Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  6  7  8  9  | Seuraava sivu

Yliopistohumanisti
29.12.2013 12:04:16
375034

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375024)...

>> Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy
> niin
>> keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon
> ei
>> ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi
>> perusteella.
>
> Minä en tiedä onko löytynyt vai ei, minä vain näytin,
> että JOS on löytynyt tai löytyy,puuttuvan osion voi
> aivan yhtä mielekkäästi täydentää kuin vaikkapa
> kirjoietusta tekstiä poisjääneen yhden kiraimem?
> Ymmärrätö,siis kirJaimen.
> MOT. Aiheetta enempään.

Jos löytyy, naulan kantaan. Jälleen kerran on käynyt niin, että perusteesi ovat oman mielikuvituksesi tuotetta.
riiviö
29.12.2013 12:08:01
375036

Ns. kirkkomitoista

Lainaus: PeP, 28.12.2013 21:36:09, 375000
Sumerilaiset.
Wiki: "Nykypäiviin sumerilaisesta kulttuurista on säilynyt muun muassa seksagesimaali- eli 60-järjestelmä, jonka vuoksi tunti jaetaan 60 minuuttiin ja ympyrä 360 asteeseen. Lisäksi sumerilaisen uskonnon ja mytologian piirteitä on havaittavissa idän suurissa uskonnoissa ja kreikkalaisessa mytologiassa."

http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CDAQFjAA&url=http%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSumer&ei=GSe_UujzNcaSywPPm4LwBQ&usg=AFQjCNH1LQEbnMuoCzBLjX5-ihR-QZqezw&bvm=bv.58187178,d.bGQ&cad=rja

Oli lähellä vuoden päivien lukumäärää.


Niin. Sumerilaisilla oli käytössä 60-järjestelmä ja ilmeisesti ympyrän jako 360 asteeseen. Mutta se on eri asia kuin alkuperän selvittäminen. Juttu katoaa esihistorian hämärään, koska ollaan lähellä kirjoitustaidon keksimisen aikoja.
Funtsaaja
29.12.2013 17:21:51
375040

Ns. kirkkomitoista

_Wesa_ kirjoitti 29.12.2013 (375025)...

> Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375024)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375020)...
>
>>> Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy
>> niin
>>> keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon
>> ei
>>> ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi
>>> perusteella.
>>
>> Minä en tiedä onko löytynyt vai ei
>
> Koska puolustat keksittyjen pisteiden lisäämistä
> havaintojen sekaan tällä perusteella niin sinun
> nimenomaan pitäisi tietää.

Minä ainoastaan kumosin piiloväittämän että ko 'ylimääräinen' piste olisi aina
ja jo periaatteessakin väärä.
Funtsaaja
29.12.2013 17:23:57
375041

Ns. kirkkomitoista

Yliopistohumanisti kirjoitti 29.12.2013 (375034)...

> Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375024)...
>
>>> Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy
>> niin
>>> keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon
>> ei
>>> ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi
>>> perusteella.
>>
>> Minä en tiedä onko löytynyt vai ei, minä vain näytin,
>> että JOS on löytynyt tai löytyy,puuttuvan osion voi
>> aivan yhtä mielekkäästi täydentää kuin vaikkapa
>> kirjoietusta tekstiä poisjääneen yhden kiraimem?
>> Ymmärrätö,siis kirJaimen.
>> MOT. Aiheetta enempään.
>
> Jos löytyy, naulan kantaan. Jälleen kerran on käynyt
> niin, että perusteesi ovat oman mielikuvituksesi
> tuotetta.

Siis et tajunnut kun kohdistat käsitteen peruste eri kohteeseen kuin minä, no en ihmetele.
Funtsaaja
29.12.2013 17:27:51
375042

Ns. kirkkomitoista

JuhaHuuhaa kirjoitti 29.12.2013 (375028)...

> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375008)...
>>
>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)...
>>>
>>>> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa
>>>> voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä
>> yksi
>>> eli
>>>> 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta
>>> todennäköiden
>>>> juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes
>>>> täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään
>>>> sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin
>>> tuntemiimme
>>>> geometrsiin kuviohin.
>>>
>>> Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat
>>> muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan
>>> asetelman?
>>
>> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu
> koskee
>> vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän
>> muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai
>> ei.
>
> Funtsaaja on aivan oikeassa. Selkeän muodon perusteella
> voidaan päätellä puuttuvat osat, jos tiedetään, että
> sellainen muoto
> pitäisi olla.
>
> Näin on laita, jos tarkastellaan ruukunpalasia tai
> rikkoutuneen
> kirkonkellon osia. Kirkkojen sijaintien kohdalla näin ei
> ole.
>
> Perustelet tuota muotoa sillä, että puuttuva osa pitää
> olla
> siksi, että pitäisi olla selkeä muoto. Selkeän muodon
> taas
> täydentää puuttuva pala. Toisaalla jo mainittiin,
> että kyseessä on kehäpäätelmä.

Höpöhöpö. Luaseeseeni 'Sinä puhut taas höpöjä hömöyksiä' voidan aivan hyvin lisätä siitä puuttuva
kirjain l ilman että lisäys perustusi kehäpäätelmään.
Funtsaaja
29.12.2013 17:28:46
375043

Ns. kirkkomitoista

JuhaHuuhaa kirjoitti 29.12.2013 (375031)...

> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375004)...
>
>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374982)...
>>
>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374963)...
>>>
>>>
>>> Kirkot tai ruukut voivat olla kokonaisuuksia, mutta
>>> kirkkojen paikat kartalla eivät. Kuten kaikki
> järkevät
>>> ihmiset tietävät, kirkkojen paikat valitaan siten,
> että
>>> ihmisiä asuu lähistöllä tarpeeksi ja kirkolle on
> helppo
>>> tulla. Näkyvä paikka on myös eduksi.
>>>
>>> Jos kirkkojen paikat valittaisiin geometristen
> kuvioiden
>>> vuoksi, niitä pitäisi löytyä myös järvistä. Kerrotko
>>> esimerkin, missä kirkko on rakennettu keskiajalla
>>> järveen?
>>
>> Huoh...
>
> Kysymykseni on aivan asiallinen. Jos kirkkojen paikat
> noudattavat geometrisiä kuvioita, miksi jonkin typerän
> esteen kuin järven tai jyrkän vuorenrinteen annetaan
> sotkea kuviota?
>
> Tarkoiteukseni oli antaa yksi lisäesimerkki siitä,
> miksi koko ajantus kirkonmitoista on kerta kaikkiaan
> älytön.

huoh huoh...
_Wesa_
29.12.2013 17:48:20
375044

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375040)...

> _Wesa_ kirjoitti 29.12.2013 (375025)...

>> Koska puolustat keksittyjen pisteiden lisäämistä
>> havaintojen sekaan tällä perusteella niin sinun
>> nimenomaan pitäisi tietää.
>
> Minä ainoastaan kumosin piiloväittämän että ko
> 'ylimääräinen' piste olisi aina
> ja jo periaatteessakin väärä.

Se, että käytät sanaa piiloväittämä paljastaa, ettei kukaan ole näin väittänyt. Esimerkeilläsi olet asettanut riman niin korkealle, ettei esim. Pyhänkorvan piste voi sitä täyttää.
Funtsaaja
29.12.2013 18:37:53
375046

Ns. kirkkomitoista

_Wesa_ kirjoitti 29.12.2013 (375044)...

> Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375040)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 29.12.2013 (375025)...
>
>>> Koska puolustat keksittyjen pisteiden lisäämistä
>>> havaintojen sekaan tällä perusteella niin sinun
>>> nimenomaan pitäisi tietää.
>>
>> Minä ainoastaan kumosin piiloväittämän että ko
>> 'ylimääräinen' piste olisi aina
>> ja jo periaatteessakin väärä.
>
> Se, että käytät sanaa piiloväittämä paljastaa, ettei
> kukaan ole näin väittänyt.

Hehe...
_Wesa_
29.12.2013 19:01:22
375047

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375046)...

> _Wesa_ kirjoitti 29.12.2013 (375044)...

>> Se, että käytät sanaa piiloväittämä paljastaa, ettei
>> kukaan ole näin väittänyt.
>
> Hehe...

Voinet varmaakin antaa viittauksen viestiin, jossa joku näin väittää?
Yliopistohumanisti
29.12.2013 21:14:14
375050

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375005)...

> Et taaskaan tajua,että kun sinä luet minun kirjoittamaani, et
> voi tehdä mitään manipuaatioita vaan joko ymmärrät tekstin
> tai et. Yleensä kyllä sinunun tapauksessasi
> et...

Oletko pannut merkille, että näitä "tapauksia" ovat kaikki paitsi sinä itse?

Voisiko siitä vetää mitään johtopäätöstä?
Diletant
30.12.2013 22:12:27
375070

Miten kukaan jaksaa?

Lainaus: Yliopistohumanisti, 29.12.2013 12:04:16, 375034
Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375024)...

>> Ja kun tällaisia muotoja ei 33,3 km mitoista löydy
> niin
>> keksittyjen pisteiden lisääminen havaintojen joukkoon
> ei
>> ole hyväksyttävää edes omien kriteeriesi
>> perusteella.
>
> Minä en tiedä onko löytynyt vai ei, minä vain näytin,
> että JOS on löytynyt tai löytyy,puuttuvan osion voi
> aivan yhtä mielekkäästi täydentää kuin vaikkapa
> kirjoietusta tekstiä poisjääneen yhden kiraimem?
> Ymmärrätö,siis kirJaimen.
> MOT. Aiheetta enempään.

Jos löytyy, naulan kantaan. Jälleen kerran on käynyt niin, että perusteesi ovat oman mielikuvituksesi tuotetta.


Onko koko foorumin tarkoitus pitää Seppo Heinolan hybristä yllä?
Välillä tuntuu siltä.
Tyyppi nauttii huomiosta ja mielellään heittelee diibadaata
ollakseen hengissä. Siltä vähän tuntuu.
Aina kun heitetään satunnaisia lukuja peliin, niin väki
innostuu tavattomasti väittelemään joistakin "olettujen"
lukujen merkityksistä.

Mielestäni äärimmäisen tylsää, tylsää, tylsää...

Kuka t e i s t ä oikeasti olettaa, että Seppo käy keskustelua
jossain t y p e r ä s s ä tosimaailmassa?
Eiköhän siirretä Heinola samaan kategoriaan jukkiksen todnäk:n
kanssa.
Eiköhän hra Heinola ole jo siirretty?
Mikä minä olen mitään sanomaan?

Sen verran vielä.
Arvostan sinnikkyttä Heinolan kanssa, mutta kuten kaikki
tietävät, niin uskontoja vastaan on turha taistella.

Jopa minua, ateistina, on ihmetyttänyt Sepon loputon
kristiuskon vastaisuus.
On Kilpaija jollekin epämääräiselle sonnalle, johon
Seppo on hurmoksellisesti sitoutunut.

Kun keskustelet Heinolan kanssa niin tiedät, että
uskovaisen kanssa länkytät.
Onpa itsestäänselvää! Ei kaikille.


Muokannut: Diletant, 12/30/2013 10:27:44 PM
Risto Koivula
31.12.2013 05:12:21
375072

Ns. kirkkomitoista

Lainaus: Funtsaaja, 27.12.2013 14:59:30, 374916
_Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374914)...

> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)...
>
>> Löydän vanhan tuhruisen paperilapun,jossa on esim
> kolme
>> kerta numerorivi
>> 1234567 ja yhden lapun jos on numerorivi 12 4567. Nyt
>> uskallan olettaa että neljännessäkin rivissä on
> joskus
>> ollut
>> numeron 2 jälkeen numero 3.
>
> Keksitty kirkonpaikka vastaa sitä, että lappuun lisätään
> kokonaan uusi rivi.

Nimeoman Ei, jos ko paikka liittyy mittojen muodostaman harmoonisen kuvioon! Rautalankaa: Jos suoralla linjalla on esim. 4 kirkkoa 33,3 km välein ja yksi kirkko 66,6 km päässä edellisestä, voidaan olettaa välissä olleen 33,3 km kirkko tai muu pyhä paikka myös.

Olen samaa mieltä tästä. Ja olen myös esittänyt teorian siitä, mistä tuo 33 km voi johtua. Olen esittänyt maastollisten seikkojen lisäksi teorialleni kielitieellistä tukea. Jos teoriani olisi oikea, se selittäisi kummalsen seikan, että useiden balttikielten "hallinassaan, vaikutuspiirissään pitämistä" tarkoittava sana näyttäisi tulevan kanbaltin "sytyttämistä" tarkoittavasta sanasta "*(p)lempti".
_Wesa_
31.12.2013 08:41:42
375073

Ns. kirkkomitoista

Risto Koivula  kirjoitti 31.12.2013 (375072)...

>> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)...

>> Nimeoman Ei, jos ko paikka liittyy mittojen muodostaman
>> harmoonisen kuvioon! Rautalankaa: Jos suoralla linjalla
>> on esim. 4 kirkkoa 33,3 km välein ja yksi kirkko 66,6 km
>> päässä edellisestä, voidaan olettaa välissä olleen 33,3
>> km kirkko tai muu pyhä paikka myös.

> Olen samaa mieltä tästä.

Mitä mieltä olet siitä, onko Funtsaajan esimerkkien kaltaisia kuvioita olemassa?
sherlocker
31.12.2013 10:15:45
375075

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: Risto Koivula , 31.12.2013 05:12:21, 375072
Lainaus: Funtsaaja, 27.12.2013 14:59:30, 374916
_Wesa_ kirjoitti 27.12.2013 (374914)...

> Funtsaaja kirjoitti 27.12.2013 (374912)...
>
>> Löydän vanhan tuhruisen paperilapun,jossa on esim
> kolme
>> kerta numerorivi
>> 1234567 ja yhden lapun jos on numerorivi 12 4567. Nyt
>> uskallan olettaa että neljännessäkin rivissä on
> joskus
>> ollut
>> numeron 2 jälkeen numero 3.
>
> Keksitty kirkonpaikka vastaa sitä, että lappuun lisätään
> kokonaan uusi rivi.

Nimeoman Ei, jos ko paikka liittyy mittojen muodostaman harmoonisen kuvioon! Rautalankaa: Jos suoralla linjalla on esim. 4 kirkkoa 33,3 km välein ja yksi kirkko 66,6 km päässä edellisestä, voidaan olettaa välissä olleen 33,3 km kirkko tai muu pyhä paikka myös.

Olen samaa mieltä tästä. Ja olen myös esittänyt teorian siitä, mistä tuo 33 km voi johtua. Olen esittänyt maastollisten seikkojen lisäksi teorialleni kielitieellistä tukea. Jos teoriani olisi oikea, se selittäisi kummalsen seikan, että useiden balttikielten "hallinassaan, vaikutuspiirissään pitämistä" tarkoittava sana näyttäisi tulevan kanbaltin "sytyttämistä" tarkoittavasta sanasta "*(p)lempti".


Voisiko tästä johtaa sellaisen ajatuksen, että viikinkejä tai muita mahdollisiia ryöstöretkeläisiä
vastaan kehitetty merkkitulijärjestelmä liittyisi asiaan. Merkkituliasemia perustettiin paikkoihin,
joista oli suora näköyhteys johonkin toiseen tai toisiin, eli korkeille paikoille mutta myös meren ja järvien rannoille. Vesistöjä pitkin kai olivat mahdolliset hyökkääjät odotettavissa. Merkkitulen vaikutuspiiristä muodostui sitten eräänlainen luonnollinen näköpiiriyhteisöraja tai vastaava. Myös linnavuoret rakennettiin tietyllä luonnollisella logiikalla merkkitulien vaikutuspiiriin. Oliko jopa järkevää hajottaa asutus mieluummin kuin koota yhteen, juuri turvallisuuden kannalta. Jonkintyyppistä asemapuolustautumista. Myöhemmin merkkitulipaikkaan rakennettiin kirkko? Kuinka pitkälle muuten kokko/nuotio/soihtu tai vastaava tuli näkyy kirkkaalla säällä? Löytyykö siitä jokin luonnollinen raja?


Muokannut: sherlocker, 12/31/2013 10:24:48 AM
PeP
31.12.2013 10:30:51
375077

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: sherlocker, 31.12.2013 10:15:45, 375075

Merkkitulen vaikutuspiiristä muodostui sitten eräänlainen luonnollinen näköpiiriyhteisöraja tai vastaava. Myös linnavuoret rakennettiin tietyllä luonnollisella logiikalla merkkitulien vaikutuspiiriin. Oliko jopa järkevää hajottaa asutus mieluummin kuin koota yhteen, juuri turvallisuuden kannalta. Jonkintyyppistä asemapuolustautumista. Myöhemmin merkkitulipaikkaan rakennettiin kirkko?


Merkkitulet ja linnavuoret olivat usein varsin korkeiden mäkien päällä. Vastaavissa paikoissa kai on harvoin ollut kirkkoja. Turku on rakennettu seitsemälle kukkulalle, mutta yhdelläkään ei ole kirkkoa. Naantalin kirkko ei ole Kuparivuorella, vaan paljon alempana, Raision kirkko on laakealla "pellolla". "Vuorelle" en tiedä äkkiä yhtään kirkkoa Suomessa rakennetuksi.
Noin 30 kilometrin välimatkat harvaan asutulla alueella voivat osin selittyä sillä, että muinoin kirkossa käynti oli suoranainen velvollisuus. 15 km suuntaansa alkaa varmaan olla siellä patikkamatkan ylärajoilla, kun piti illaksi ehtiä vielä kotiinkin. Taajemmin asutuilla alueilla, kuten Varsinais-Suomessa oli kirkkoja alle kymmenen kilometrin etäisyyksillä toisistaan paljonkin. Silloin kirkko rakennettiin "keskelle kylää" joka kylässä.
sherlocker
31.12.2013 11:28:43
375078

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: PeP, 31.12.2013 10:30:51, 375077
Lainaus: sherlocker, 31.12.2013 10:15:45, 375075

Merkkitulen vaikutuspiiristä muodostui sitten eräänlainen luonnollinen näköpiiriyhteisöraja tai vastaava. Myös linnavuoret rakennettiin tietyllä luonnollisella logiikalla merkkitulien vaikutuspiiriin. Oliko jopa järkevää hajottaa asutus mieluummin kuin koota yhteen, juuri turvallisuuden kannalta. Jonkintyyppistä asemapuolustautumista. Myöhemmin merkkitulipaikkaan rakennettiin kirkko?


Merkkitulet ja linnavuoret olivat usein varsin korkeiden mäkien päällä. Vastaavissa paikoissa kai on harvoin ollut kirkkoja. Turku on rakennettu seitsemälle kukkulalle, mutta yhdelläkään ei ole kirkkoa. Naantalin kirkko ei ole Kuparivuorella, vaan paljon alempana, Raision kirkko on laakealla "pellolla". "Vuorelle" en tiedä äkkiä yhtään kirkkoa Suomessa rakennetuksi.
Noin 30 kilometrin välimatkat harvaan asutulla alueella voivat osin selittyä sillä, että muinoin kirkossa käynti oli suoranainen velvollisuus. 15 km suuntaansa alkaa varmaan olla siellä patikkamatkan ylärajoilla, kun piti illaksi ehtiä vielä kotiinkin. Taajemmin asutuilla alueilla, kuten Varsinais-Suomessa oli kirkkoja alle kymmenen kilometrin etäisyyksillä toisistaan paljonkin. Silloin kirkko rakennettiin "keskelle kylää" joka kylässä.


Heitin lonkalta tuohon Koivulan tietoon ja kieliteoriaan "vaikutuspiireistä" ja "syttymisistä". Jatkanpa samaan malliin, enkä väitä näitä juttujani teorioiksi: ei kirkkoa varmaankaan rakennettu täsmälleen merkkitulen kohdalle, vaan paikkaan, josta merkkitulta havainnoitiin. Jospa siinä päivysti vartija 24/7. Esim. Sastamalassa ent. Vammala on Pirunvuori niminen korkea paikka, josta on suora näköyhteys Pyhän Marian kirkkoon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Hyvät tähystyspaikat.


Muokannut: sherlocker, 12/31/2013 11:30:13 AM
qwertyui
31.12.2013 11:38:48
375079

Merkkitulivaikutuspiiri

[q=375077][q=375075]
ei ole Kuparivuorella, vaan paljon alempana, Raision kirkko on laakealla "pellolla". "Vuorelle" en tiedä äkkiä yhtään kirkkoa Suomessa rakennetuksi.
[/q]
Salo-Uskelan kirkko on varsin korkealla http://www.salonseurakunta.fi/00010307-uskelan-kirkko

En siinä lähistöltä muista yhtään korkeampaa mäkeä
PeP
31.12.2013 11:45:23
375080

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: sherlocker, 31.12.2013 11:28:43, 375078

Jospa siinä päivysti vartija 24/7. Esim. Sastamalassa ent. Vammala on Pirunvuori niminen korkea paikka, josta on suora näköyhteys Pyhän Marian kirkkoon ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon. Hyvät tähystyspaikat.


No mikä ettei.
Linnavuoret taisivat vaan jäädä pois käytöstä jo keskiajan lopulla, joten hypoteesi sopisi kai vain vanhimpiin kirkkoihin. Ainakaan pronssi- ja rautakaudella joilloin linnat rakennettiin, ei vielä Suomessa kirkkoja ollut. Oma historiantuntemukseni ei riitä arvioimaan, olisiko kirkoilla ja linnavuorilla ollut ajallisesti päällekkäistä käyttöä.
Juha Keränen
31.12.2013 13:10:03
375082

Merkkitulivaikutuspiiri

Halikon kirkko sijaitsee mäellä, mutta ei korkeimmalla.
Huikaisevan kaunis maisema ja ulkoasultaan(sisältä tärvätty modernisoinnilla) hieno keskiaikainen kivikirkko.
Jokilaaksossa kiemurtelevaa tietä kun ajelee kohti mäellä seisovaa kirkkoa, mielikuvitus lähtee helposti lentämään.


Muokannut: Juha Keränen, 12/31/2013 1:18:20 PM
JuhaHuuhaa
31.12.2013 13:40:04
375083

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375042)...

> JuhaHuuhaa kirjoitti 29.12.2013 (375028)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)...
>>
>>> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375008)...
>>>
>>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)...
>>>>
>>>>> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa
>>>>> voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä
>>> yksi
>>>> eli
>>>>> 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta
>>>> todennäköiden
>>>>> juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes
>>>>> täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään
>>>>> sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin
>>>> tuntemiimme
>>>>> geometrsiin kuviohin.
>>>>
>>>> Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat
>>>> muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan
>>>> asetelman?
>>>
>>> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu
>> koskee
>>> vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän
>>> muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai
>>> ei.
>>
>> Funtsaaja on aivan oikeassa. Selkeän muodon perusteella
>> voidaan päätellä puuttuvat osat, jos tiedetään, että
>> sellainen muoto
>> pitäisi olla.
>>
>> Näin on laita, jos tarkastellaan ruukunpalasia tai
>> rikkoutuneen
>> kirkonkellon osia. Kirkkojen sijaintien kohdalla näin ei
>> ole.
>>
>> Perustelet tuota muotoa sillä, että puuttuva osa pitää
>> olla
>> siksi, että pitäisi olla selkeä muoto. Selkeän muodon
>> taas
>> täydentää puuttuva pala. Toisaalla jo mainittiin,
>> että kyseessä on kehäpäätelmä.
>
> Höpöhöpö. Luaseeseeni 'Sinä puhut taas höpöjä hömöyksiä'
> voidan aivan hyvin lisätä siitä puuttuva
> kirjain l ilman että lisäys perustusi
> kehäpäätelmään.

Kuten jo monesti aiemmin on kerrottu ja minkä olet joka
kerta jättänyt huomiotta, kirkkomitat eivät ole kielenkäyttöä.
Ne eivät myöskään ole yleisesti tunnettuja muotoja, joita
voidaan täydentää mielessä. Ne ovat mielikuvituksen tuotetta,
kunnes toisin todistetaan. Toistaiseksi ei ole todistettu.
JuhaHuuhaa
31.12.2013 13:41:02
375084

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375043)...

> JuhaHuuhaa kirjoitti 29.12.2013 (375031)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375004)...
>>
>>> JuhaHuuhaa kirjoitti 28.12.2013 (374982)...
>>>
>>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (374963)...
>>>>
>>>>
>>>> Kirkot tai ruukut voivat olla kokonaisuuksia, mutta
>>>> kirkkojen paikat kartalla eivät. Kuten kaikki
>> järkevät
>>>> ihmiset tietävät, kirkkojen paikat valitaan siten,
>> että
>>>> ihmisiä asuu lähistöllä tarpeeksi ja kirkolle on
>> helppo
>>>> tulla. Näkyvä paikka on myös eduksi.
>>>>
>>>> Jos kirkkojen paikat valittaisiin geometristen
>> kuvioiden
>>>> vuoksi, niitä pitäisi löytyä myös järvistä. Kerrotko
>>>> esimerkin, missä kirkko on rakennettu keskiajalla
>>>> järveen?
>>>
>>> Huoh...
>>
>> Kysymykseni on aivan asiallinen. Jos kirkkojen paikat
>> noudattavat geometrisiä kuvioita, miksi jonkin typerän
>> esteen kuin järven tai jyrkän vuorenrinteen annetaan
>> sotkea kuviota?
>>
>> Tarkoiteukseni oli antaa yksi lisäesimerkki siitä,
>> miksi koko ajantus kirkonmitoista on kerta kaikkiaan
>> älytön.
>
> huoh huoh...

Kertooko kommentti 'huoh huoh...' sen, miksi ajatus
ei olisi älytön?
sherlocker
31.12.2013 15:25:45
375090

Merkkitulivaikutuspiiri

Kirkkomittojen tulkinnassa näyttää (Sinikivi) olevan peruslähtökohtana uskomus, että joku/jotkut viisaat olisivat suunnitelleet ja piirrelleet alueellemme geometrisiä kuvioita,   joiden  mukaan  alue on sitten autettu ja kirkoistettu.

Luontevampaa olisi kuitenkin hakeä syitä sitä kautta mikä oli oikeasti elävän ihmisen kannalta parasta ja luonnollista.

Jos tätä kautta syntyi tiettyjä etäisyyksien suhteiden logiikkoja, niin sekin on vain luonnollista, ei ylhäältä päin annettua, suunniteltua tai jopa yliluonnollista.

Sastamalassa (ent. Vammala) sijaitsevat esim. Pyhän Marian ja Pyhän Olavin vanhat kivikirkot linnuntietä vain muutaman kilometrin etäisyyksillä toisistaan. Sinikivi löytää 33,3 km etäisyyden Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ja Kokemäen Pyhän Marian Kirkon välille. Mikä merkitys sitten on Tyrvään Pyhän Marian vanhalla kivikirkolla? Löytyykö sille vastaava pari? Ennalta suunniteltu geometrinen systeemi ei ole todellinen, koska silloin siellä ei olisi muita kirkkojen välisiä etäisyyksiä.

Ahaa, sitten aletaan puhua hajonneista mitoista eli kun ensin on ylhäältä annettu kirkkomittasuunnitelma, niin sen täydellisyyden pilaavatkin ihmiset ihmiset, jotka levittäytyvät ja rakentavat villisti uusia kirkkoja. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Pyhän Marian kirkko ovat kuitenkin samoilta ajoilta 1400-luvun lopusta ja n. v. 1510. Miten tämä selitetään?

Sinikiven sivuilla ihmetellään sitä että Kokemäeltä Ulvilan, Lappi Tl ja Tyrvään kirkkoihin on 33,3 km. Entä Huittisiin (Ripovuori)? Kokemäeltä 23,3? Tyrvää/vammala jää vajaaksi sekin. lappi TL - Huittinen menee yli. Loimaa? Ei. Minkä kanssa Huittinen rimmaa yhteen?

Kyllä tämä tutkimusmetodi viittaa intuitiiviseen hengentieteelliseen metodiin, jossa tutkijan omat ajatukset todetaan ensin oikeiksi, sen jälkeen aletaan etsiä omiin ajatuksiin sopivia todisteita ja kaikki poikkeamat tietenkin vain vahvistavat sääntöä.

Kun lähtökohtaisesti mittaustavasta riippuvasta ilmiöstä tehty hypoteesi muuttuu ennen tutkimusta teoriaksi pohtijan omassa päässä ja sille haetaan sen jälkeen vain vahvistusta sopivasti valituin todistein, ilman aikomustakaan hyväksyä sitä mahdollisuutta, että asialle olisi olemassa jokin, ehkä ikävä kyllä hieman arkisempi selitys, kuin esim. alueella sijainnut muinainen kuningaskunta, niin asiaa ei voi ottaa täysin vakavasti.

Meinasin jo kirjoittaa ylläolevan, ja kirjoitinkin,
kun samaan aikaan löysin Niilopediasta osuvan analyysin
http://fi.niilopedia.org/index.php/Kirkko


Muokannut: sherlocker, 12/31/2013 3:56:03 PM
Funtsaaja
31.12.2013 15:55:58
375091

Ns. kirkkomitoista

JuhaHuuhaa kirjoitti 31.12.2013 (375083)...

> Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375042)...
>
>> JuhaHuuhaa kirjoitti 29.12.2013 (375028)...
>>
>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)...
>>>
>>>> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375008)...
>>>>
>>>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)...
>>>>>
>>>>>> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa
>>>>>> voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä
>>>> yksi
>>>>> eli
>>>>>> 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta
>>>>> todennäköiden
>>>>>> juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes
>>>>>> täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään
>>>>>> sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin
>>>>> tuntemiimme
>>>>>> geometrsiin kuviohin.
>>>>>
>>>>> Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat
>>>>> muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan
>>>>> asetelman?
>>>>
>>>> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu
>>> koskee
>>>> vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän
>>>> muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai
>>>> ei.
>>>
>>> Funtsaaja on aivan oikeassa. Selkeän muodon perusteella
>>> voidaan päätellä puuttuvat osat, jos tiedetään, että
>>> sellainen muoto
>>> pitäisi olla.
>>>
>>> Näin on laita, jos tarkastellaan ruukunpalasia tai
>>> rikkoutuneen
>>> kirkonkellon osia. Kirkkojen sijaintien kohdalla näin ei
>>> ole.
>>>
>>> Perustelet tuota muotoa sillä, että puuttuva osa pitää
>>> olla
>>> siksi, että pitäisi olla selkeä muoto. Selkeän muodon
>>> taas
>>> täydentää puuttuva pala. Toisaalla jo mainittiin,
>>> että kyseessä on kehäpäätelmä.
>>
>> Höpöhöpö. Luaseeseeni 'Sinä puhut taas höpöjä hömöyksiä'
>> voidan aivan hyvin lisätä siitä puuttuva
>> kirjain l ilman että lisäys perustusi
>> kehäpäätelmään.
>
> Kuten jo monesti aiemmin on kerrottu ja minkä olet joka
> kerta jättänyt huomiotta, kirkkomitat eivät ole
> kielenkäyttöä.
> Ne eivät myöskään ole yleisesti tunnettuja muotoja, joita
> voidaan täydentää mielessä. Ne ovat mielikuvituksen
> tuotetta,
> kunnes toisin todistetaan. Toistaiseksi ei ole
> todistettu.

Siis et tajua vielkäkään ettei yksi mitta ole mikään muoto,
mutta esim. 14 samaa mittaa saattaa muodostaa toisiinsa nähden
säännöllisen tarkoitukselisen yleisesti tunnetun geometrisen kuvion,
jota voi aivan hyvin verrata kielen tarkoituksellisuuteen.
sherlocker
31.12.2013 15:57:01
375092

Kiitos Niilo...

pidensit juuri ikääni varmaankin muutamalla viikolla.

http://fi.niilopedia.org/index.php/Kirkko
JuhaHuuhaa
31.12.2013 17:35:48
375093

Ns. kirkkomitoista

Funtsaaja kirjoitti 31.12.2013 (375091)...

> JuhaHuuhaa kirjoitti 31.12.2013 (375083)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 29.12.2013 (375042)...
>>
>>> JuhaHuuhaa kirjoitti 29.12.2013 (375028)...
>>>
>>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375016)...
>>>>
>>>>> _Wesa_ kirjoitti 28.12.2013 (375008)...
>>>>>
>>>>>> Funtsaaja kirjoitti 28.12.2013 (375003)...
>>>>>>
>>>>>>> Siinä 7 kulmaisessa tähtikuviossa
>>>>>>> voi olla esim. 13 kpl 33 etäisyyttä ja jos niistä
>>>>> yksi
>>>>>> eli
>>>>>>> 14. puuttuu on se kuviteltu kuvioon mutta
>>>>>> todennäköiden
>>>>>>> juuri siksi että muut 13 antavat geometisen lähes
>>>>>>> täydellisen 7 kulmion kuvion,joka ei ole selvästikään
>>>>>>> sattuma ja jota voidaan verrata aikaisemmin
>>>>>> tuntemiimme
>>>>>>> geometrsiin kuviohin.
>>>>>>
>>>>>> Voisitko kertoa mitkä keskiaikaiset kirkonpaikat
>>>>>> muodostavat tämän tyyppisen tai jonkin vastaavan
>>>>>> asetelman?
>>>>>
>>>>> Eipäs nyt siirellä maalitolppia . Tämä keskustelu
>>>> koskee
>>>>> vain sitä,voidaanko mielekkästi oletta jonkun selkeän
>>>>> muodon perusteella siitä mahdolisesti puuttuva osio vai
>>>>> ei.
>>>>
>>>> Funtsaaja on aivan oikeassa. Selkeän muodon perusteella
>>>> voidaan päätellä puuttuvat osat, jos tiedetään, että
>>>> sellainen muoto
>>>> pitäisi olla.
>>>>
>>>> Näin on laita, jos tarkastellaan ruukunpalasia tai
>>>> rikkoutuneen
>>>> kirkonkellon osia. Kirkkojen sijaintien kohdalla näin ei
>>>> ole.
>>>>
>>>> Perustelet tuota muotoa sillä, että puuttuva osa pitää
>>>> olla
>>>> siksi, että pitäisi olla selkeä muoto. Selkeän muodon
>>>> taas
>>>> täydentää puuttuva pala. Toisaalla jo mainittiin,
>>>> että kyseessä on kehäpäätelmä.
>>>
>>> Höpöhöpö. Luaseeseeni 'Sinä puhut taas höpöjä hömöyksiä'
>>> voidan aivan hyvin lisätä siitä puuttuva
>>> kirjain l ilman että lisäys perustusi
>>> kehäpäätelmään.
>>
>> Kuten jo monesti aiemmin on kerrottu ja minkä olet joka
>> kerta jättänyt huomiotta, kirkkomitat eivät ole
>> kielenkäyttöä.
>> Ne eivät myöskään ole yleisesti tunnettuja muotoja, joita
>> voidaan täydentää mielessä. Ne ovat mielikuvituksen
>> tuotetta,
>> kunnes toisin todistetaan. Toistaiseksi ei ole
>> todistettu.
>
> Siis et tajua vielkäkään ettei yksi mitta ole mikään muoto,
> mutta esim. 14 samaa mittaa saattaa muodostaa toisiinsa
> nähden
> säännöllisen tarkoitukselisen yleisesti tunnetun geometrisen
> kuvion,
> jota voi aivan hyvin verrata kielen
> tarkoituksellisuuteen.

Ei. Toistaiseksi olet puhunut ihan hölynpölyä, eivätkä
viittaukset kielenkäyttöön muuta sitä miksikään.
Geometriset mitat eivät yhä edelleenkään ole kieli.

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  6  7  8  9  | Seuraava sivu