthän, että jos emme muista lähteistä tietäisi, >>> että ruukut yleensä ovat kokonaisia, ennen kuin niistä >>> tulee sirpaleita, emme tosiaankaan voisi sirpaleista >>> päätellä, että paikalla on ollut kokonainen ruukku. >>> Huomaatko nyt eron? >>> >> >> Ei meillä tarvitse olla ennakkotietoa nimeomaan > kirkkojen >> muotoon rakentamisesta, mutta jos paikat antavat >> muodon,jota voime verrata ennalta tietämäämme >> muotoon,joka selvästi ei ole sattumanvarainen, esim. 7 >> sakarainen säännöllinen tähti, riittää tämä päätelyn >> pohjaksi. Ymmärtäkö nyt osuvuuden? >> Eli metafora on aivan tnoimivba! > > Päinvastoin. Et ilmeisesti ymmärtänyt sitä kohtaa, jossa > selitin, että ruukuista tiedetään ennalta jotakin, mitä > kirkonpaikoista ei tiedetä. Siinä kohtaa analogiasi > nimittäin ontuu. Yritäpä lukea uudelleen, jos se vaikka > sillä selviäisi. > > Sinänsä yllä esittämässäsi päättelyssä voisi olla järkeä, > paitsi tietysti siinä tapauksessa, että se 7-sakarainen > säännöllinen tähti ei koostu todellisista vaan oletetuista > kirkonpaikoista. Jolloin, kas vain, mielikuvituksen > tuotteilla jälleen kerran perustellaan mielikuvituksen > tuotteita. > > Tämä sinulle perin rakas tekniikka tunnetaan myös > kehäpäätelmän nimellä. Yritäpä arvata, kuinka arvostettu > metodi se tieteessä on.
Se olet kuuleppa sinä jotka et nyt tajua antamani esimerkin relevanssia. Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä yksi eli 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta todennäköiden juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin tuntemiimme geometrsiin kuviohin.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 22:08:35
375004
|
Ns. kirkkomitoista
JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374982)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374963)... > >> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374950)... >> >>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374898)... >>> >>>> Juha Keränen kirjoitti 27.12.2013 (374894)... >>>> >>>>> Mitat saa myös täsmäämään paremmin, jos keksii >>>>> sopivaan paikkaan olemattomia kirkkoja. >>>> >>>> Juu, ja rikkinäisen mielestään artefakti-ruukun >>> löytänyt >>>> arkeologi on huuhari väitäessään kyseessä >>>> olleen ruukun koska hän joutuu kuvittelemaan muka >>> ruukun >>>> reikiin puuttuvat palat.... >>> >>> Mielenkiintoinen analogia, mutta täysin virheellinen. >> >> Täysin kestävä analogia, se näyttää että esim.jonkun >> muodon perusteella voidan oletta muodon jatkumon vaikka >> jatkumossa olisi välillä aukko. Jos säännölliset po. >> kirkkomitat voidaan yhdistä tosiinsa siten,että >> etäisyys-viivat tuotavat jonkun säännöllisen kuvion, >> voidan aivan järkevästi olettaa että kuvion mahdolisesa >> aukossakin on olut jokin vastaava objekti. >> Tämä on niin itsestäänselviö,etten enää siihen >> palaa. > > Kirkot tai ruukut voivat olla kokonaisuuksia, mutta > kirkkojen paikat kartalla eivät. Kuten kaikki järkevät > ihmiset tietävät, kirkkojen paikat valitaan siten, että > ihmisiä asuu lähistöllä tarpeeksi ja kirkolle on helppo > tulla. Näkyvä paikka on myös eduksi. > > Jos kirkkojen paikat valittaisiin geometristen kuvioiden > vuoksi, niitä pitäisi löytyä myös järvistä. Kerrotko > esimerkin, missä kirkko on rakennettu keskiajalla > järveen?
Huoh...
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 22:11:42
375005
|
Ns. kirkkomitoista
JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374984)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374965)... > >> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374956)... >> >>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374917)... >>> >>>> _Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374915)... >>>> >>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374913)... >>>>> >>>>>> Siis et viitsinyt perehtyä linkkiin. Luku 33 liittyy >>>>>> kyllä gematriaankin: >>>>>> >>>>>> http://home.earthlink.net/~ktd_33/index.html >>>>> >>>>> Niin, sinne on kerätty kaikenlaista sekalaista tietoa, >>>>> johon liittyy numero 33 kuten: >>>>> >>>>> "Britains eat 33 million turkeys, annually." >>>>> >>>>> Melkein mistä vaan numerosta löytyy vastaavia. >>>> >>>> Olennaista on missä kontekteissa numero 33 esiintyy. >>>> Tottakai lueteloissa on myös niihin heikoimmin >>>> liittyviä, >>>> jotka tunnollinen skeptikko sitten ottaa kohteekseen. >>>> Merkittävät hän yhtä tunnollisesti aina >>>> ohittaa. >>> >>> Yhtä tunnollisesti numerologi hylkää kaikki muut >> numerot, >>> mutta huomioi vain ne, jotka sopii hänen >>> päähänpinttymäänsä. >> >> Kirjoittaessani tämän lauseen hylkään kaikki ne kirjaimet >> joita en tähän lauseeseen tarvitse. Eikö tämä lause siis >> merkitse mitään...? > > Tämä on erityisen hyvä analogia! > > Käytät kirjaimia tuottaaksesi tiettyjä yhdistelmiä. > Samalla tavalla etsit tiettyjä yhdistelmiä ja numeroita > saadaksesi haluamiasi "löydöksiä".
Et taaskaan tajua,että kun sinä luet minun kirjoittamaani, et voi tehdä mitään manipuaatioita vaan joko ymmärrät tekstin tai et. Yleensä kyllä sinunun tapauksessasi et...
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 22:15:30
375007
|
Ns. kirkkomitoista
riiviö kirjoitti 28.12.2013 (374997)...
> Metri mittayksikkönä ehdotettiin ensimmäisen kerran > vuonna 1668. Kaikki sitä edeltävät metriin perustuvat > numerologiat ovat silkkaa sattumaa.
On tietenkin täysin mahdolista,että kyseinen mitta on ollut muinainen yardi pituudeltaan 99,99 cm. eli yhteensä 99,99 m.
> Ympyrän jakaminen 360 asteeseen sen sijaan taitaa olla > niin vanha juttu, ettei sen syntyhistoriaa > tunneta.
Menee muinaiseen Sumeriin.
|
|
_Wesa_
28.12.2013 22:17:33
375008
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)...
> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa > voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä yksi eli > 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta todennäköiden > juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes > täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään > sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin tuntemiimme > geometrsiin kuviohin.
Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan asetelman?
Muokannut: _Wesa_, 12/28/2013 10:17:51 PM
|
|
_Wesa_
28.12.2013 22:36:05
375010
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375007)...
> On tietenkin täysin mahdolista,että kyseinen mitta on > ollut muinainen yardi pituudeltaan 99,99 cm. > eli yhteensä 99,99 m.
Tarkoitatko ns. "Baalbekin jaardia"? Olet aiemmin väittänyt sen olevan 33,3 cm. Ja jos sitä on käytetty niin 33,3 km:n yhteys gematriaan hajoaa.
|
|
JuhaHuuhaa
28.12.2013 22:41:07
375011
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375001)...
> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374980)... > >> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374962)... >> >>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374954)... >>> >>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)... >>>> >>>>> _Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374910)... >>>>> >>>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374906)... >>>>>> >>>>>>> Luettelon paikat voidaan piirtää/liittää karttaan ja >>>>>>> havaitaan että monet oletetut paikat liittyvät >>>>>>> mittaharmoniaan aivan samoin kuin puuttuvat palat >>>>>>> ruukkuun. >>>>>> >>>>>> Jos keksitty piste laitetaan 33,3 km:n päähän kirkosta >>>>>> niin silloin se on 33,3 km päässä, tässä ei ole mitään >>>>>> kummallista. Havaintoja ja ennusteita ei ole >>>>> mielekästä >>>>>> laittaa samaan listaan. >>>>> >>>>> Oletko tosissasi että et ymmärtänyt mitä tarkoitettiin? >>>>> No selitän yksinkertaisemmin. >>>>> Löydän vanhan tuhruisen paperilapun,jossa on esim kolme >>>>> kerta numerorivi >>>>> 1234567 ja yhden lapun jos on numerorivi 12 4567. Nyt >>>>> uskallan olettaa että neljännessäkin rivissä on joskus >>>>> ollut >>>>> numeron 2 jälkeen numero 3. >>>> >>>> Jos sinulla on miljoonittaina lappuja, >>> >>> Kirkonpaikkoja ei keskiajalla ollut Suomessa >>> miljoonittain... >> >> En puhunut kirkkojen vaan niiden etäisyyksien ja >> etäisyyksien >> monikertojen määrästä, kuten hyvin tiedät, mutta kätkit >> lainauksesta >> sen. > > Numerorivit vastaavat esimerkissä kirkonpaikkoja mutta > etäisyyksiä eikä niiten variaatioikaan ole ollut > miljoonittain.
Parituhatta kirkkoa riittää miljoonaan yksinkertaiseen etäisyyteen. Jos lasketaan puolikkaat, monikerrat sekä oletetut kirkot, oikeita kirkkoja tarvitaan huomattavasti vähemmän.
Tarkoitus ei ollut kertoa mitään tarkkoja arvoja, vaan osoittaa, miksi jonkin luvun löytyminen ei ole mitenkään tavatonta.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 23:38:02
375015
|
Ns. kirkkomitoista
JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (375011)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375001)... > >> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374980)... >> >>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374962)... >>> >>>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374954)... >>>> >>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)... >>>>> >>>>>> _Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374910)... >>>>>> >>>>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374906)... >>>>>>> >>>>>>>> Luettelon paikat voidaan piirtää/liittää karttaan ja >>>>>>>> havaitaan että monet oletetut paikat liittyvät >>>>>>>> mittaharmoniaan aivan samoin kuin puuttuvat palat >>>>>>>> ruukkuun. >>>>>>> >>>>>>> Jos keksitty piste laitetaan 33,3 km:n päähän kirkosta >>>>>>> niin silloin se on 33,3 km päässä, tässä ei ole mitään >>>>>>> kummallista. Havaintoja ja ennusteita ei ole >>>>>> mielekästä >>>>>>> laittaa samaan listaan. >>>>>> >>>>>> Oletko tosissasi että et ymmärtänyt mitä tarkoitettiin? >>>>>> No selitän yksinkertaisemmin. >>>>>> Löydän vanhan tuhruisen paperilapun,jossa on esim kolme >>>>>> kerta numerorivi >>>>>> 1234567 ja yhden lapun jos on numerorivi 12 4567. Nyt >>>>>> uskallan olettaa että neljännessäkin rivissä on joskus >>>>>> ollut >>>>>> numeron 2 jälkeen numero 3. >>>>> >>>>> Jos sinulla on miljoonittaina lappuja, >>>> >>>> Kirkonpaikkoja ei keskiajalla ollut Suomessa >>>> miljoonittain... >>> >>> En puhunut kirkkojen vaan niiden etäisyyksien ja >>> etäisyyksien >>> monikertojen määrästä, kuten hyvin tiedät, mutta kätkit >>> lainauksesta >>> sen. >> >> Numerorivit vastaavat esimerkissä kirkonpaikkoja mutta >> etäisyyksiä eikä niiten variaatioikaan ole ollut >> miljoonittain. > > Parituhatta kirkkoa riittää miljoonaan yksinkertaiseen > etäisyyteen.
Keskiajalla ja uudella ajalla ei ole ollut pariatuhatta kirkkoa.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 23:39:56
375016
|
Ns. kirkkomitoista
_Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375008)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)... > >> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa >> voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä yksi > eli >> 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta > todennäköiden >> juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes >> täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään >> sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin > tuntemiimme >> geometrsiin kuviohin. > > Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat > muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan > asetelman?
Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu koskee vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai ei.
|
|
Funtsaaja
28.12.2013 23:41:37
375017
|
Ns. kirkkomitoista
_Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375010)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375007)... > >> On tietenkin täysin mahdolista,että kyseinen mitta on >> ollut muinainen yardi pituudeltaan 99,99 cm. >> eli yhteensä 99,99 m. > > Tarkoitatko ns. "Baalbekin jaardia"? Olet aiemmin > väittänyt sen olevan 33,3 cm. Ja jos sitä on käytetty > niin 33,3 km:n yhteys gematriaan > hajoaa.
Baalbekin jalka on 33,3 cm. Yardi on kolme jalkaa. Voi olla että josain viestissä on vanhingosa tullut väärä merkintä.
|
|
_Wesa_
28.12.2013 23:52:21
375019
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375017)...
> Baalbekin jalka on 33,3 cm. Yardi on kolme jalkaa. Voi > olla että josain viestissä on vanhingosa tullut väärä > merkintä.
Onko se tasan 33,3 cm?
|
|
_Wesa_
28.12.2013 23:58:40
375020
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)...
> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu koskee > vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän > muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai > ei.
Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy niin keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon ei ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi perusteella.
|
|
Funtsaaja
29.12.2013 09:58:49
375024
|
Ns. kirkkomitoista
_Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375020)...
> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)... > >> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu > koskee >> vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän >> muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio > vai >> ei. > > Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy niin > keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon ei > ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi > perusteella.
Minä en tiedä onko löytynyt vai ei, minä vain näytin, että JOS on löytynyt tai löytyy,puuttuvan osion voi aivan yhtä mielekkäästi täydentää kuin vaikkapa kirjoietusta tekstiä poisjääneen yhden kiraimem? Ymmärrätö,siis kirJaimen. MOT. Aiheetta enempään.
|
|
_Wesa_
29.12.2013 10:17:25
375025
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375024)...
> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375020)...
>> Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy > niin >> keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon > ei >> ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi >> perusteella. > > Minä en tiedä onko löytynyt vai ei
Koska puolustat keksittyjen pisteiden lisäämistä havaintojen sekaan tällä perusteella niin sinun nimenomaan pitäisi tietää.
|
|
JuhaHuuhaa
29.12.2013 10:44:17
375027
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375015)...
> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (375011)... > >> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375001)... >> >>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374980)... >>> >>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374962)... >>>> >>>>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374954)... >>>>> >>>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)... >>>>>> >>>>>>> _Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374910)... >>>>>>> >>>>>>>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374906)... >>>>>>>> >>>>>>>>> Luettelon paikat voidaan piirtää/liittää karttaan ja >>>>>>>>> havaitaan että monet oletetut paikat liittyvät >>>>>>>>> mittaharmoniaan aivan samoin kuin puuttuvat palat >>>>>>>>> ruukkuun. >>>>>>>> >>>>>>>> Jos keksitty piste laitetaan 33,3 km:n päähän kirkosta >>>>>>>> niin silloin se on 33,3 km päässä, tässä ei ole mitään >>>>>>>> kummallista. Havaintoja ja ennusteita ei ole >>>>>>> mielekästä >>>>>>>> laittaa samaan listaan. >>>>>>> >>>>>>> Oletko tosissasi että et ymmärtänyt mitä tarkoitettiin? >>>>>>> No selitän yksinkertaisemmin. >>>>>>> Löydän vanhan tuhruisen paperilapun,jossa on esim kolme >>>>>>> kerta numerorivi >>>>>>> 1234567 ja yhden lapun jos on numerorivi 12 4567. Nyt >>>>>>> uskallan olettaa että neljännessäkin rivissä on joskus >>>>>>> ollut >>>>>>> numeron 2 jälkeen numero 3. >>>>>> >>>>>> Jos sinulla on miljoonittaina lappuja, >>>>> >>>>> Kirkonpaikkoja ei keskiajalla ollut Suomessa >>>>> miljoonittain... >>>> >>>> En puhunut kirkkojen vaan niiden etäisyyksien ja >>>> etäisyyksien >>>> monikertojen määrästä, kuten hyvin tiedät, mutta kätkit >>>> lainauksesta >>>> sen. >>> >>> Numerorivit vastaavat esimerkissä kirkonpaikkoja mutta >>> etäisyyksiä eikä niiten variaatioikaan ole ollut >>> miljoonittain. >> >> Parituhatta kirkkoa riittää miljoonaan yksinkertaiseen >> etäisyyteen. > > Keskiajalla ja uudella ajalla ei ole ollut pariatuhatta > kirkkoa.
Jätät jälleen kerran lainaamatta oleellisen asian. Jos lisätään puolikkaat ja monikerrat ja kuvitellut kirkot, ei tarvita kahtatuhatta. Lisäksi mukaan voidaan laskea myös muut pyhät paikat.
Ja kuten sanoin, tarkoitus oli osoittaa, miksi jonkin luvun löytäminen ei ole mitenkään omituista.
|
|
JuhaHuuhaa
29.12.2013 10:48:26
375028
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)...
> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375008)... > >> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)... >> >>> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa >>> voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä > yksi >> eli >>> 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta >> todennäköiden >>> juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes >>> täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään >>> sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin >> tuntemiimme >>> geometrsiin kuviohin. >> >> Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat >> muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan >> asetelman? > > Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu koskee > vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän > muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai > ei.
Funtsaaja on aivan oikeassa. Selkeän muodon perusteella voidaan päätellä puuttuvat osat, jos tiedetään, että sellainen muoto pitäisi olla.
Näin on laita, jos tarkastellaan ruukunpalasia tai rikkoutuneen kirkonkellon osia. Kirkkojen sijaintien kohdalla näin ei ole.
Perustelet tuota muotoa sillä, että puuttuva osa pitää olla siksi, että pitäisi olla selkeä muoto. Selkeän muodon taas täydentää puuttuva pala. Toisaalla jo mainittiin, että kyseessä on kehäpäätelmä.
Ei ole mitään syytä uskoa, että keskiajalla tai muulloinkaan kirkkoja olisi rakennettu typeriin paikkoihin siksi, että saataisiin niiden välille tiettyjä etäisyyksiä.
|
|
JuhaHuuhaa
29.12.2013 10:57:49
375029
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375024)...
> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375020)... > >> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)... >> >>> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu >> koskee >>> vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän >>> muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio >> vai >>> ei. >> >> Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy > niin >> keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon > ei >> ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi >> perusteella. > > Minä en tiedä onko löytynyt vai ei, minä vain näytin, > että JOS on löytynyt tai löytyy,puuttuvan osion voi > aivan yhtä mielekkäästi täydentää kuin vaikkapa > kirjoietusta tekstiä poisjääneen yhden kiraimem? > Ymmärrätö,siis kirJaimen. > MOT. Aiheetta enempään.
Funtsaaja on oikeassa. Kuvion voi aina täydentää lisäämällä kartalle puuttuva piste. Se ei silti tarkoita, että pisteen kohdalla maastosta löytyisi mitään.
Jos esimerkiksi Vedetään linjaa, joka Joensuussa lähteen ortodoksikirkosta ev lut kirkon suuntaan. Jos lisätään kartalla seuraava piste tasavälein, se sijoittuu Pyhäselälle. Kysyin jo aiemmin, tietääkö Funtsaaja mitään vedenalaisista kirkoista.
|
|
JuhaHuuhaa
29.12.2013 11:31:02
375031
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375004)...
> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374982)... > >> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374963)... >> >> >> Kirkot tai ruukut voivat olla kokonaisuuksia, mutta >> kirkkojen paikat kartalla eivät. Kuten kaikki järkevät >> ihmiset tietävät, kirkkojen paikat valitaan siten, että >> ihmisiä asuu lähistöllä tarpeeksi ja kirkolle on helppo >> tulla. Näkyvä paikka on myös eduksi. >> >> Jos kirkkojen paikat valittaisiin geometristen kuvioiden >> vuoksi, niitä pitäisi löytyä myös järvistä. Kerrotko >> esimerkin, missä kirkko on rakennettu keskiajalla >> järveen? > > Huoh...
Kysymykseni on aivan asiallinen. Jos kirkkojen paikat noudattavat geometrisiä kuvioita, miksi jonkin typerän esteen kuin järven tai jyrkän vuorenrinteen annetaan sotkea kuviota?
Tarkoiteukseni oli antaa yksi lisäesimerkki siitä, miksi koko ajantus kirkonmitoista on kerta kaikkiaan älytön.
|
|
JuhaHuuhaa
29.12.2013 11:36:02
375032
|
Ns. kirkkomitoista
Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375005)...
> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374984)... > >> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374965)... >> >>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374956)... >>> >>> Kirjoittaessani tämän lauseen hylkään kaikki ne kirjaimet >>> joita en tähän lauseeseen tarvitse. Eikö tämä lause siis >>> merkitse mitään...? >> >> Tämä on erityisen hyvä analogia! >> >> Käytät kirjaimia tuottaaksesi tiettyjä yhdistelmiä. >> Samalla tavalla etsit tiettyjä yhdistelmiä ja numeroita >> saadaksesi haluamiasi "löydöksiä". > > Et taaskaan tajua,että kun sinä luet minun kirjoittamaani, et > voi tehdä mitään manipuaatioita vaan joko ymmärrät tekstin > tai et. Yleensä kyllä sinunun tapauksessasi > et...
Numeroiden "löytäminen" ei ole lukemista, sillä rakennusten välimatkat eivät muodosta kieltä.
|
|
|