Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  0  1  2  3  4  5  6  7  8  9  | Seuraava sivu

_Wesa_
04.01.2014 12:10:22
375216

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 03.01.2014 (375149)...

> Funtsaaja kirjoitti 03.01.2014 (375147)...
>
>> Ko mitat on tuottanut akateemisesti sivistynyt
> tutkija
>> kansalaisen kartapaikka-nimisellä ohjelmalla,jolla
>> saadan esim kahden rakennuksen lähinnä toisiaan
> olevien
>> esim. kivinurkkien perusteella linnuntie-etäisyys
>> muutamien metrien tarkkuudella.
>
> Asumuspainannekohteiden väliltä väliltä löytyy n. 200
> kpl 20,0 km mittaa. Uskoisitko, jos väittäisin niiden
> olevan aseteltu siten tarkoituksella?

Kuinka ollakkaan, tähän kysymykseen emme saane kuuna päivänä vastausta. Veikkaan että et usko. Vastaavien tietojen perusteella olet kuitenkin jostain syystä vakuuttunut kirkkomitoista...
Funtsaaja
04.01.2014 12:34:34
375221

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375216)...

> _Wesa_ kirjoitti 03.01.2014 (375149)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 03.01.2014 (375147)...
>>
>>> Ko mitat on tuottanut akateemisesti sivistynyt
>> tutkija
>>> kansalaisen kartapaikka-nimisellä ohjelmalla,jolla
>>> saadan esim kahden rakennuksen lähinnä toisiaan
>> olevien
>>> esim. kivinurkkien perusteella linnuntie-etäisyys
>>> muutamien metrien tarkkuudella.
>>
>> Asumuspainannekohteiden väliltä väliltä löytyy n. 200
>> kpl 20,0 km mittaa. Uskoisitko, jos väittäisin niiden
>> olevan aseteltu siten tarkoituksella?
>
> Kuinka ollakkaan, tähän kysymykseen emme saane kuuna
> päivänä vastausta. Veikkaan että et usko. Vastaavien
> tietojen perusteella olet kuitenkin jostain syystä
> vakuuttunut kirkkomitoista...

Olen vakuuttunut että ylle kirjoitamasi lause käytää kirjainryhmitelyjä tarkoituksella vaika aivan samoista kirjaimista saadaan aivan mieleivaltasia merkityksettömiäsanoja vielä aivan yhtäpitkistä sanoista ja lauseista...
Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3 on juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta mm sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt luultavasti 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan 'ympyrässä'.
Risto Koivula
04.01.2014 12:43:24
375223

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: sherlocker, 02.01.2014 12:27:53, 375109
Lainaus: Juha Keränen, 02.01.2014 11:54:44, 375108
Muttamutta.

Olennaiseen:

Onko jollakin esittää faktaa 33,3km hypoteesin tueksi?

Itse en jaksa alkaa kaivelemaan karttoja ja mittailemaan kirkkojen/muinaisjäännöksien välisiä etäisyyksiä.

Tosin tuo käy nykyään helposti, tiedä vaikka jaksaisinkin.


Tuo väite 33,3km tarkoista etäisyyksistä tuntuu uskomattomalta. Jos sitä ei ole kukaan oikeasti ja tarkasti mitannut eikä ole siis empiiristä näyttöä, niin silloin tulee mieleen että väitteen esittäjä on joistain muista "lukuteoreettisista" syistä tullut tuohon tulokseen ja silloin edetään tutkimuksessa ikään kuin latvasta tyveen. Käytän tästä steineri- laista käsitettä hengentieteellinen metodi. "fakta" muodostuu ihmisen omassa päässä ja sitten aletaan etsiä kaikkia mahdollsia todisteita sen tueksi ja unohdetaan samalla kaikki "faktaa" tukemattomat seikat, tai ne jopa vain vahvistavat sääntöä.

Minua alkoi kiinnostaa lähinnä luonnollisten syiden etsiminen sille että kirkot sijaitsevat suurinpiirtein tietyn väli- matkan päässä toisistaan. Luulin keksineeni hypoteesin sille ihan itse, mutta itse asiassa Risto Koivula oli sen jo keksinyt v. 2011 ja minä keksin sen ikään kuin uudestaan hänen kieliteoreettisen vihjeensä kautta. Luin vasta tänään vuoden 2011 ketjua, jossa hänen ajatuksensa esiintyy.

Luonnollinen syy etäisyyksille voi olla täysin fysikaalisten lakien/rajoitusten mukainen pakko, kuten olen esittänyt. Ei se nyt ainakaan huonompi selitys voi olla kuin että muinaisen tavastian kuningaskunnan maanmittarit olisivat harppeineen piirrelleen ympyröitään ja päättäneet kirkkojen paikat.


Pakanallisten kulttipaikkojen ylläpitäjät, hämäläiset, karjalaset, lappalaiset, liiviläiset, kuurilaiset, viikinkingit, pirkkalai- set olivat heimoja, eivät valtiota. Lähempiä vatioita olivat Preussi ja Tanska ja niiden takana Rooma. Heimot toimivat eri tavalla kuin valtiot, vaikka nekin olivat mm. ystäviä tai vihollisia, harjoittivat työnjakoa, valvoivat aluetta, joka oli heimon omaisuutta jne. Valtiotkin tekivät liittoja heimojen kanssa, joiden tarkoitus oli vaäkitellan liittää heimon alueet valtioot. Heimoja oli erikseen liikkuvia ja paikallaanpsysviä. Liikkuvia olivat mm. lappalaiset. liiviläiset, kuurilaiset ja viikingit.

Lainaus
Noissa tietynlaisissa Jukkis ja Funtsaaja -jutuissa on usein taustalla ajatus että jokin ihmistä suurempi on suunnitellut milloin mitäkin. Itse lähden yleensä pohtimmaan asioita ihmisen arjen ja käytännön näkökulmasta. Vaistomaisesti asetan itseni tuon ajan ihmisen asemaan ja mietin mikä on mahdollista ja järkevää maailmassa, jossa ympäristö ja tietyt luonnonlait ovat ihmisen tekemisen luonnollisina rajoina.


Minä olen kiinnittänyt huomioni jo v. 2009 siihen, että tiettyjen balttikielten käskemistä, viestittämistä, liputtamista tar- koittava sana (liettuan liepti, preussin laipintun) tulee kantabaltin sanasta "*lempti = sytyttää, joka on yhä liettuassa- kin murteiden kuurismina, muttei virallisesti. (Veäjän sana vel´et´ = samaa kantaa kuin liettuan veliava = lippu, ("lippukin" on tuota samaa juurta, mahdollisesti preussuta ja eri aspektista). Koska minun ikirjpitukseni "TIEDE"- lehden palstoilta on piilotettu "parempaan talteen" modejen väitöskirjoja varten, pistän tähän vietin, jossa olen tuon idean tuomnut sinne. Tällä ei ole ollut alun perin mitään tekemistä Jukkiksen juttujen kanssa, joita ei silloin kai tuota asiasta vielä ollut olemassakaan.:

Arkkis:
Viestin otsikko: Re: Lalli ja Erik
ViestiLähetetty: La Elo 08, 2009 5:45 pm


Liittynyt: To Huhti 03, 2008 3:24 pm
Viestit: 11321
Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:

"Jaska": Myöhäiskantasuomen *leesi : *leeδen < varhaiskantasuomen *leeti : *leetin

"Arkkis": Tämä on kyllä aina ennen kulkenut niin, että VARHAISEMMASSA MUODOSSA on ollut "-δe" , josta on MYÖHEMMIN TULLUT PERUSMUODOSSA "-ti", kuten vaikka kuuδe > kuusi (puu), kuusen (ei ole tullut "kuuden", oska se muoto on ollut "varattu", formaaliset säännöt EIVÄT siis ole ehdottomia!)

Miten ihmeessä tuo olisi tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut PÄIN VASTOIN?

Eikä sanasta "sleδa" lainaudu "leeti" eikä "leete" vaan "leeta".

Edelleen: savuHORMI!? Mitenkähän kauan luulet noita hormeja muuratun? Kivilinnoissa niitä oli muurien sisällä (joskaan ne kylmät hormit eivät tahtoneet perkeleelläkään vetää, nehän on sitä varten ensi saatava ympäristöään lämpimämmiksi, vetämisen takia piti koko ajan pitää pientä tulta; Vilnan Gediminasin palatsissa oli jo 1400 luvulla viemäritkin, jotka oli tehty seinien sisään muuraruista ontoiksi koverretuista hirsistä). Uunin pellit jotka otettiin käyttöön vasta perisataa vuotta sitten, koska ne ovat tunnetusti tappavan vaaralliset vehkeet , jos nuuka lämmittäjä vähänkin tumpuloi, kuten nykyajan uusavuttomien mökkiläisten häkävahingoista saa lehdistä lukea.

Venäjän "sled", josta todella tulee "leeti" (vaan kun PITÄISI TULLA "leetE!), ja joka tarkoitta paitsi saappaan tai karhun jalan ym. "jälkeä", myös mm. nuotionpohjaa, tai eläimen makuujälkeä, menee armotta "sleδa":sta ohi, JOS EI TARITSE VÄLITTÄÄ TAIVUTUSKAAVASTA, joka on venäläislainoille sama kuin germaanisillekin, esim. "koni, konin", "pappi, papin" jne.

Näistä syistä "*slēδa" > "leeti" > "leete" putoaa nollaan.

"Jaska": *slēδa<-- G *slēδa ’savuhormi tms.’ tai B *leipsma/*laipsma ’liekki; polttaa’ (Liettuan ie on aina sekundaari).

"Arkkis": Baltin sana on monimutkainen, ja eri kielissä esiintyvät kaikki kirjaimet alkutavussa: liekki = "liepsna" (lt), "leisma" (lv.), "lopas" (jot.), "lāps" (pr.). ja se sanahan EI ole "liekki", josta "liesi" tulee, vaan tämän hypoteesin mukaan jokin sen johdannainen, kuten liettuan "liepsnis" = liesi. Sana ei ole uusi, mutta se on uudiskäytössä. Välillä on ollut muita liesi-sanoja.

"Jaska": Äänneasusta germaani saa 2,5 pistettä: vastaavuus ei ole tarkka, mutta ei se voisi ollakaan, koska *ee-a-tyyppi on kantasuomessa vasta myöhäinen; siksi ainoa substituutiomahdollisuus oli *ee-i. Baltti saa 0 pistettä: kantabaltin sana olisi suomessa asussa **leips- tai **leism-, siitä ei mitenkään voisi tulla asua *leeti. Merkityksen osalta germaaniselitys saa 2 pistettä ja balttiselitys 1 pisteen: savuhormi ja liekki liittyvät kumpikin lieteen, mutta liekki on epämääräisempi ja voi liittyä paljon muuhunkin, kun taas savuhormi liittyy vain tulisijaan.

"Arkkis": Tuon latvian "leismas"-saman "-mas" on pääte, joka on sama kuin suomen "-ma", ja "-mus": *leipsti > *leips-mas = *lepatta-ma/mus".

Kantabalttisana on ilmeisimmin "*lēps-"-alkuinen, jossa sitten p voi mennä tunnetusti taivutusmuotojen tavurajoista johtuen -n:n ja -m:n tapaan myös "nasaalin pikkiin" (kuten kapsti > kąsti), ja saadaan "*lęs-" -alkuinen muoto, josta voi tulla "lies-". Tuosta tilisihelposti "liesi, liesen", joka jälkimmäiselle muodolle käy päin vastoin kuute > kuusen -tapauksessa, jostakin syystä.


Tuon balttilaiseksikin erittäin kummallisen ja sääntöjä korville lyövän, mutta kuitenkin selvästi yhteen kuuluvan kokonaisuuden yksi mahdollinen selitys saattaakin löytyä jotvingin kielestä, jossa on noista liekki-sanoista sääntöjen kannalta kummallisin, mutta siellä on muutakin:

http://www.suduva.com/virdainas/

" lopas = flame

lopīt = to mend (Inf) "

Liettuan kielen sana "tuli" = "ugnis" (jot. vugnis = ahjotuli, u ei voi alkaa sanaa, tav. tuli = "panu", pr. "ugnis" = ahjotuli, tav. tuli = "pannu", lat. "uguns, ignis", ven. " ogon' ", puol. " ogien ".

Jotvingissa on tuossa jos kaksikin "tuli"-sanaa, ja vieläkin löytyy lisää tarkoittaen mm. hiilosta ("zare").

Tuo sana " lopīt " on johdettu sanasta "lopas" (kuten "rukas" = savu > "rukīt =tupakoida", ja se tarkoittaa (aivan erityisesti) "kohentaa tulta", vaalia, pitää yllä jtk., erityisesti kuitenkin tulta erityisesti jotvingissä. Tuo "lopas" tarkoittaa vähän kuin "pesässä olevaa tulta", samaan tapaankin "vugniskin", joka on pajassa.

Myös liettuassa on verbi "liepinti", joka on transformaatiosääntöjen mukainen vastine jotvingin "lopīt"-verbille. Mutta se tarkoittaakin lasten tmv. "ylisuojelua", hemmottelua (ja on vielä pejoratiivisempi kuin suomessa). Adjektiivi on "liepus/-i".

Tästä sanaryhmästä luultavasti tulevat suomen sanat "lepo" ja "lepsu" (mutta ei kai sentään kuitenkaan "lepso"... <:C )

Tuosta "liep- (lēp-)" saadaan yleisellä johtopäätteellä "-sna, -snis"
sekä "liepsna" = liekki että "liepsnis" = liesi.

(Kuten esimerkiksi: "kepti" = paistaa, "kepsnis" = paistos, "žengti" = astua, "žingsnis" = askel, "žvilgėti...žvilga...žvilgė" = vilkuilla, "žvilgsnis" = silmäys jne. "malka" = klapi, nuotiopuu, "malksna" = päre, (vähän outo yhteys on, että "ṥikti" = paskantaa, ja "ṥiksna" = (hevosen) hihna... :| ) Pääte "-sna" esiintyy erityisesti jotvingissa, "-snis" taas liettuassa, mutta molemmat tunnetaan kummassakin.

Täällä voi päästä hieman eteenpäin "liesi"-sanan kanssa.

Sen enempää kinaamatta nyt totean, että lainaus "liepsnis" > "liesi" ("lēpsnis" > "lēsi") ON TÄYSIN SÄÄNNÖNMUKAI- NEN BALTTIKIELISTÄ, sillä niiden kesken ja suhteen EI ESIINNY SÄÄNTÖÄ ETTÄ KONSONANTTIRYHMÄN YKSIN- KERTAISTUESSA SIITÄ JÄISI JUURI VIIMEINEN JÄLJELLE, joka on sääntö mm. ruotsista suomeen, ja venäjästä suo- meen, yleensäkin vieraissa lainoissa suomeen. Baltti(slaavi)kielten välilläkään ei ole tuollaista sääntöä, vaan esimer- kiksi preussin "pannu" = "tuli" on ilmeisen säännönmukainen siirtymä "plamja=liekki" (ven.) -tyyppisestä sanasta.

Jokaisella balttikielellä on täysin omat yksinkertaistumissääntönsä lainattaessa: liettuassa on vain yhdenpituisia konsonatteja, kaksoiskonsonatteja ei tunneta (jos on "puolitoistapitkä" n, m, l tai r johtuen tooneista, niin ne ovatkin PUOLIVOKAALEJA, ja silloinkin kirjoitetaan aina vain yksi sama kirjain). Preussissa taas viljellään kaksoiskonso- nantteja suorastaan mahdollisimman paljon, pitkistä lainakerakelitanioista muodostetaan mielellään sopivin kaksoiskonsonantti.

Kirjaimet ovat hierarkkisia lainautumisen suhteen, ja hierakia riippuu kielistä ja suunnasta. Kirjainyhdistelmissä n, m, ja p ovat helposti katoavaa, löysää tavaraa, elleivät ole sanan ensimmäinen kirjain, kuten "*kampsti" > kąsti" > "kasti". Kirjaimet s ja r ovat kovaa kamaa.


Protoindoeurrooppalaisten juurten joukosta lähelle vaadittavaa muotoa tulee "*lewb" (joka eivälttämättä kuitenkaan ole juuri se oikea):

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#l

" *lewbʰ- to love

Russ. любить (ljubit'),
Skr. लुभ्यति (lubhyati),
Eng. lufu/love,
Lith. liaupsė,
Alb. lum; laps,
Gm. liob/Liebe,
Polish lubić,
ON ljúfr,
Goth. liufs,
Lat. lubet; libido,
Oscan loufit,
OCS ljubŭ

Googlettamalla tuota "liaupsėta" löysin mielenkiintoisen etymologisen sanakirjan:

http://www.etymonline.com/index.php?search=love

"love (n.) Look up love at Dictionary.com

O.E. lufu "love, affection, friendliness," from P.Gmc. *lubo (cf. O.Fris. liaf, Ger. lieb, Goth. liufs "dear, beloved;" not found elsewhere as a noun, except O.H.G. luba, Ger. Liebe), from PIE *leubh- "to care, desire, love" (cf. L. lubet, later libet "pleases;" Skt. lubhyati "desires;" O.C.S. l'ubu "dear, beloved;" Lith. liaupse "song of praise"). Meaning "a beloved person" is from c.1225. The sense "no score" (in tennis, etc.) is 1742, from the notion of "playing for love," i.e. "for nothing" (1678). Love-letter is attested from c.1240; love-song from c.1310. To be in love with (someone) is from 1508. Love life "one's collective amorous activities" is from 1919, originally a term in psychological jargon. Phrase make love is attested from 1580 in the sense "pay amorous attention to;" as a euphemism for "have sex," it is attested from c.1950. Love child "child born out of wedlock," first attested 1805, from earlier love brat (17c.). Lovesick is attested from 1530; lovelorn from 1634 (see lose). Phrase for love or money "for anything" is attested from 1590. To fall in love is attested from 1423. The phrase no love lost (between two people) is ambiguous and was used 17c. in ref. to two who love each other well (c.1640) as well as two who have no love for each other (1622). "

Otetaan tuolta Proto-IE:taä vielä toinenkin sana "lewd" malliksi, että saadaan mielikuva transformaatiosäännöistä:

" *lewdʰ-o- people

Lat. līber,
Lith. liaudis,
Ltv. ļaudis,
OCS ljudĭje,
Russ. люди (ljudi),
Gk. ἐλεύθερος (eleutheros),
Ir. luss/,
Skr. रोधति (rodhati),
Av. raoða,
Gm. liut/Leute,
Polish lud,
ON ljóðr,
Alb. lind,
Oscan Lúvfreís,
Welsh llysiau,
Goth. liudan,
Eng. lēod/,
Old Prussian ludis

Edelleen mielenkiintoa on seuraavalla sanalla:

" *lengʷʰ- lightweight
Lat. levis,
Alb. lehtë,
Gk. ἐλαχύς (elakhus),
Skr. लघु (laghu),
Av. ragu,
Lith. leñgva,
Ltv. liegs,
Old Prussian lāngiseilingins,
Goth. līhts, Eng. lēoht/light,
Gm. līht/leicht,
ON lēttr,
Toch. /lankŭtse,
Ir. laigiu/, Welsh llaw,
OCS lĭgŭkŭ,
Polish lekki,
Russ. лёгкий (lëgkij),
Kashmiri lo.t "

Voisi olettaa, että noilla perusteilla vartaloiden "liep-" (lt), "lop-" (jv), "lei(p)-" (lv), "lāp-" (pr.) taustalla olisi muodossa "*lemp-" IE-kieliin tullut sana.

Liettuan sana (kuten latviankin) on hiukan epäsäännöllinen, kun siinä on jotvinkilainen pääte, mutta se nimenomaan korostaa, että pelkän "*liep-"-sanan alkuperäinen merkitys ei ole tarkalleen "liekki", vaan tämä merkitys on johdannainen.

(Liepti...liepia...liepe, venäjäksi vel´et´ [suomalaisen korvaan: veljetj] = sytyttää liekki, määrätä, kehottaa, "liputtaa", lippu liettuaksi veliava, RK 4.1.2014. Kun tuo *lempti on saanut jonkinmoisen vahvistuksensa, tuo seikka pistää liettuantaitoisen etymologiasta kiinnostuneen silmään!)

Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella lisää vertailemalla mm. preussin ja jotvingin sanoihin.

Jos noin on, niin moniasia muuttuu: esimerkiksi "Lemminkäinen" ei välttämättä olekaan germaaninen hahmo, eikä "Lempo" ainakaan pelkästään pirkkalaisten germaanien tuontijumala, tai sitten he eivät olleet pelkästään germaaneja (vaikka nimensä pääasiassa olivat).

Näkyy muuten olevan itse Kalevalakin netissä:

http://fi.wikisource.org/wiki/Kalevala_-_Seitsem%C3%A4skolmatta_runo

Että osaa olla huono sivu Lemminkäisen hahmosta Wikissä, "Tuonelan joutsenestakin" on on tullut "tuonen joutsen" varmaan pangermanistien "valtaustarkoituksessa"...

IE-vartalosta "*flamb-" on baltoslaavilaisiin kieliin tullut "tuli"-sanoa, jotka ovat tyyppiä "plamja, plameny" (ven.) ja "pannu" (pr.) tyyppisiä sanoja.


Huomasin, että verbi "lempti" = "kytkeä päälle (automattisesti), aiheuttaa (sekundaarisesti), ratkaista (johonkin suuntaan), kääntää (joillekin tietyille raiteille), "sytyttää", "lempata" päälle (ei siis POIS PÄÄLTÄ kuten hämeessä!), elää ja voi hyvin liettuassa, mutta virallisesti vahvistetun kielen ulkopuolella mm. ATK- ja urheiluslangeissa sekä teknisessä ja populaaritieteellisessä kielessä kuten monet muutkin (lähes aina tekniset) kuurismit(?) kuten olemme huomanneet: "gainti", "tampris", "liepsnis" jne.

http://banga.balsas.lt/lt/2forum.showPosts/197343.61.3-=%281950135438?PHPSESSID=fe45729ad8f7bed2927852d616416157

" vėžys, jį gali sukelti daugelis dalykų, tai gali lempti aplinka, kurioje gyvenate, jūsų gyvenimo būdas, genai. "

"syövän, sen syynä voi olla monia tekijöitä, ja sen voi *lempti* ympäristö, jossa asuu, elämäntapa, geenit."

http://www.supermama.lt/forumas/lofiversion/index.php/t414113-150.html

" kai net kelios sekundes gali viska lempti... "

" kun jopa muutamat sekunnit voivat *lempti* kaiken.

http://www.zaleskis.lt/?p=985

" Šiandien vakare padariau didelį žingsnį, kuris gali lempti nemažai pokyčių ateinančius mėnesius mano gyvenime. "

"Tänä iltana otin ison askelen, joka voi *lempti* huomattavasti muutoksia tulevina kuukausina elämässäni"

http://banga.balsas.lt/lt/2forum.showPosts/350893.333-=%281030804314?PHPSESSID=82f5d5225811afd1c2fc6525438b78ae

" Šiaip tai gali lempti spaudimo trūkumas vamzdyne, vamzdžio diametras, arba daug vartojimo taškų sujungimas nuosekliai. "

" Ilmiön voi *lempti* paineen riittämättömyys putkistossa, putkien (riittämätön) halkaisija tai liittymän kykentöjen asetukset. "

http://www.gramofonas.lt/lt/klubas/diskusijos/read.php?TID=645

" galbut garso skirtumus galejo lempti komutacines reles "

" ehkä äänenvoima(kkuus) pystyi *lempti* kommutaatioreleet/releitä "

http://www.eurobasket.lt/lt/naujienos/25330/5

" Manau, kad šioje serijoje daug ką gali lempti rungtynių pradžia pavizdžiui pirmas kelinukas "

" Arvelen, että tässä sarjassa voi paljon *lempti* kilpailun alku, esimerkiksi ensimmäinen puoliaika. "

Yksi ongelma tietysti on, että muksi ei vietitty juuri liputtamalla (tarpeeksi suurella lipulla)? Varmaan viestitiikin myös liputtamalla, kun SAMA SANAKIN kerran esiintyy. Kaikki linnoitukset ja tukikohdat ovat varmaan aina vistineet liputtamalla. Mutta koko näkyy noin nejä kertaa kauemmaksi, ja se näkyy erityisen kauaksi yöllä. Lisäksi sillä on ollut muita, uskonnollisia palvonnallisia merkityksiä.


Lainautumiskieli olisi ollut muinaisliettuua, sama josta tuleva Häme, hanhi, herne, halme, heinä, kaula, taula, hauta, haasia, halava, lieka, kestää, keltainen, palsta, palsi, kalsi (kallellan) jne. (suhu-ässät muuttuneet h:ksi, k ja g säilyneet k:na), joka on myöhäisempi kuin sitä ikasempi kielimuota (kantabaltti tai vasrakirveskieli), josta ovat lainaituneet vaikkapa saame, seinä, Saimaa, Kainuu?, pelto, laiva, purje jne. Edelleen se on taas aikaisempi kuin kuuri(?), josta on lainautunut suomi, ihminen, sauna, sysi (muinailiettuasta olisi tullut **hysi), Tampere, Imatra(?), Inkeri (inkere > incere = ankkuripaikka) jne.


Muokannut: Risto Koivula , 1/4/2014 2:24:47 PM
Juha Keränen
04.01.2014 12:50:14
375226

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: Funtsaaja, 04.01.2014 12:34:34, 375221
Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3 on juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta mm sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt luultavasti 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan 'ympyrässä'.


Sillekin löytyy varmaan numerologinen selitys, että metrijärjestelmä otetaan käyttöön ja kirkkomitaksi muodostuu 33,3 kilometriä ?
Funtsaaja
04.01.2014 12:58:45
375227

Merkkitulivaikutuspiiri

Juha Keränen kirjoitti 04.01.2014 (375226)...

>
Lainaus: Funtsaaja, 04.01.2014 12:34:34, 375221
Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3
> on juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa
> merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta mm
> sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten
> astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt
> luultavasti 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan
> 'ympyrässä'.

>
> Sillekin löytyy varmaan numerologinen selitys, että
> metrijärjestelmä otetaan käyttöön ja kirkkomitaksi
> muodostuu 33,3 kilometriä
> ?
Jo muinion on ollut mitta,joka on vastannut nykyistä metriä, se on alunperin todennäköisesti perustunut kykyyn mitata maan
pyörimisnopeus suhteessa merkittyyn tietyyn matkaan, joka on sitten ositettu ja osat nimetty.
_Wesa_
04.01.2014 13:32:29
375230

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375221)...

> Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3 on
> juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa
> merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta mm
> sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten
> astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt luultavasti
> 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan
> 'ympyrässä'.

http://www.youtube.com/watch?v=jVfkYZmXHAg

Jos gematria jätetään huomiotta, niin ovatko väitteet muilta osin samalla pohjalla?
_Wesa_
04.01.2014 13:34:15
375231

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375227)...

> Jo muinion on ollut mitta,joka on vastannut nykyistä
> metriä, se on alunperin todennäköisesti perustunut
> kykyyn mitata maan
> pyörimisnopeus suhteessa merkittyyn tietyyn matkaan,
> joka on sitten ositettu ja osat
> nimetty.

Muistaakseni olet sanonut tämän mitan olevan 99 cm pitkä. Silloin mitaksi tulee 33,6.
Funtsaaja
04.01.2014 14:22:11
375237

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375231)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375227)...
>
>> Jo muinion on ollut mitta,joka on vastannut nykyistä
>> metriä, se on alunperin todennäköisesti perustunut
>> kykyyn mitata maan
>> pyörimisnopeus suhteessa merkittyyn tietyyn matkaan,
>> joka on sitten ositettu ja osat
>> nimetty.
>
> Muistaakseni olet sanonut tämän mitan olevan 99 cm
> pitkä. Silloin mitaksi tulee 33,6.

About 99 cm. Kukaan sitä enä pilkuntarkasti tiedä. Ja onhan mahdolista että 33,3 km edistaa mittaa, jonka oikea anti olisi tasan 33 jotain tai 33,6 jotain. Olenaistahan tässä tietysti on se,että olkoon mittayksikö mikä hyvänsä yli 160 tapauksesa se antaa linnuntietä erittäin tarkasti s a m a n etäisyyden.
Funtsaaja
04.01.2014 14:26:02
375238

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375230)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375221)...
>
>> Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3 on
>> juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa
>> merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta
> mm
>> sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten
>> astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt
> luultavasti
>> 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan
>> 'ympyrässä'.
>
> http://www.youtube.com/watch?v=jVfkYZmXHAg
>
> Jos gematria jätetään huomiotta, niin ovatko väitteet
> muilta osin samalla pohjalla?

On muuten aika erikoista,jos olet hiuomannut,että lähes kaikki mailman
ns. epifaaniset uskonnot ovat syntyneet suurin piirtein samoina aikoina samalla leveyslinjalla 30-33 pohjoista leveyttä.
_Wesa_
04.01.2014 14:40:01
375239

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375237)...

> Olenaistahan
> tässä tietysti on se,että olkoon mittayksikö mikä hyvänsä
> yli 160 tapauksesa se antaa linnuntietä erittäin
> tarkasti s a m a n etäisyyden.

Niin se tekee asumuspainanteidenkin suhteen ja jopa vielä useammin. Lisäksi noissa 160 tapauksessa ei läheskään kaikissa ole molemissa päissä keskiaikaista kirkonpaikkaa.
_Wesa_
04.01.2014 14:43:49
375240

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...


> On muuten aika erikoista,jos olet hiuomannut,että lähes
> kaikki mailman
> ns. epifaaniset uskonnot ovat syntyneet suurin piirtein
> samoina aikoina samalla leveyslinjalla 30-33 pohjoista
> leveyttä.

Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
_Wesa_
04.01.2014 15:22:39
375246

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375237)...

> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375231)...

>> Muistaakseni olet sanonut tämän mitan olevan 99 cm
>> pitkä. Silloin mitaksi tulee 33,6.
>
> About 99 cm. Kukaan sitä enä pilkuntarkasti tiedä. Ja
> onhan mahdolista että 33,3 km edistaa mittaa, jonka oikea
> anti olisi tasan 33 jotain tai 33,6 jotain.

Unohtui sanoa, että silloin kaikki 333 luvun pohjalle tekemäsi gematriset tulkinnat hajoavat.
Risto Koivula
04.01.2014 15:29:56
375247

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: sherlocker, 02.01.2014 11:18:19, 375107
Lainaus: Risto Koivula , 02.01.2014 04:32:07, 375102
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/331185?page=13#331906

Jos merkkipaikkojen keskipisteessä on avointa järvenpintaa, niin 33 km tarkoittaa, että kokkojen pitäisi loimot- taa 20 m:n korkeudessa sen järven pinnasta. Tuolla linkissä on kaavat. (Sitä voi joku kekseliäs kyllä hämätä polttamalla nuotiota veneessä just keskipisteessä.) Tuo on myös sillä rajalla, että kokko ainakaa päivällä näkyy. Kirkkana pimeänä pakkasyönä kyllä näkyy. Jos keskellä on maastoa, vaadittu korkeus lasketaan näkyvyysra- jasta. Metsä ei ole hyvä pohja,koska linja pitäisi pitää hakkaamalla avoimena,ja silloin siellä oli helppo hämätä, tai pitäisi vartioida. Joka tapauksessa tällaisia tämänpituisia tähtäyslinjoja on ollut, ja niillä on joskus kokeitukin merkkitulia. Noiden linnavuorten laella oli puisia varustuksia, joiden päällä oli edelleen kiviä, joita pudoteltiin mahdollisten hykkääjien niskaan. Talvella rinteet voitiin jäädyttää. Noissa puumuureissa oli kaksi porttia, jotka olivat suurin piirtein vastakkaisilla puolilla, mm. Sääksmäen Rapolan linnassa (siellä on kyllä kaikkein keskim- mäisenä helvetin iso kuoppa, jota muurit ovat ympäröineet; siellä ei ole koskaan tosissaan tapeltu, kuten ei Pirunlinnassakaan), jonka vierellä on Sääksmäen kirkko, ja ne osoittivat seuraavalle vuorelle. Portit siin ilmeisimmin aukaistiin merkkitulien ajaksi, jollin tuli ei näkynyt kuin tarkoitettuihin suuntiin. Tuollaisia varusteita on ollut Tamperren Pirunlinnakin laella, mutta sen lähellä ei ole kirkkoa.

Noissa tulisanoissa (kantahämeeksi "valkee") on muuten sellainen erikoisuus, että sana "liekki", vaikka se kuuluu selvästi balttilaiseen perheeseen (leimu, loimu, lieska, liesi) taipuu uudella kaavalla liekki liekin, vaikka ei varmasti ole slaavi- eikä germaanisana, samaan tapaan kuin myös mm. Kekri, vaikka tuo saattaisi olla suorastan vasarakirvesperua (kieli on ollut selkeä balttikieli).


Tuossa oli edellä väärin, että erikoista olisi, että "taipuu vanhalla kaavalla", vaikka erikoista on nimenomaan, että EI TAIVU vanhalla kaavalla vaan uudella, germaani- ja slaavilainojen tai sitten erisnimien kaavalla.

Liettuan sana "liepsna" = liekki verbistä "liepti" (silloin, kun se on vielä tarkoittanut sytyttämistä, polttamista) on kirjaimellisesti nimenomaan "sytyttämys", kokko, rovio, ei "mikä tahansa liekki".

Lainaus
Lainaus
Syyksi on arveltu kummassakin tapauksessa, että ne ovat olleet ERISNIMIÄ, joita on ennenkin usein taivutettu kuin uusia vierasperäisiä sanoja. Liekki(ö) olisi ollut tuleen liittyvä jumaluus, vähän kuin Tapio on metsän (ja mahdollisesti "suuttuessaan" metsäpalon) jumala. sana liesi (liett. liepsnis) on oikeaoppinen balttisana. Vasara- kirvessanoja voisivat asunsa puolesta olla "loimu" ja "loima" (puun kuoren vaillinaisesti parantunut vaurio), kun taas latviaan ja kuuriin päin viittavat "leimu","leima" (polttomerkki),"läimä" (lyöty tai poltettu merkki) jne.


Näköjään asiaa on pohdittu palstalla tuolloin 2011. Asiasta tietämättä aloin toissapäivänä nimittäin etsiä tietoa siitä, kuinka kauas ison nuotion tai kokon (vrt.tukiasema/linkkimasto) tuli näkyy, tai siitä nouseva savu. Mistään en löytänyt tarkkaa mittaa.


Kyllä tuo täsmää oikein hyvin. Täältä Hervannasta näkyy tuolla etäisyydellä olevat Valkeakosken tehtaanpiiput hyvin kirkkalla ilmalla, ja niiden valot kirkkaalla pimeällä yöilmalla.

Lainaus
Intiaanien savumerkit kuulemma näkyivät kymmenien kilometrien päähän.


Niitä käytettiin sileällä preerialla. Tulimerkit näkyvät paremmin, joskin parhaiten yöllä.

Lainaus
Pohdiskelin onko kukaan mahtanut (empiirisesti) mitata, entä jos jonkinlainen (jokasään) ääriraja on n. 33 km? Kauempana ei enää ole ns. kenttää :-). Kun Suomen kamaralle rantautuneet alkoivat rautakaudella asettua aloilleen, vijan viljelyn (aluksi tietenkin kaskiviljely) kautta (ei tarvinnut enää siirtyä aika ajoin paikasta toiseen ruuan perässä)alkoi luonnostaan syntyä pysyviä yhteisöjä ja asuinpaikkoja.


Viljan viljely alkoin jo kivikaudella, vasarakirveskaudella. Kuparikin periaatteessa tunnettiin, mutta sitä ei ollut käytet- tävissä. Sana "pelto" tulee viimeistää vasarakirveskielstä. Balttilainen sana on palsta. Molemmat tarkoittavat kuiva(te)ttua joenrantaa, "-puolta". Lisäksi esimerkiksi majavien "tarhaajat" olivat hyvin paikallaanpysyvää väkeä.

Pelkästä rautakaudesta jankuttavat ne, joiden mielestä ensimmäisten asukkaiden ehdottomasti täytynyt olla niitä persermaaneja vai mitä ne nyt olivat (kun en ole vähiin aikoihin niitä jaarituksia lukenut)...

Lainaus
Entä jos tulevan kylän keskus "mitattiin" sillä, kuinka kaukaa saattoi pitää yhteyttä naapurikylään.


Erittäin mahdollista.Yhteys saattoi olla aivan tavallista rauhanomaistakin,ja ukonnollista: että bileitä vietettiin samaan aikaan (eikä lailkemmat pääseet surffaamaan kaikien kylien bileisiin peräjälkeen). Uhripaikat saattettiin mitata myös jonkin uskomuksen taika tietyille täisyyksille. Niiden ei kaikien tarvitse kuitenkaan olla jokasuuntaa siinä kaavassa ("hilassa")...

Lainaus
Periaatteessa lähdettiin riittävän kauas, mutta samalla oli hyvä olla jonkinlaisessa nopeassa yhteydessä, eikä varmaan vähiten siksi että noihin aikoihin myös Viikingit tekivät ryöstöretkiään.


He eivät yleensä uskautautsuneet sisämaahan Ruotsin ulkopuolella, ja saivat siitä neminsäkin "lahdessa olija". Sisämaassa seikkailivat liiviläiset ja kuurilaiset ja iaksemmin myöskelttilaäiset. Germaanit tulivat Itämereele vasta ajanlaskun alun aikoihin.

Lainaus
Kokemäelläkin, vaikka se muutoin sijaitsee laakean tasaisen maaston alueella, on 30m ympäristöään korkeam- malla oleva kohta, 65m meren pinnasta, Orjapaaden kalliot. Siitä on esim. kolmisenkymmentä km Huittisten Ripo- vuorelle, molemmat saman kokemäenjoen varrella. Saman verran Vammalan/Sastamalan/tyrvään Pirunvuorelle, joka sekin sijäitsee Kokemäenjoen vesistön varrella. Halusi vaan pohtia todennäköistä luonnollista syytä vanhojen asumakeskittymien etäisyyksille, mieluummin kuin uskoa tarinoita muinaisen kuningaskunnan ylhäältä hallinnosta käsin antamista (ylimaallisistakin ilmeisesti)valmiista suunnitelmista asuttaa maata.

Nämä linjat todellakin seuraavat jotakin vesistöä, myös Vanajaa ("Kuurilaisjärveä").


Muokannut: Risto Koivula , 1/4/2014 4:38:12 PM
Funtsaaja
04.01.2014 15:50:17
375248

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375246)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375237)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375231)...
>
>>> Muistaakseni olet sanonut tämän mitan olevan 99 cm
>>> pitkä. Silloin mitaksi tulee 33,6.
>>
>> About 99 cm. Kukaan sitä enä pilkuntarkasti tiedä. Ja
>> onhan mahdolista että 33,3 km edistaa mittaa, jonka
> oikea
>> anti olisi tasan 33 jotain tai 33,6 jotain.
>
> Unohtui sanoa, että silloin kaikki 333 luvun pohjalle
> tekemäsi gematriset tulkinnat hajoavat.

Eikä hajoa,sanan ympyrä merkitys on 33, loppu on vain kermaa kakkuun.
Funtsaaja
04.01.2014 15:51:40
375249

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...
>
>
>> On muuten aika erikoista,jos olet hiuomannut,että
> lähes
>> kaikki mailman
>> ns. epifaaniset uskonnot ovat syntyneet suurin
> piirtein
>> samoina aikoina samalla leveyslinjalla 30-33
> pohjoista
>> leveyttä.
>
> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.

Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista keskustelee tai kvg.
_Wesa_
04.01.2014 16:21:45
375253

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375248)...

> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375246)...

>> Unohtui sanoa, että silloin kaikki 333 luvun pohjalle
>> tekemäsi gematriset tulkinnat hajoavat.
>
> Eikä hajoa,sanan ympyrä merkitys on 33, loppu on vain
> kermaa kakkuun.

Kirjoitin 333, en 33.
_Wesa_
04.01.2014 16:22:56
375254

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375249)...

> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...

>> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
>
> Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista keskustelee
> tai kvg.

Sinulla on taipumus määritellä termejä miten sattuu, sen vuoksi kysyn.
Funtsaaja
04.01.2014 17:46:29
375269

Merkkitulivaikutuspiiri

_Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375254)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375249)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...
>>
>>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...
>
>>> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
>>
>> Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista
> keskustelee
>> tai kvg.
>
> Sinulla on taipumus määritellä termejä miten sattuu, sen
> vuoksi kysyn.

Juu, usein hiemankin joustavasti käytetty terminologia on monostatoksille ylivoimaisia ymmärtää.
JuhaHuuhaa
05.01.2014 01:47:08
375284

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375221)...

> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375216)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 03.01.2014 (375149)...
>>
>>> Funtsaaja kirjoitti 03.01.2014 (375147)...
>>>
>>>> Ko mitat on tuottanut akateemisesti sivistynyt
>>> tutkija
>>>> kansalaisen kartapaikka-nimisellä ohjelmalla,jolla
>>>> saadan esim kahden rakennuksen lähinnä toisiaan
>>> olevien
>>>> esim. kivinurkkien perusteella linnuntie-etäisyys
>>>> muutamien metrien tarkkuudella.
>>>
>>> Asumuspainannekohteiden väliltä väliltä löytyy n. 200
>>> kpl 20,0 km mittaa. Uskoisitko, jos väittäisin niiden
>>> olevan aseteltu siten tarkoituksella?
>>
>> Kuinka ollakkaan, tähän kysymykseen emme saane kuuna
>> päivänä vastausta. Veikkaan että et usko. Vastaavien
>> tietojen perusteella olet kuitenkin jostain syystä
>> vakuuttunut kirkkomitoista...
>
> Olen vakuuttunut että ylle kirjoitamasi lause käytää
> kirjainryhmitelyjä tarkoituksella vaika aivan samoista
> kirjaimista saadaan aivan mieleivaltasia
> merkityksettömiäsanoja vielä aivan yhtäpitkistä sanoista
> ja lauseista...
> Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3 on
> juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa
> merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta mm
> sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten
> astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt luultavasti
> 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan
> 'ympyrässä'.

Tarkoitatko, että sillä ei ole merkitystä, onko 20 km
vai 33.3 km välimatkoja enemmän vaan merkitystä on sillä,
että 33,3 on jossain mytologiassa merkityksellinen,
mutta 20 ei?
JuhaHuuhaa
05.01.2014 01:49:39
375285

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375227)...

> Juha Keränen kirjoitti 04.01.2014 (375226)...
>
>>
Lainaus: Funtsaaja, 04.01.2014 12:34:34, 375221
Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3
>> on juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa
>> merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta
> mm
>> sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten
>> astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt
>> luultavasti 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan
>> 'ympyrässä'.

>>
>> Sillekin löytyy varmaan numerologinen selitys, että
>> metrijärjestelmä otetaan käyttöön ja kirkkomitaksi
>> muodostuu 33,3 kilometriä
>> ?
> Jo muinion on ollut mitta,joka on vastannut nykyistä
> metriä, se on alunperin todennäköisesti perustunut
> kykyyn mitata maan
> pyörimisnopeus suhteessa merkittyyn tietyyn matkaan,
> joka on sitten ositettu ja osat
> nimetty.

Muinoin on ollut kaikenlaisia mittoja, koska ei ole
ollut standardisointia. Olisi omituista, ellei jotain
suunnilleen metrin mittaista mittaa olisi jossain käytetty.
JuhaHuuhaa
05.01.2014 02:07:19
375287

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375249)...

> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...
>>
>>
>>> On muuten aika erikoista,jos olet hiuomannut,että
>> lähes
>>> kaikki mailman
>>> ns. epifaaniset uskonnot ovat syntyneet suurin
>> piirtein
>>> samoina aikoina samalla leveyslinjalla 30-33
>> pohjoista
>>> leveyttä.
>>
>> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
>
> Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista keskustelee
> tai kvg.

Minuakin kiinnostaisi. Eikä minua kiinnosta se, mitä google
asiasta sanoo vaan se, mitä sinä tarkoitat tuolla sanalla.
JuhaHuuhaa
05.01.2014 02:14:54
375290

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375269)...

> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375254)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375249)...
>>
>>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...
>>>
>>>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...
>>
>>>> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
>>>
>>> Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista
>> keskustelee
>>> tai kvg.
>>
>> Sinulla on taipumus määritellä termejä miten sattuu,
> sen
>> vuoksi kysyn.
>
> Juu, usein hiemankin joustavasti käytetty terminologia on
> monostatoksille ylivoimaisia ymmärtää.

Jos kerran käytät termiä joustavasti, niin kerrotko, missä
merkityksissä käytät sitä?
Funtsaaja
05.01.2014 12:51:31
375295

Merkkitulivaikutuspiiri

JuhaHuuhaa kirjoitti 05.01.2014 (375290)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375269)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375254)...
>>
>>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375249)...
>>>
>>>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...
>>>>
>>>>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...
>>>
>>>>> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
>>>>
>>>> Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista
>>> keskustelee
>>>> tai kvg.
>>>
>>> Sinulla on taipumus määritellä termejä miten sattuu,
>> sen
>>> vuoksi kysyn.
>>
>> Juu, usein hiemankin joustavasti käytetty terminologia on
>
>> monostatoksille ylivoimaisia ymmärtää.
>
> Jos kerran käytät termiä joustavasti, niin kerrotko, missä
> merkityksissä käytät sitä?

Selviää normaalille ymmmärykselle kyllä kontekstista. Jos keksii sen. Huomaa että sana 'keksii' ei tarkoita tässä tukkityöläisen toimintaa.
Funtsaaja
05.01.2014 12:54:02
375296

Merkkitulivaikutuspiiri

JuhaHuuhaa kirjoitti 05.01.2014 (375284)...

> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375221)...
>
>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375216)...
>>
>>> _Wesa_ kirjoitti 03.01.2014 (375149)...
>>>
>>>> Funtsaaja kirjoitti 03.01.2014 (375147)...
>>>>
>>>>> Ko mitat on tuottanut akateemisesti sivistynyt
>>>> tutkija
>>>>> kansalaisen kartapaikka-nimisellä ohjelmalla,jolla
>>>>> saadan esim kahden rakennuksen lähinnä toisiaan
>>>> olevien
>>>>> esim. kivinurkkien perusteella linnuntie-etäisyys
>>>>> muutamien metrien tarkkuudella.
>>>>
>>>> Asumuspainannekohteiden väliltä väliltä löytyy n. 200
>>>> kpl 20,0 km mittaa. Uskoisitko, jos väittäisin niiden
>>>> olevan aseteltu siten tarkoituksella?
>>>
>>> Kuinka ollakkaan, tähän kysymykseen emme saane kuuna
>>> päivänä vastausta. Veikkaan että et usko. Vastaavien
>>> tietojen perusteella olet kuitenkin jostain syystä
>>> vakuuttunut kirkkomitoista...
>>
>> Olen vakuuttunut että ylle kirjoitamasi lause käytää
>> kirjainryhmitelyjä tarkoituksella vaika aivan samoista
>> kirjaimista saadaan aivan mieleivaltasia
>> merkityksettömiäsanoja vielä aivan yhtäpitkistä sanoista
>> ja lauseista...
>> Luku 33,3 eroa luvusta 20 sillä, että 33,3 on
>> juutalis-kritillisessä ja antiikin mertonomiassa
>> merkityksellinen ja tarkoitta mm ympyrää. 333 vasta mm
>> sanontaa And there was morning [Gen 1.5] viitaten
>> astronomiaan. Luku 33,3 on alunperin liittynyt
> luultavasti
>> 33,3 leveys tai pituusasteeseen maan
>> 'ympyrässä'.
>
> Tarkoitatko, että sillä ei ole merkitystä, onko 20 km
> vai 33.3 km välimatkoja enemmän vaan merkitystä on sillä,
> että 33,3 on jossain mytologiassa merkityksellinen,
> mutta 20 ei?

Kaikilla merkeillä on merkitystä silloin kun merkeillä on merkittävä sisältö.
JuhaHuuhaa
05.01.2014 13:46:21
375301

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 05.01.2014 (375295)...

> JuhaHuuhaa kirjoitti 05.01.2014 (375290)...
>
>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375269)...
>>
>>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375254)...
>>>
>>>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375249)...
>>>>
>>>>> _Wesa_ kirjoitti 04.01.2014 (375240)...
>>>>>
>>>>>> Funtsaaja kirjoitti 04.01.2014 (375238)...
>>>>
>>>>>> Määrittele mitä tarkoitat epifaanisella.
>>>>>
>>>>> Kuuluu yleissivistykseen kuin näistä asioista
>>>> keskustelee
>>>>> tai kvg.
>>>>
>>>> Sinulla on taipumus määritellä termejä miten sattuu,
>>> sen
>>>> vuoksi kysyn.
>>>
>>> Juu, usein hiemankin joustavasti käytetty terminologia
> on
>>
>>> monostatoksille ylivoimaisia ymmärtää.
>>
>> Jos kerran käytät termiä joustavasti, niin kerrotko,
> missä
>> merkityksissä käytät sitä?
>
> Selviää normaalille ymmmärykselle kyllä kontekstista. Jos
> keksii sen. Huomaa että sana 'keksii' ei tarkoita tässä
> tukkityöläisen toimintaa.

Jos se selviäisi, niin ei me Wesan kanssa sitä kysyttäisi sinulta.
Asia olisi selvinnyt jo aikaa sitten, jos olisit paljastanut,
miten sanaa käytät. Vai etkö itsekään tiedä, mitä se tarkoittaa?

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  0  1  2  3  4  5  6  7  8  9  | Seuraava sivu