Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  0  1  2  3  4  5  6  7  8  9  | Seuraava sivu

_Wesa_
08.01.2014 14:33:33
375426

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 08.01.2014 (375417)...

>> Ja siitä ei voi mitenkään päätellä, että samat paikat
>> ovat olleet käytössä läpi esihistorian, kuten
>> alkuperäinen väitteesi kuului.
>
> Missä muka olen väittänyt, että niiden olisi koko ajan
> pitänyt olla käytössä? Sillä ei ole teorian kannalta
> olennaista merkitystä.

Tässä:

"Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen rautakautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi, että ei olisi ollut asukkaistakaan ennen rautakautta."

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/375346

Ts. jos on asutusta, niin näillä tietyillä erikoispaikoilla on kulttipaikka. Hypoteesin kannalta sillä on merkitystä siinä suhteessa, että jos kulttipaikkojen paikat vaihtelevat ajan myötä niin ne tuskin voivat olla aina saman etäisyyden päässä toisistaan.


Muokannut: _Wesa_, 1/8/2014 2:34:29 PM
Risto Koivula
08.01.2014 16:45:20
375428

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 08.01.2014 14:33:33, 375426
Risto Koivula kirjoitti 08.01.2014 (375417)...

>> Ja siitä ei voi mitenkään päätellä, että samat paikat
>> ovat olleet käytössä läpi esihistorian, kuten
>> alkuperäinen väitteesi kuului.
>
> Missä muka olen väittänyt, että niiden olisi koko ajan
> pitänyt olla käytössä? Sillä ei ole teorian kannalta
> olennaista merkitystä.

Tässä:

"Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen rautakautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi, että ei olisi ollut asukkaistakaan ennen rautakautta."

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/375346

Ts. jos on asutusta, niin näillä tietyillä erikoispaikoilla on kulttipaikka. Hypoteesin kannalta sillä on merkitystä siinä suhteessa, että jos kulttipaikkojen paikat vaihtelevat ajan myötä niin ne tuskin voivat olla aina saman etäisyyden päässä toisistaan.


Missä tuossa lukee, että niiden KOKO AJAN olisi pitänyt olla käytössä kulttipaikkoina? Esimerkiksi linnavuorten?


Muokannut: Risto Koivula , 1/8/2014 4:45:59 PM
_Wesa_
08.01.2014 17:36:34
375432

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 08.01.2014 (375428)...

> Missä tuossa lukee, että niiden KOKO AJAN olisi
> pitänyt olla käytössä kulttipaikkoina? Esimerkiksi
> linnavuorten?

Pahoitteluni jos ymmärsin väärin. Toivottavasti voit selventää mitä tarkoit, en vieläkään tajua. Ilmeisesti olemme yhtä mieltä siitä, että asutusta on mahdollista olla vaikka tällaisella "erikoispaikalla" ei ole kulttipaikkaa. Oletetaan että ensimmäinen kulttipaikka muodostuu sinne arkeologisen näytön perusteella rautakaudella. Kuinka voit tästä päätellä, että siellä on täytynyt olla esim. pronssikautinen kulttipaikka tai alue ei ole tuolloin asuttu? Ja millaista näyttöä se mielestäsi vaatii, että voimme sanoa siellä olleen pronssikaudella toimintaa?

Vai tarkoitatko että eri linnavuorilta on löydettävissä eri ikäisiä kulttipaikkoja kattaen yhdessä eri aikakaudet ja tällä tavoin saadaan aikaiseksi jatkumo?
Funtsaaja
08.01.2014 18:11:34
375436

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 08.01.2014 (375428)...

>
Lainaus: _Wesa_, 08.01.2014 14:33:33, 375426
Risto Koivula kirjoitti 08.01.2014
> (375417)...

>
>>> Ja siitä ei voi mitenkään päätellä, että samat paikat
>>> ovat olleet käytössä läpi esihistorian, kuten
>>> alkuperäinen väitteesi kuului.
>>
>> Missä muka olen väittänyt, että niiden olisi koko ajan
>> pitänyt olla käytössä? Sillä ei ole teorian kannalta
>> olennaista merkitystä.
>
> Tässä:
>
> "Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen
> rautakautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi, että ei
> olisi ollut asukkaistakaan ennen rautakautta."
>
> http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/375346
>
> Ts. jos on asutusta, niin näillä tietyillä
> erikoispaikoilla on kulttipaikka. Hypoteesin kannalta
> sillä on merkitystä siinä suhteessa, että jos
> kulttipaikkojen paikat vaihtelevat ajan myötä niin ne
> tuskin voivat olla aina saman etäisyyden päässä
> toisistaan.

>
> Missä tuossa lukee, että niiden KOKO AJAN olisi
> pitänyt olla käytössä kulttipaikkoina? Esimerkiksi
> linnavuorten?

Sitä minäkin jäin kyselemään.
_Wesa_
08.01.2014 18:32:06
375438

Merkkitulivaikutuspiiri

Funtsaaja kirjoitti 08.01.2014 (375436)...

> Risto Koivula kirjoitti 08.01.2014 (375428)...

>> Missä tuossa lukee, että niiden KOKO AJAN olisi
>> pitänyt olla käytössä kulttipaikkoina? Esimerkiksi
>> linnavuorten?
>
> Sitä minäkin jäin kyselemään.

Muutetaanpa tekstiä hieman:

Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen pronssikautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi, että ei olisi ollut asukkaistakaan ennen pronssikautta.

Päteekö sama logiikka yhä?


Muokannut: _Wesa_, 1/8/2014 6:32:22 PM
Risto Koivula
09.01.2014 03:04:27
375445

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 08.01.2014 17:36:34, 375432
Risto Koivula kirjoitti 08.01.2014 (375428)...

> Missä tuossa lukee, että niiden KOKO AJAN olisi
> pitänyt olla käytössä kulttipaikkoina? Esimerkiksi
> linnavuorten?

Pahoitteluni jos ymmärsin väärin. Toivottavasti voit selventää mitä tarkoit, en vieläkään tajua. Ilmeisesti olemme yhtä mieltä siitä, että asutusta on mahdollista olla vaikka tällaisella "erikoispaikalla" ei ole kulttipaikkaa. Oletetaan että ensimmäinen kulttipaikka muodostuu sinne arkeologisen näytön perusteella rautakaudella. Kuinka voit tästä päätellä, että siellä on täytynyt olla esim. pronssikautinen kulttipaikka tai alue ei ole tuolloin asuttu? Ja millaista näyttöä se mielestäsi vaatii, että voimme sanoa siellä olleen pronssikaudella toimintaa?

Vai tarkoitatko että eri linnavuorilta on löydettävissä eri ikäisiä kulttipaikkoja kattaen yhdessä eri aikakaudet ja tällä tavoin saadaan aikaiseksi jatkumo?


Yleensä hyvin erikoisilla paikoilla on ollut jatkumo kaulttipaikkoja. Rautakautisten kulttipaikkojen kaivauksissa yleensä selviää sekin, onko sen alla edelleen ollut pronssikautinen tai kivikautinen kulttipaikka. Jos paikka on esimerkiksi kivikaudella ollut saari, sitä todennäköisempia ovat asutuksenmerkit.

Edelleen on huomattava, että liettan sana "liepti" = kehottaa, hallita, "liekillä liputtamisesta" ei varmaan ole syntynyt Suomessa, vaan tuolla menetelmällä nykyisen liettuan seutuvilla. "*Liekki" ja myös "*Leikki" saattaisi olla preusiksi "*Tuletar". Jotkut historioitsijat kuten Juha Kuisma ovat olleet lööytävinään merkkeijä naispuolisesta tulenjumalasta. Lemminkäinen/Lempo on kuitenkin miespuolinen. Sellaista naisjumaluutta ei kuitenkaan ole noissa nykyisin tunnetuissa pakanabalttiuskonnoissa tietääkseni.
_Wesa_
09.01.2014 05:42:25
375447

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 09.01.2014 (375445)...

> Yleensä hyvin erikoisilla paikoilla on ollut jatkumo
> kaulttipaikkoja.

Vaikkapa mainitsemiesi linnavuorten ja lapinraunioiden kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Millä perusteella muuten pidät linnavuoria kulttipaikkoina?
Risto Koivula
09.01.2014 16:45:09
375467

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 09.01.2014 05:42:25, 375447
Risto Koivula kirjoitti 09.01.2014 (375445)...

> Yleensä hyvin erikoisilla paikoilla on ollut jatkumo
> kaulttipaikkoja.

Vaikkapa mainitsemiesi linnavuorten ja lapinraunioiden kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Millä perusteella muuten pidät linnavuoria kulttipaikkoina?


Sinäkö väität, että eivät olisi olleet? Kyllä noista Rapolanlinnoista ja muista niin väitetään, että olisivat olleet keskeisiäkin kulttipaikkoja. Mutta sillä ei ole tässä asiassa mitään ratkaisevaa merkitystä. Kirkkojahan ei rakennttu korkeimmille paikoille "ukkosenjohdattimiksi".
_Wesa_
10.01.2014 06:10:19
375493

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 09.01.2014 (375467)...

> Vaikkapa mainitsemiesi linnavuorten ja lapinraunioiden
> kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Millä perusteella
> muuten pidät linnavuoria kulttipaikkoina?[/q]
>
> Sinäkö väität, että eivät olisi olleet?

Väitän, ettei lapinraunioiden tai linnavuorten kohdalla yleensä ole merkkejä minkäänlaisesta jatkumosta. Molemmat muinaisjäännöstyypit ovat tunnettuja siitä, ettei niiltä löydy juuri mitään. Esim. l,apinrauniot sijaitsevat tyypillisesti suoraan kalliopohjalla, joten mahdollisuudet sellaisen löytämiselle ovat huonot. Poikkeuksen tekee ehkä Siilinjärven Saunalahti, jonka alla saattaa olla kuppeja (joita ei pysty ajoittamaan); tosin on erimielisyyttä siitä ovatko ne luonnon vai ihmisen tekoa. Jos taas esität samojen kivikasojen olleen käytössä pitemmän aikaa, niin silloin siitä pitäisi olla jotain näyttöä.

> Kyllä noista
> Rapolanlinnoista ja muista niin väitetään, että olisivat
> olleet keskeisiäkin kulttipaikkoja.

Mistä muista ja kuka on väittänyt? Rapola ei ole sieltä tyypillisimmästä päästä linnavuoria. Puhummeko nyt pelkästä linnoituksesta vai lähistöillä olevista kalmistoista tai jopa kirkosta? Vai kaikista kokonaisuutena? Esim. Matomäen röykkiöt, Rupakallion polttokenttäkalmisto ja Sääksmäen kirkko sijaitsevat useampien satojen metrien päässä toisistaan...

On vanha vitsi, että jos arkeologit eivät keksi mitään muuta selitystä niin silloin kyseessä on kulttipaikka. Millä perusteella erotat "tavallisen" linnavuoren "kultillisesta"? Vai ovatko kaikki linnavuoret lähtökohtaisesti jälkimmäisiä?
Risto Koivula
10.01.2014 21:29:21
375555

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus
Lainaus: _Wesa_, 10.01.2014 06:10:19, 375493
Risto Koivula kirjoitti 09.01.2014 (375467)...

> Vaikkapa mainitsemiesi linnavuorten ja lapinraunioiden
> kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Millä perusteella
> muuten pidät linnavuoria kulttipaikkoina?

>
> Sinäkö väität, että eivät olisi olleet?

Väitän, ettei lapinraunioiden tai linnavuorten kohdalla yleensä ole merkkejä minkäänlaisesta jatkumosta. Molemmat muinaisjäännöstyypit ovat tunnettuja siitä, ettei niiltä löydy juuri mitään. Esim. l,apinrauniot sijaitsevat tyypillisesti suoraan kalliopohjalla, joten mahdollisuudet sellaisen löytämiselle ovat huonot. Poikkeuksen tekee ehkä Siilinjärven Saunalahti, jonka alla saattaa olla kuppeja (joita ei pysty ajoittamaan); tosin on erimielisyyttä siitä ovatko ne luonnon vai ihmisen tekoa. Jos taas esität samojen kivikasojen olleen käytössä pitemmän aikaa, niin silloin siitä pitäisi olla jotain näyttöä.

> Kyllä noista
> Rapolanlinnoista ja muista niin väitetään, että olisivat
> olleet keskeisiäkin kulttipaikkoja.

Mistä muista ja kuka on väittänyt? Rapola ei ole sieltä tyypillisimmästä päästä linnavuoria. Puhummeko nyt pelkästä linnoituksesta vai lähistöillä olevista kalmistoista tai jopa kirkosta? Vai kaikista kokonaisuutena? Esim. Matomäen röykkiöt, Rupakallion polttokenttäkalmisto ja Sääksmäen kirkko sijaitsevat useampien satojen metrien päässä toisistaan...

On vanha vitsi, että jos arkeologit eivät keksi mitään muuta selitystä niin silloin kyseessä on kulttipaikka. Millä perusteella erotat "tavallisen" linnavuoren "kultillisesta"? Vai ovatko kaikki linnavuoret lähtökohtaisesti jälkimmäisiä?


Ne mahdolliset tuliviestintälinjat pitäisi yrittää paikallistaa. Niihin kuuluu linnavuoria, mutta myös muita, mm. saaria. Ne kulkevat vesistöjen tuntumassa ja noudattavat siellä esimerkiksi 33 km:n jakoa.

Mitä tulee kulttien jatkuvuuteen, niin suraavan kultin pitäjät ovat usein yrittäneet tarkoin nyppiä edellisen kultin merkit pois. Esimerkiksi ruotsalaiset käänsivät Hämeenlinnassa edellisten asukkaiden keskeiset paikat mustalle mustalle mullalle perustaessaan Hämeen linnan. Saattaa olla, että sen vanhan "vallan" väkeä siirtyi Sääksmäelle ja Lempää- lään. Lempäälän lemmon kultin keskus ei olut Pirunlinna, vaan se oli "poissa kulttikäytöstä", vaikka oli sellaisessa joskus aikaisemmin ollut, vaan keskus oli nykyisen Ideaparkin paikkeilla.


Muokannut: Risto Koivula , 1/10/2014 9:35:47 PM
_Wesa_
11.01.2014 10:32:03
375566

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 10.01.2014 (375555)...

> Ne mahdolliset tuliviestintälinjat pitäisi yrittää
> paikallistaa. Niihin kuuluu linnavuoria, mutta myös
> muita, mm. saaria.

Miten näiden paikkojen paikantaminen tapahtuu? Kuinka tunnistat "tavallisen" linnavuoren "kultillisesta"?

> Ne kulkevat vesistöjen tuntumassa ja
> noudattavat siellä esimerkiksi 33 km:n jakoa.

Mitä muita jakoja ne voivat noudattaa?

> Mitä tulee kulttien jatkuvuuteen, niin suraavan kultin
> pitäjät ovat usein yrittäneet tarkoin nyppiä edellisen
> kultin merkit pois.

Yrität jälleen heijastaa kristinuskon toimintatavat suoraan menneisyyteen (vrt. väitteesi kulttipaikat ovat keskellä kylää). Lisäksi tällaisessa asetelmassa väitteen rakentaminen puuttuvan näytön päälle ei mielestäni ole kovin hedelmällistä.
Risto Koivula
11.01.2014 16:08:22
375586

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 08.01.2014 18:32:06, 375438
Funtsaaja kirjoitti 08.01.2014 (375436)...

> Risto Koivula kirjoitti 08.01.2014 (375428)...

>> Missä tuossa lukee, että niiden KOKO AJAN olisi
>> pitänyt olla käytössä kulttipaikkoina? Esimerkiksi
>> linnavuorten?
>
> Sitä minäkin jäin kyselemään.

Muutetaanpa tekstiä hieman:

Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen pronssikautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi, että ei olisi ollut asukkaistakaan ennen pronssikautta.

Päteekö sama logiikka yhä?


Ei se ehdottomasti tarkoita, koska merkit ovat voineet myös hävitä, ja on voinut olla uskonto, joka ei harrasta kulttipaikkoja, eikä mitään uskontoakaan. Niitäkin tunnetaan pari Siperiasta kuten nivhit eli giljakit Sahalinin saarta vastapäätä Tyynemeren rannikolla. Enekeillä eli tunguuseilla taas oli ehdoton kielto jättää mittän pysviä merkkejä luontoon. ja he olivat onnistuneet siinä tuhansia vuosia erinomaiseti, vaikka harrastivat shamnistista uskontoa, ja jopa sana "shamaani" tulee heidän kielestään.
_Wesa_
11.01.2014 16:42:36
375587

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 11.01.2014 (375586)...

> Muutetaanpa tekstiä hieman:
>
> Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen
> pronssikautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi,
> että ei olisi ollut asukkaistakaan ennen
> pronssikautta.

>
> Päteekö sama logiikka yhä?[/q]
>
> Ei se ehdottomasti tarkoita, koska merkit ovat voineet
> myös hävitä, ja on voinut olla uskonto, joka ei harrasta
> kulttipaikkoja, eikä mitään uskontoakaan.

Tai kulttipaikat ovat voineet sijaita jossain muualla. Jos logiikka ei toimi pronssikauden kohdalla niin miksi se toimisi rautakaudella kuten aiemmin esitit?
Risto Koivula
11.01.2014 16:53:37
375588

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus
Lainaus: _Wesa_, 11.01.2014 16:42:36, 375587
Risto Koivula kirjoitti 11.01.2014 (375586)...

> Muutetaanpa tekstiä hieman:
>
> Jos noilla erikoispaikoilla ei ole ollet ennen
> pronssikautta kulttipaikkoja, se tarkoittaisi,
> että ei olisi ollut asukkaistakaan ennen
> pronssikautta.

>
> Päteekö sama logiikka yhä?

>
> Ei se ehdottomasti tarkoita, koska merkit ovat voineet
> myös hävitä, ja on voinut olla uskonto, joka ei harrasta
> kulttipaikkoja, eikä mitään uskontoakaan.

Tai kulttipaikat ovat voineet sijaita jossain muualla. Jos logiikka ei toimi pronssikauden kohdalla niin miksi se toimisi rautakaudella kuten aiemmin esitit?


Älä nyt tuputa koko ajan sanoja suuhun: en ole sanonut, että tulimerkkilinjat olisivat alun perin rautakadelta, ne voi- vat olla yhtä hyvin pronssikaudelta. "Logiikan pelaamisessa" ei ole isompaa vikaa pronssikaudellakaan. Jos "liepti" on kantabaltin samasta "lempti", se on muinaisliettuaa eikä esimerkiksi kuuria, mikä olisi tarkoittanut rautakautta, eikä myöskään vasarakirveskieltä, mikä olisi tarkoittanut kivikautta, juuri pronssikauden kynnyksellä. Muinaisliet- tuasta on mm. sana Häme. Saame on sitä aikaisemmasta ja Suomi taas myöhäisemmästä kielimuodosta. Ainakaan tuo sana liepti ei trkoita, että Suomessa olsi ollut muinaisliettualaisia ainakaan pysyvästi, eikä sitä tarkoita "liesi"- sanakaan, sillä se on tekninen tekninen termi, joka voi sen tekniikan mukana levitä laajalle ilman että jokin kansa tai kieli samalla leviäisi. Myös Saimaa voi olla esimerkiksi vasarakirveskieltä. Suomeen sietä tlee tulipikka tarkoittava sana "liesi" (liepsnis). Liekki on liettuaksi liepsana, latviaksi kuurin kaltainen "leisma".


Muokannut: Risto Koivula , 1/11/2014 5:02:11 PM
_Wesa_
11.01.2014 17:33:12
375589

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 11.01.2014 (375588)...

>> Jos logiikka ei toimi pronssikauden kohdalla niin miksi
>> se toimisi rautakaudella kuten aiemmin esitit?[/q]
>
> Älä nyt tuputa koko ajan sanoja suuhun: en ole sanonut,
> että tulimerkkilinjat olisivat alun perin rautakadelta,
> ne voi- vat olla yhtä hyvin pronssikaudelta.

En tuputa, koska kyse ei edes ole lanseeraamiesi linjojen ajoituksesta. Puheena on väitteesi siitä, että kulttipaikkojen puuttuminen tarkoittaisi asutustyhjiötä. Asutusta ei määritellä pelkästään kulttipaikkojen kautta vaan siinä tietenkin otetaan huomioon muutkin muinaisjäännökset.
Risto Koivula
11.01.2014 17:58:12
375590

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 11.01.2014 10:32:03, 375566
Risto Koivula kirjoitti 10.01.2014 (375555)...

> Ne mahdolliset tuliviestintälinjat pitäisi yrittää
> paikallistaa. Niihin kuuluu linnavuoria, mutta myös
> muita, mm. saaria.

Miten näiden paikkojen paikantaminen tapahtuu? Kuinka tunnistat "tavallisen" linnavuoren "kultillisesta"?


Olen kiinnsotunut vain mahdollista tuliviestipaikoista. Yksi keino on polttaa kokkoja kokeeksi joinakin tiettyinä aikoina. Jos on vaikka kirkontornit tasan 33.3 km:n etäisyydellä toisistaan, mutta mikään tuliviesti lähipaikoiltakaan ei näy, koska siinä on pari korkeaa harjannetta välillä, kyseinen etäisyys ei johdu ainakaan niiden välisestä tuliviestilinjasta, tässä tapauksessa.

Lainaus
> Ne kulkevat vesistöjen tuntumassa ja
> noudattavat siellä esimerkiksi 33 km:n jakoa.

Mitä muita jakoja ne voivat noudattaa?


Kaikenlaisia, mm. metsästysreviirejä. Hirvenhiihtokin oli yleensä yli 10 km, hirvi väsähti sopivanlaisella hangella nopemmin kuin mies. Ihan kuin karvainen antilooppi väsähtää helteellä ennen kuin perässä juokseva karvaton bushmanni.

Lainaus
> Mitä tulee kulttien jatkuvuuteen, niin seuraavan kultin
> pitäjät ovat usein yrittäneet tarkoin nyppiä edellisen
> kultin merkit pois.

Yrität jälleen heijastaa kristinuskon toimintatavat suoraan menneisyyteen (vrt. väitteesi kulttipaikat ovat keskellä kylää).


Tässä voi hyvinkin olla perää...

Lainaus
Lisäksi tällaisessa asetelmassa väitteen rakentaminen puuttuvan näytön päälle ei mielestäni ole kovin hedelmällistä.


En tarvitse Suomesta mitään näyttöä baltistiikassa, koska tuo sana on muodostettu muualla kuin Suomessa, eikä sitä ole suomeen sellaisenaan lainattukaan ainakaan niin, että olisi pysynyt, paitsi se "liesi". Mutta jos Suomesta löytyy vahvistusta hypoteesille, jonka varsinainen perusta on siis kielitieteessä, kaikki sellainen noteerataan ja otetaan vastaan. Että siis SuomessaKIN olisi noin.

Sanosisin, että jos teoriani on oikea (ja samalla Jukkiskenkin teoria oikeansuuntainen), niin kielitieteellisesti ilmiö liittyy samaan aikaan kuin Itämeren laivahaudat:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/369724?Page=1

Se sopisi kielitieteellisesti just.


Muokannut: Risto Koivula , 1/11/2014 6:28:42 PM
_Wesa_
12.01.2014 11:58:47
375592

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 11.01.2014 (375590)...

>> Mitä muita jakoja ne voivat noudattaa?[/q]
>
> Kaikenlaisia, mm. metsästysreviirejä.

Jos etäisyys voi vaihdella eikä sijainnilla kulttipaikallakaan ole väliä niin silloin väitteesi on pelkistettävissä paljon tiiviimpään muotoon.
Risto Koivula
12.01.2014 14:58:48
375594

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus
Lainaus: _Wesa_, 12.01.2014 11:58:47, 375592
Risto Koivula kirjoitti 11.01.2014 (375590)...

>> Mitä muita jakoja ne voivat noudattaa?

>
> Kaikenlaisia, mm. metsästysreviirejä.

Jos etäisyys voi vaihdella eikä sijainnilla kulttipaikallakaan ole väliä niin silloin väitteesi on pelkistettävissä paljon tiiviimpään muotoon.


Tuo ajatus "tarkoista kirkkomitoista" ja että ne olisivat pakanallisten kulttipaikkojen perua, on helvetin vanha, vähintäänkin toissa vuosisadalta:

" Veikko Hiiri: "Appelgrenin 1891 julkaisema "Suomen muinaislinnat" kertoo:

Keskiajalta aina 1800 -luvun loppuun kirkot rakennettiin muinaislinnojen, linnavuorien ja vartiopaikkojen päälle. Niiden jäänteet ja historia tuhottiin ja pyyhittiin aikakirjoista.

Hämmästyttävää on se, että tämä linnoitusjärjestelmä kattoi koko asutun maan ja oli geologisesti mitoitettu erittäin tarkasti. Nykykirkot siis sijaitsevat koordinaatistossa samoin välimatkoin, niistä voi viestiä toisilleen ja kulku onnistuu nopeasti vesireittiä tai kalliokannasta pitkin (linnavuorien rakennusaukana vesi oli 2-4m korkeammalla).

Tällaista puolustusjärjestelmää ei ole missään muualla, kuin Novgorodin itäpuolella (jossa merjalaiset eli itämeren- suomalaisia asui).Järjestelmä ulottui Viroon,Inkeriin,Äänisenkarjalaan ja huom:Finnmarkin ja Keski-Ruotsin alueille.

Ilman hyvin organisoitua johtamista ja puolustusjoukkoja tätä ei tarvittu tai voitu hyödyntää. "Onkin kysyttävä, olivatko viikingit suomalaiskuninkaiden alaisia, joukossahan oli germaanien lisäksi runsaasti edellä luetelluista paikoista kauppiaita ja seikkailijoita?"

Applgren ei ole tuntenut ilmiötä nimeltä heimoyhteiskunta, joista jotkut olivat huomattavan kehittyneitä. Ylhäältä päin suuria maa-alueita määrääviä kuninkaita ei kuitenkaan ollut.

Erittäin mielenkiintoista, millä alueilla tällainen järjestelmä on ollut.


Muokannut: Risto Koivula , 1/12/2014 3:12:17 PM
_Wesa_
13.01.2014 17:53:31
375670

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 12.01.2014 (375594)...

> Tuo ajatus "tarkoista kirkkomitoista" ja että ne olisivat
> pakanallisten kulttipaikkojen perua, on helvetin vanha,
> vähintäänkin toissa vuosisadalta:
>
> " Veikko
> Hiiri
: "Appelgrenin 1891 julkaisema "Suomen
> muinaislinnat" kertoo:
>
> Keskiajalta aina 1800 -luvun loppuun kirkot rakennettiin
> muinaislinnojen, linnavuorien ja vartiopaikkojen päälle.
> Niiden jäänteet ja historia tuhottiin ja pyyhittiin
> aikakirjoista.
>
> Hämmästyttävää on se, että tämä linnoitusjärjestelmä
> kattoi koko asutun maan ja oli geologisesti mitoitettu
> erittäin tarkasti. Nykykirkot siis sijaitsevat
> koordinaatistossa samoin välimatkoin, niistä voi viestiä
> toisilleen ja kulku onnistuu nopeasti vesireittiä tai
> kalliokannasta pitkin (linnavuorien rakennusaukana vesi
> oli 2-4m korkeammalla).

Silmäilin teoksen yleisen osuuden läpi enkä löydä sieltä moista. Olisiko tarkempaa viitettä?
Risto Koivula
14.01.2014 10:40:08
375694

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 13.01.2014 17:53:31, 375670
Risto Koivula kirjoitti 12.01.2014 (375594)...

> Tuo ajatus "tarkoista kirkkomitoista" ja että ne olisivat
> pakanallisten kulttipaikkojen perua, on helvetin vanha,
> vähintäänkin toissa vuosisadalta:
>
> " Veikko Hiiri:

> "Appelgrenin 1891 julkaisema "Suomen
> muinaislinnat" kertoo:
>
> Keskiajalta aina 1800 -luvun loppuun kirkot rakennettiin
> muinaislinnojen, linnavuorien ja vartiopaikkojen päälle.
> Niiden jäänteet ja historia tuhottiin ja pyyhittiin
> aikakirjoista.
>
> Hämmästyttävää on se, että tämä linnoitusjärjestelmä
> kattoi koko asutun maan ja oli geologisesti mitoitettu
> erittäin tarkasti. Nykykirkot siis sijaitsevat
> koordinaatistossa samoin välimatkoin, niistä voi viestiä
> toisilleen ja kulku onnistuu nopeasti vesireittiä tai
> kalliokannasta pitkin (linnavuorien rakennusaukana vesi
> oli 2-4m korkeammalla).

Silmäilin teoksen yleisen osuuden läpi enkä löydä sieltä moista. Olisiko tarkempaa viitettä?

Ei ole mulla, mutta sellaista voi varmaan kysäistä tuosta FB:sta tiedon antajalta!

Tosin on kyllä niin, että jos tuollainen idea on tuolloin ollut varmaan ensimmäisessä suomalaisessa arkeologian väitöskirjassa, niin se on vaikuttanut siihen, millä silmällä myöhemmät tukijat asiaa katsovat ja mitä kaikkea etsivät.


Muokannut: Risto Koivula , 1/14/2014 10:50:06 AM
_Wesa_
14.01.2014 20:19:10
375711

Merkkitulivaikutuspiiri

Risto Koivula  kirjoitti 14.01.2014 (375694)...

>> Silmäilin teoksen yleisen osuuden läpi enkä löydä sieltä
>> moista. Olisiko tarkempaa viitettä?[/q]

> Ei ole mulla, mutta sellaista voi varmaan kysäistä
> tuosta FB:sta tiedon antajalta!

En ole Facebookissa. Voisitko sinä kysyä?
Risto Koivula
15.01.2014 15:40:59
375724

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: _Wesa_, 14.01.2014 20:19:10, 375711
Risto Koivula kirjoitti 14.01.2014 (375694)...

>> Silmäilin teoksen yleisen osuuden läpi enkä löydä sieltä
>> moista. Olisiko tarkempaa viitettä?


> Ei ole mulla, mutta sellaista voi varmaan kysäistä
> tuosta FB:sta tiedon antajalta!

En ole Facebookissa. Voisitko sinä kysyä?[/q]

En viitsi. Jos ei ole niin ei ole.

https://www.facebook.com/vhiiri
Risto Koivula
07.02.2014 01:04:33
376346

Merkkitulivaikutuspiiri

Lainaus: Risto Koivula , 04.01.2014 12:43:24, 375223
Lainaus: sherlocker, 02.01.2014 12:27:53, 375109
Lainaus: Juha Keränen, 02.01.2014 11:54:44, 375108
Muttamutta.

Olennaiseen:

Onko jollakin esittää faktaa 33,3km hypoteesin tueksi?

Itse en jaksa alkaa kaivelemaan karttoja ja mittailemaan kirkkojen/muinaisjäännöksien välisiä etäisyyksiä.

Tosin tuo käy nykyään helposti, tiedä vaikka jaksaisinkin.


Tuo väite 33,3km tarkoista etäisyyksistä tuntuu uskomattomalta. Jos sitä ei ole kukaan oikeasti ja tarkasti mi- tannut eikä ole siis empiiristä näyttöä, niin silloin tulee mieleen että väitteen esittäjä on joistain muista "luku-teoreettisista" syistä tullut tuohon tulokseen ja silloin edetään tutkimuksessa ikään kuin latvasta tyveen. Käytän tästä steineri- laista käsitettä hengentieteellinen metodi. "Fakta" muodostuu ihmisen omassa päässä ja sitten aletaan etsiä kaikkia mahdollisia todisteita sen tueksi ja unohdetaan samalla kaikki "faktaa" tukemattomat seikat, tai ne jopa vain vahvistavat sä
Minua alkoi kiinnostaa lähinnä luonnollisten syiden etsiminen sille että kirkot sijaitsevat suurinpiirtein tietyn väli- matkan päässä toisistaan. Luulin keksineeni hypoteesin sille ihan itse, mutta itse asiassa Risto Koivula oli sen jo keksinyt v. 2011 ja minä keksin sen ikään kuin uudestaan hänen kieliteoreettisen vihjeensä kautta. Luin vasta tänään vuoden 2011 ketjua, jossa hänen ajatuksensa esiintyy.

Luonnollinen syy etäisyyksille voi olla täysin fysikaalisten lakien/rajoitusten mukainen pakko, kuten olen esit- tänyt. Ei se nyt ainakaan huonompi selitys voi olla kuin että muinaisen tavastian kuningaskunnan maanmittarit olisivat harppeineen piirrelleen ympyröitään ja päättäneet kirkkojen paikat.


Pakanallisten kulttipaikkojen ylläpitäjät, hämäläiset, karjalaset, lappalaiset, liiviläiset, kuurilaiset, viikinkingit, pirk- kalaiset olivat heimoja, eivät valtiota. Lähempiä vatioita olivat Preussi ja Tanska ja niiden takana Rooma. Heimot toimivat eri tavalla kuin valtiot, vaikka nekin olivat mm. ystäviä tai vihollisia, harjoittivat työnjakoa, valvoivat aluetta, joka oli heimon omaisuutta jne. Valtiotkin tekivät liittoja heimojen kanssa, joiden tarkoitus oli vaäkitellan liittää heimon alueet valtioot. Heimoja oli erikseen liikkuvia ja paikallaanpsysviä. Liikkuvia olivat mm. lappalaiset. liiviläiset, kuurilaiset ja viikingit.

Lainaus
Noissa tietynlaisissa Jukkis ja Funtsaaja -jutuissa on usein taustalla ajatus että jokin ihmistä suurempi on suunnitellut milloin mitäkin. Itse lähden yleensä pohtimmaan asioita ihmisen arjen ja käytännön näkökulmasta. Vaistomaisesti asetan itseni tuon ajan ihmisen asemaan ja mietin mikä on mahdollista ja järkevää maailmassa, jossa ympäristö ja tietyt luonnonlait ovat ihmisen tekemisen luonnollisina rajoina.


Minä olen kiinnittänyt huomioni jo v. 2009 siihen, että tiettyjen balttikielten käskemistä, viestittämistä, liputtamista tar- koittava sana (liettuan liepti, preussin laipintun) tulee kantabaltin sanasta "*lempti = sytyttää, joka on yhä liettuassa- kin murteiden kuurismina, muttei virallisesti. (Veäjän sana vel´et´ = samaa kantaa kuin liettuan veliava = lippu, ("lippukin" on tuota samaa juurta, mahdollisesti preussuta ja eri aspektista). Koska minun ikirjpitukseni "TIEDE"- lehden palstoilta on piilotettu "parempaan talteen" modejen väitöskirjoja varten, pistän tähän vietin, jossa olen tuon idean tuomnut sinne. Tällä ei ole ollut alun perin mitään tekemistä Jukkiksen juttujen kanssa, joita ei silloin kai tuota asiasta vielä ollut olemassakaan.:

Arkkis:
Viestin otsikko: Re: Lalli ja Erik
ViestiLähetetty: La Elo 08, 2009 5:45 pm


Liittynyt: To Huhti 03, 2008 3:24 pm
Viestit: 11321
Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:

"Jaska": Myöhäiskantasuomen *leesi : *leeδen < varhaiskantasuomen *leeti : *leetin

"Arkkis": Tämä on kyllä aina ennen kulkenut niin, että VARHAISEMMASSA MUODOSSA on ollut "-δe" , josta on MYÖHEMMIN TULLUT PERUSMUODOSSA "-ti", kuten vaikka kuuδe > kuusi (puu), kuusen (ei ole tullut "kuuden", oska se muoto on ollut "varattu", formaaliset säännöt EIVÄT siis ole ehdottomia!)

Miten ihmeessä tuo olisi tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut PÄIN VASTOIN?

Eikä sanasta "sleδa" lainaudu "leeti" eikä "leete" vaan "leeta".

Edelleen: savuHORMI!? Mitenkähän kauan luulet noita hormeja muuratun? Kivilinnoissa niitä oli muurien sisällä (joskaan ne kylmät hormit eivät tahtoneet perkeleelläkään vetää, nehän on sitä varten ensi saatava ympäristöään lämpimämmiksi, vetämisen takia piti koko ajan pitää pientä tulta; Vilnan Gediminasin palatsissa oli jo 1400 luvulla viemäritkin, jotka oli tehty seinien sisään muuraruista ontoiksi koverretuista hirsistä). Uunin pellit jotka otettiin käyttöön vasta perisataa vuotta sitten, koska ne ovat tunnetusti tappavan vaaralliset vehkeet , jos nuuka lämmittäjä vähänkin tumpuloi, kuten nykyajan uusavuttomien mökkiläisten häkävahingoista saa lehdistä lukea.

Venäjän "sled", josta todella tulee "leeti" (vaan kun PITÄISI TULLA "leetE!), ja joka tarkoitta paitsi saappaan tai karhun jalan ym. "jälkeä", myös mm. nuotionpohjaa, tai eläimen makuujälkeä, menee armotta "sleδa":sta ohi, JOS EI TARITSE VÄLITTÄÄ TAIVUTUSKAAVASTA, joka on venäläislainoille sama kuin germaanisillekin, esim. "koni, konin", "pappi, papin" jne.

Näistä syistä "*slēδa" > "leeti" > "leete" putoaa nollaan.

"Jaska": *slēδa<-- G *slēδa ’savuhormi tms.’ tai B *leipsma/*laipsma ’liekki; polttaa’ (Liettuan ie on aina sekundaari).

"Arkkis": Baltin sana on monimutkainen, ja eri kielissä esiintyvät kaikki kirjaimet alkutavussa: liekki = "liepsna" (lt), "leisma" (lv.), "lopas" (jot.), "lāps" (pr.). ja se sanahan EI ole "liekki", josta "liesi" tulee, vaan tämän hypoteesin mukaan jokin sen johdannainen, kuten liettuan "liepsnis" = liesi. Sana ei ole uusi, mutta se on uudiskäytössä. Välillä on ollut muita liesi-sanoja.

"Jaska": Äänneasusta germaani saa 2,5 pistettä: vastaavuus ei ole tarkka, mutta ei se voisi ollakaan, koska *ee-a-tyyppi on kantasuomessa vasta myöhäinen; siksi ainoa substituutiomahdollisuus oli *ee-i. Baltti saa 0 pistettä: kantabaltin sana olisi suomessa asussa **leips- tai **leism-, siitä ei mitenkään voisi tulla asua *leeti. Merkityksen osalta germaaniselitys saa 2 pistettä ja balttiselitys 1 pisteen: savuhormi ja liekki liittyvät kumpikin lieteen, mutta liekki on epämääräisempi ja voi liittyä paljon muuhunkin, kun taas savuhormi liittyy vain tulisijaan.

"Arkkis": Tuon latvian "leismas"-saman "-mas" on pääte, joka on sama kuin suomen "-ma", ja "-mus": *leipsti > *leips-mas = *lepatta-ma/mus".

Kantabalttisana on ilmeisimmin "*lēps-"-alkuinen, jossa sitten p voi mennä tunnetusti taivutusmuotojen tavurajoista johtuen -n:n ja -m:n tapaan myös "nasaalin pikkiin" (kuten kapsti > kąsti), ja saadaan "*lęs-" -alkuinen muoto, josta voi tulla "lies-". Tuosta tilisihelposti "liesi, liesen", joka jälkimmäiselle muodolle käy päin vastoin kuute > kuusen -tapauksessa, jostakin syystä.


Tuon balttilaiseksikin erittäin kummallisen ja sääntöjä korville lyövän, mutta kuitenkin selvästi yhteen kuuluvan kokonaisuuden yksi mahdollinen selitys saattaakin löytyä jotvingin kielestä, jossa on noista liekki-sanoista sääntöjen kannalta kummallisin, mutta siellä on muutakin:

http://www.suduva.com/virdainas/

" lopas = flame

lopīt = to mend (Inf) "

Liettuan kielen sana "tuli" = "ugnis" (jot. vugnis = ahjotuli, u ei voi alkaa sanaa, tav. tuli = "panu", pr. "ugnis" = ahjotuli, tav. tuli = "pannu", lat. "uguns, ignis", ven. " ogon' ", puol. " ogien ".

Jotvingissa on tuossa jos kaksikin "tuli"-sanaa, ja vieläkin löytyy lisää tarkoittaen mm. hiilosta ("zare").

Tuo sana " lopīt " on johdettu sanasta "lopas" (kuten "rukas" = savu > "rukīt =tupakoida", ja se tarkoittaa (aivan erityisesti) "kohentaa tulta", vaalia, pitää yllä jtk., erityisesti kuitenkin tulta erityisesti jotvingissä. Tuo "lopas" tarkoittaa vähän kuin "pesässä olevaa tulta", samaan tapaankin "vugniskin", joka on pajassa.

Myös liettuassa on verbi "liepinti", joka on transformaatiosääntöjen mukainen vastine jotvingin "lopīt"-verbille. Mutta se tarkoittaakin lasten tmv. "ylisuojelua", hemmottelua (ja on vielä pejoratiivisempi kuin suomessa). Adjektiivi on "liepus/-i".

Tästä sanaryhmästä luultavasti tulevat suomen sanat "lepo" ja "lepsu" (mutta ei kai sentään kuitenkaan "lepso"... <:C )

Tuosta "liep- (lēp-)" saadaan yleisellä johtopäätteellä "-sna, -snis"
sekä "liepsna" = liekki että "liepsnis" = liesi.

(Kuten esimerkiksi: "kepti" = paistaa, "kepsnis" = paistos, "žengti" = astua, "žingsnis" = askel, "žvilgėti...žvilga...žvilgė" = vilkuilla, "žvilgsnis" = silmäys jne. "malka" = klapi, nuotiopuu, "malksna" = päre, (vähän outo yhteys on, että "ṥikti" = paskantaa, ja "ṥiksna" = (hevosen) hihna... :| ) Pääte "-sna" esiintyy erityisesti jotvingissa, "-snis" taas liettuassa, mutta molemmat tunnetaan kummassakin.

Täällä voi päästä hieman eteenpäin "liesi"-sanan kanssa.

Sen enempää kinaamatta nyt totean, että lainaus "liepsnis" > "liesi" ("lēpsnis" > "lēsi") ON TÄYSIN SÄÄNNÖNMU- KAINEN BALTTIKIELISTÄ, sillä niiden kesken ja suhteen EI ESIINNY SÄÄNTÖÄ ETTÄ KONSONANTTIRYHMÄN YKSIN- KERTAISTUESSA SIITÄ JÄISI JUURI VIIMEINEN JÄLJELLE, joka on sääntö mm. ruotsista suomeen, ja venäjästä suo- meen, yleensäkin vieraissa lainoissa suomeen. Baltti(slaavi)kielten välilläkään ei ole tuollaista sääntöä, vaan esimerkiksi preussin "pannu" = "tuli" on ilmeisen säännönmukainen siirtymä "plamja=liekki" (ven.) -tyyppisestä sanasta.

Jokaisella balttikielellä on täysin omat yksinkertaistumissääntönsä lainattaessa: liettuassa on vain yhdenpituisia konsonatteja, kaksoiskonsonatteja ei tunneta (jos on "puolitoistapitkä" n, m, l tai r johtuen tooneista, niin ne ovatkin PUOLIVOKAALEJA, ja silloinkin kirjoitetaan aina vain yksi sama kirjain). Preussissa taas viljellään kaksoiskonso- nantteja suorastaan mahdollisimman paljon, pitkistä lainakerakelitanioista muodostetaan mielellään sopivin kaksoiskonsonantti.

Kirjaimet ovat hierarkkisia lainautumisen suhteen, ja hierakia riippuu kielistä ja suunnasta. Kirjainyhdistelmissä n, m, ja p ovat helposti katoavaa, löysää tavaraa, elleivät ole sanan ensimmäinen kirjain, kuten "*kampsti" > kąsti" > "kasti". Kirjaimet s ja r ovat kovaa kamaa.


Protoindoeurooppalaisten juurten joukosta lähelle vaadittavaa muotoa tulee "*lewb" (joka ei välttämättä kuitenkaan ole juuri se oikea):

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... an_roots#l

" *lewbʰ- to love

Russ. любить (ljubit'),
Skr. लुभ्यति (lubhyati),
Eng. lufu/love,
Lith. liaupsė,
Alb. lum; laps,
Gm. liob/Liebe,
Polish lubić,
ON ljúfr,
Goth. liufs,
Lat. lubet; libido,
Oscan loufit,
OCS ljubŭ

Googlettamalla tuota "liaupsėta" löysin mielenkiintoisen etymologisen sanakirjan:

http://www.etymonline.com/index.php?search=love

"love (n.) Look up love at Dictionary.com

O.E. lufu "love, affection, friendliness,"
from P.Gmc. *lubo (cf. O.Fris. liaf, Ger. lieb, Goth. liufs "dear, beloved;" not found elsewhere as a noun, except O.H.G. luba, Ger. Liebe),
from PIE *leubh- "to care, desire, love"
(cf. L. lubet, later libet "pleases;" Skt. lubhyati "desires;" O.C.S. l'ubu "dear, beloved;" Lith. liaupse "song of praise"). "


Tuo "protoindoeurooppa" on sitten mennyt uusiksi.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/371211?page=1#374337

Tuo kantaBALTIN sana on ollut

*plem- = syttyä, palaa palaa, josta on itäbalttilaisissa ("lounaisindoeurooppalsissa" kielissä pudonnut SU-kileten vaikutuksesta alusta p-, josta -*lem-, josta edelleenvastavuoroisuutta osoittavalla päätteellä -p- (tai -b-) *lemp- = syttä toisiinsa = rakastua.

Länsibalttilaisissa siitä taas on pudonnut "lidennukseen hukkunut" -l- : preussin pannu, jotvingin panu = tuli.

Germaanikielissä indoeuroopan muodosta *plem- on tulle *flem(b) > engl. flame, skand. flamma. Tuo sana on germaanissa romaanista alkuperää.

Muinailiettuassa on ollut (mahdollinen) muoto *leub-, josta on tullut tuo liaupse = lemmenlaulu. Tosin tuo on länsibalttilasille kielille kuten skalville/galindille ominaisempaa, että muodosta -em- tulee -(i)au- (i osoittaa edeltävän konsonantin liudennusta).

On kuitenkin säilynyt myös sana lempti = sytyttää, länsiliettuassa ja kuurissa.

Huomasin, että verbi "lempti" = "kytkeä päälle (automattisesti), aiheuttaa (sekundaarisesti), ratkaista (johonkin suuntaan), kääntää (joillekin tietyille raiteille), "sytyttää", "lempata" päälle (ei siis POIS PÄÄLTÄ kuten hämeessä!), elää ja voi hyvin liettuassa, mutta virallisesti vahvistetun kielen ulkopuolella mm. ATK- ja urheiluslangeissa sekä teknisessä ja populaaritieteellisessä kielessä kuten monet muutkin (lähes aina tekniset) kuurismit(?) kuten olemme huomanneet: "gainti", "tampris", "liepsnis" jne.

http://www.biteplius.lt/lt/2forum.showP ... d616416157

" vėžys, jį gali sukelti daugelis dalykų, tai gali lempti aplinka, kurioje gyvenate, jūsų gyvenimo būdas, genai. "

"syövän, sen syynä voi olla monia tekijöitä, ja sen voi *lempti* ympäristö, jossa asuu, elämäntapa, geenit."

http://www.supermama.lt/forumas/lofiver ... 3-150.html

" kai net kelios sekundes gali viska lempti... "

" kun jopa muutamat sekunnit voivat *lempti* kaiken.

http://www.zaleskis.lt/?p=985

" Šiandien vakare padariau didelį žingsnį, kuris gali lempti nemažai pokyčių ateinančius mėnesius mano gyvenime. "

"Tänä iltana otin ison askelen, joka voi *lempti* huomattavasti muutoksia tulevina kuukausina elämässäni"

http://www.biteplius.lt/lt/2forum.showP ... 25438b78ae

" Šiaip tai gali lempti spaudimo trūkumas vamzdyne, vamzdžio diametras, arba daug vartojimo taškų sujungimas nuosekliai. "

" Ilmiön voi *lempti* paineen riittämättömyys putkistossa, putkien (riittämätön) halkaisija tai liittymän kykentöjen asetukset. "

http://www.gramofonas.lt/lt/klubas/disk ... hp?TID=645

" galbut garso skirtumus galejo lempti komutacines reles "

" ehkä äänenvoima(kkuus) pystyi *lempti* kommutaatioreleet/releitä "

http://www.eurobasket.lt/lt/naujienos/25330/5

" Manau, kad šioje serijoje daug ką gali lempti rungtynių pradžia pavizdžiui pirmas kelinukas "

" Arvelen, että tässä sarjassa voi paljon *lempti* kilpailun alku, esimerkiksi ensimmäinen puoliaika. "



Liettuan (ikivanhassa) etymologisessa sana liepsna kytketään eri varbeihin, kuten lipti...lĩmpa...lipo = kiivetä ja lipti...lipa...lipo = nuolla

P- tai f-aluisin vartaloita siinä ei kuitenkaan käsitellä, vaikka sanat edelleen selvästi ovat sieltä peräisin ja samaa kantaa kuin germaanin "flame".


Lithuanian: liepsnà = liekki

Etymology: 'Flamme, Lohe', davon liepsnóti 'flammen, lohen, lichter loh brennen',
lett. lìesma 'Flamme', lìesmuōt 'flammen, hell brennen'.

Endzelin bei M.-Endz. s.v. meint, dass lett. lìesma im Hinblick auf lit. liepsnà zur Not auf *liepsma zurückgeführt und mit lett. lipt in der Bed. 'anzünden' verbunden werden könne.
Eine urbalt. Gdf. *liepsmē nehmen auch Būga Aist. st. 74 und H. Petersson BSIWst. 131 Kenn. 8 ff. an, vgl. aisl. leiptr 'Blitz'.
Doch rechnet Endzelin wegen liv. liesm, das freilich an und für sich aus dem Lett. entlehnt sein könnte, mit livischer Herkunft.

Löwenthal AslPh 37, 381 vergleicht lit. liepsnà mit lit. líepa 'Linde' usw., was Vasmer Wb. 2, 44 mit Recht ablehnt.

Berneker Wb.1, 723 denkt an Zushg. von liepsnà mit skr. lipan 'Äsche, Thymallus vulgaris' usw.

Bugge BB 3, 104 ff. und H. Petersson BslWortst. 13 ff., Kenn. 8 ff. ziehen lit. liepsnà unrichtig zu lit. lópė 'Fackel' (s d.).

Būga RFV 65, 317 ff. bringt lit. liepsnà in Verbindung mit lit. laizdýti 'sich im Feuer befinden, brennen'.
Doch gehört lit. laizdýti, wie die einschlägigen Stellen beweisen,
vielmehr zu liȇžti, laižýti 'lecken' (s. über žd > zd nach nichtgutturalen Lauten Būga RFV 65, 303, Endzelin SIBEt. 110 ff., ZslPh. 18, 122 ff.).
Endzelin zitiert aus Kurschat liepsnà laizdo prõ stógą, 'die Flamme leckt zum Dache heraus' (vgl. R.-M. 150b),
ugnìs sulaizdo vándenį, 'die Flamme verzehrt das Wasser', Nesselmann 352 zitiert noch liepsna laizdo šiauduose 'die Flamme leckt, lodert am Stroh empor'.

Ich füge hinzu Willent EE 92, 9 = Act. ap. 2, 3 lieszuwius perdalitus kaip ugnimi laisdanczius 'zerteilte Zungen, die gleichsam (von) Feuer lecken'.

Auch in Daukšas Post. finden sich oft derartige Verbindungen, z.B.
šaizdáu szioi' liepsnoi' 'ich lecke (= lodere) in dieser Flamme',
ugnia šéizdą liežuwiei '(von) Feuer leckende Zungen' usw.
Das genannte laizdýti hat trotz Būga a.a.O. nichts gemein mit léisti 'loslassen', obschon Stellen vorkommen wie Szyrwid PS
bažničia szwenta turi ugnį sawimp ir dega ju, anu kurios ataio sunus Diewo šeyst aba sukurt unt žiames = poln. kos´cióš s´więty ma ogieńw sobie y gora nim, onym, którego przyszedš Syn Bozy puszczac´ na ziemi 'die hl. Kirche hat ein Feuer in sich und brennt dadurch, durch jenes nämlich, welches der Sohn Gottes auf die Erde herabzulassen kam'.

Ich stelle lit. liepsnà, lett. lìesma zu lit. lìpti 'kleben (bleiben), klebrig sein, klettern, steigen',

lett. lipt dass.

Auch in dem von M.-Endz. zitierten Sinn 'glänzen, flimmern, anzünden' liegt dasselbe Wort vor; vgl. das lit. Intens. lip(d)ýti 'leimen, kleben', lett. lipῑt 'klettern, anzünden, anstecken, schlagen, einen Hieb versetzen'.

Lett. lipῑt sveci 'ein Licht anstecken' heisst eig. 'eine Kerze kleben lassen', während sich die Bed. 'schlagen' durch dtsch. einem eine kleben erläutern lässt.

Auch im Ai. kommt das mit lit. lìpti etc. urverw. lip- in der Bed. 'anflammen, entzünden' vor (s.P. Wb.).

Būga erwähnt noch lit. pãlipas 'Holzspan';
palipai, kuréis ugnis kērszto Diewo didžiáus o didžiáus susikūre ir įsidegino 'die Holzspäne, durch die das Feuer von Gottes Zorn mehr und mehr angefacht und entzündet wurde'.

Skardžius Ṥv. erwähnt auch das von lìpti aus gebildete Intens. laipa, laipda 'lodert', eig. 'steigt empor' bei Bretkun Joel 2, 5. "

Sana on ilmeisisimmin ollut jossakin "esi-indoeuroopassa" muotoa *blemp-, josta suomalaisten kielten vaikuttamissa balttikielissä (kuurissa, latviassa) on pudonnut alusta b pois, slaavihaarassa ja länibalttilaisissa kielissä se on muuttunut p:ksi ja l on pudonnut pois, ja germaanihaarassa se on muuttunut f:ksi.

http://www.etymonline.com/index.php?search=flame&searchmode=none

" flame (n.) = on liekki

mid-14c., from Anglo-Fr. flaume, O.Fr. flamme, from L. flammula "small flame," dim. of flamma "flame,"

from PIE *bhleg- "to shine, flash,"

from base *bhel- (1) "to shine, flash, burn" (see bleach).

P- tai f-aluisin vartaloita siinä ei kuitenkaan käsitellä, vaikka sanat edelleen selvästi ovat sieltä peräisin ja samaa kantaa kuin germaanin "flame".

Yksi ongelma tietysti on, että miksi ei viestitetty juuri liputtamalla (tarpeeksi suurella lipulla)? Varmaan viestitiikin myös liputtamalla, kun SAMA SANAKIN kerran esiintyy. Kaikki linnoitukset ja tukikohdat ovat varmaan aina vistineet liputtamalla. Mutta koko näkyy noin nejä kertaa kauemmaksi, ja se näkyy erityisen kauaksi yöllä. Lisäksi sillä on ollut muita, uskonnollisia palvonnallisia merkityksiä.

Lainautumiskieli olisi ollut muinaisliettuua, sama josta tuleva Häme, hanhi, herne, halme, heinä, kaula, taula, hauta, haasia, halava, lieka, kestää, keltainen, palsta, palsi, kalsi (kallellan) jne. (suhu-ässät muuttuneet h:ksi, k ja g säilyneet k:na), joka on myöhäisempi kuin sitä ikasempi kielimuota (kantabaltti tai vasrakirveskieli), josta ovat lainaituneet vaikkapa saame, seinä, Saimaa, Kainuu?, pelto, laiva, purje jne. Edelleen se on taas aikaisempi kuin kuuri(?), josta on lainautunut suomi, ihminen, sauna, sysi (muinailiettuasta olisi tullut **hysi), Tampere, Imatra(?), Inkeri (inkere > incere = ankkuripaikka) jne.[/q]


Myös p-alkuisia muotoja on edelleen, mahdollisesti kuurin tai jonkin vastaavan välituksellä:

Lithuanian: ”bliaũkti...bliaũkia...bliaukė” = juosta, välähtää, mylviä
Etymology: 'laufen = juosta, allmählich fliessen = virrata, valua vähitellen, träufeln = tiputella (räystäs ym.), weinen = itkeä, flennen = pillittää, schrecklich brennen = palaa nopeasti, blitzen = iskeä (salama), välähtää, unanständige Reden führen' = puhua perättömiä,


Kantaindoeuroopan " b'l'enk-" -kantaisen verbin ensisijainen merkitys on ollut "lyödä, lastuta, kovertaa" ja liudennuksen kadottaneet "kellua", "uida" = "ruuheilla", ja edelleen ”liottaa vedessä”, ”pestä” jne. muodot ovat sekundaarisia. Nämä ovat voineet tulla myös ”aallon ”lyömisestä” = loiskimisesta, Mitään varsinasita "epäselvyyttä" sanojen alkuperästä ei jää.

Fraenkel:

” Lithuanian: ”pliẽkti... pliẽkia... pliẽktė” = 1. hajot(ta)a(kuiduiksi ym.), seota (langat), pörhöt(tä)ä, 2. piestä, hakata, ruoskia, (3. ”plìekti” = leimahtaa liekkiin, roihuta)

Etymology: 1. (1. prs. -kiù, -kiaũ) 'zerzausen (z.B. Flachs) = kuiduttaa (mm. pellava), aneinanderfügen (z.B. die Fasern beim Zwirnen von Stricken)' = takertua, sykkyröityä (langat),
Refl. pliẽktis 'verwirrt, zerzaust werden, anhaften (z.B. von Flachsfasern) sich anhängen, hängen bleiben',
plíeka, žem. plijka (Daukantas Märchen LT 4, 2, 17) 'Flocke, Fasern (besonders von Flachs), Gebinde von Fäden (beim Weben)' = kuitukimppu kehrättäessä,
pripliẽkti, žem. priplijkti, pripleikti 'anfügen, ankleben (eine Faser beim Spinnen), bei-, hinzufügen'.

Gehört zu der Familie von lit. pleĩkė, pleĩkti, plikas usw. (s.s.v. pleĩkė, pleikana?, plaikstýti, plìkas);
cf. noch lett. plieks 'fade, nicht nahrhaft', = mauton (ruoka)
pliekans 'zusammengefallen, schwach, matt', = lysähtänyt, heikko
pliekans piens 'magere, abgeschmändete, gegorene Milch' = kuorittu maito, joppi,
pliekana zupa 'Suppe mit zu wenig Milch oder zu wenig Salz' = laiha soppa,
plikans 'mit ungenügender Zutat' = puute, pula, riittämättömät tarvikkeet.

Lithuanian: ”plíekti...plíekia...plíekė” = piestä, hakata, ruoskia

Etymology: 2. 'mit der Peitsche hauen, schlagen, peitschen, (mit Ruten u. dgl.) schlagen, prügeln, verhauen, züchtigen' = piestä, ruoskia, übertr. 'etwas mit grossem Eifer, aus allen Kräften tun' = tehdä jotakin kaikin voimin

pliektùvas 'zum Peitschen, Schlagen verwendeter Gegenstand' = ruoskintapaikka,
pliẽkis 'Peitschenhieb' = ruoskanisku (Skardžius ŽD 63),
plyksė'ti 'Maulschellen geben, ohrfeigen, prügeln, betatschen' = antaa korvapuusti ym. (Ryteris),
plýkstel(ė)ti, -terėti, plýktelėti 'plötzlich und unerwartet eine Ohrfeige versetzen, herunterhauen',
plýkščioti 'wiederholt, der Reihe nach leicht ohrfeigen' = ”antaa ympäri korvia”
(Interj. plýkst, plỹkst), pliksenti, suplyksinti 'mit der Peitsche knallen, peitschen' (Niemi-Sabal. Nr. 402; vgl. den dortigen Index S. 348).

Lett. plῑkš(ḳ)ēt, , plῑkšuot; Frequ. plῑks(ḳ)ināt, , plῑskāt, plῑckāt ' (mit der Peitsche) knallen = paukahdella, klatschen = sivallella'
(dagegen lett. plῑtēt 'schlagen, klopfen', plῑtiņš 'Prügel' = selkäsauna ist aus
ndd. plῑte 'Schlag' entlehnt, s. Endzelin KZ 52, 123, Sehwers Spr. Unt. 92),
pliekšt 'hämmernd flach schlagen, hämmern, schlagen',
pliḳis 'Ohrfeige, Maulschelle', pliḳēt, , pliḳuō ' ohrfeigen, Maulschellen geben',

plῑkstēt (infl.) 'schwatzen', plῑkša 'viel und laut Plappernder'.

Alle diese Wörter sind lautnachahmend. Z. T. liegt Kreuzung vor mit der Familie von lit. pliẽkti 'zerzausen',

”pliẽksti ...pliẽska...pliẽskė” 'flammen, lichterloh brennen' = liekehtiä voimakkaasti, (s.s.v.v.).

(Valaista häiritsevästi on hämeessä (pejoratiivisesti) ”ploiskottaa”: "lamppu, nuotio palaa, naama punottaa, "ploiskottaa". Siitä en ole aivan varma. oliko sana "*plieska" käytössä. Sen sijaan aivan var,masti olikäytössä kuurilainen sana "*pleiskua", pleiskahtaa, ja vieläkin lähempänä kuurin ääntämystä "pläisk(äht)ää". http://fi.wiktionary.org/wiki/leiskua)

Dies geht aus den zweifachen Bedeutungen von ”plyksė'ti...plýksi...plyksėjo” = syttyä, leimahtaa

plýkstel(ė)ti, -terėti usw. hervor, die auer 'plötzlich aufflammen, emporschiessen usw.' = leimahtaa liekkiin, auch 'plötzlich ohrfeigen = antaa korvapuusti usw. ' bedeuten.

Über die falsche Schreibung plė'kti (...plėksta...plėko)= homehtua s.s.v. plė'kti 2. = plíekti”

Etymologia 3.:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... kti&h=4241

”Plìekti...plìekia...plìekė” = liekehtiä voimakkaasti, loimuta, roihuta.

Suomen sanat ”liekki” ja ”leiskua” tulevat näistä p-alkuisista muodoista ilmeisesti kantabaltista. Tosin kuurikin on mahdollinen.

'Palamisen' ja työkohdetta muokkaavan työkalulla iskemisen taustalla on ilmeisimmin usko ”Perkunas”- ukkosenjumalaan ja salamaniskuun ”jumalan työkaluna”, joka sytyttämiensä maastopalojen kautta laajentaa karjapaimentolaisten elinpiiriä muiden kustannuksella muodostamatta heille kuitenkaan sellaista kuoleman ja taloudellisen perikadon vaaraa kuin havumetsäläisille (”zembalteille”?). Siksi jälkimmäset hakeutuivat miellellään soidensuojaan.

Lainaus
Otetaan tuolta Proto-IE:taä vielä toinenkin sana "lewd" malliksi, että saadaan mielikuva transformaatiosäännöistä:

" *lewdʰ-o- people

Lat. līber,
Lith. liaudis,
Ltv. ļaudis,
OCS ljudĭje,
Russ. люди (ljudi),
Gk. ἐλεύθερος (eleutheros),
Ir. luss/,
Skr. रोधति (rodhati),
Av. raoða,
Gm. liut/Leute,
Polish lud,
ON ljóðr,
Alb. lind,
Oscan Lúvfreís,
Welsh llysiau,
Goth. liudan,
Eng. lēod/,
Old Prussian ludis


Niden taustalla taas on IE_kantasna *len- = irrottaa, jättää, josta > *lens- , (tärkemmässä) preesensissä "lend- , päästä, lentää (edestakaisin, sinne tänne), laske(utu)a. Monimuotoinen verbi, josta tulee vaikka mitä, mm. laittaa ja laita, sekä "Preussin nähden "Laitamaa", pr. Laitava, eli Liettua.

(Tuo väki tarkoittaan "vapaata, irrallista väkeä, (katu)rahvasta).

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/343906?page=1#344824


Lainaus
Edelleen mielenkiintoa on seuraavalla sanalla:

" *lengʷʰ- lightweight
Lat. levis,
Alb. lehtë,
Gk. ἐλαχύς (elakhus),
Skr. लघु (laghu),
Av. ragu,
Lith. leñgva,
Ltv. liegs,
Old Prussian lāngiseilingins,
Goth. līhts, Eng. lēoht/light,
Gm. līht/leicht,
ON lēttr,
Toch. /lankŭtse,
Ir. laigiu/, Welsh llaw,
OCS lĭgŭkŭ,
Polish lekki,
Russ. лёгкий (lëgkij),
Kashmiri lo.t "


Tämä kantamuoto on ilemesti itäbalttilaisnen, ja kanta- IE:N sanat "Pleng- = kellua, josta tulee mm. liettuan plauksti = kellua. MUtta tätä kautta tulee muuta, mahdollisesti vasarakirveskilen kautta:

http://nakokulma.net/index.php?topic=7872.msg223831#msg223831



http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/jorma-koivulehdon-suomen-arkkimuinaiset-kermaanilainat-3000-vuoden-takaa-ovat-humpuukia


Muokannut: Risto Koivula , 2/7/2014 2:12:08 AM
Risto Koivula
02.03.2014 17:30:52
376759

Hyökkäykseen suomalaisuuden puolesta...

Parasta on vyöryttää vastaisku vääristelyä vastaan suomalaisuuden puolesta, johon vasarakirveskultturikin kuuluu. 

Sen kieli on nimittäin ollut uusimpien tutkimusten mukaan selkeästi itäbalttilainen, mikä tarkoittaa, että sen muotoutu- miseen ovat jo Fatjanovon kultturissa sen lähtösijoilla indoeurooppalaisten maailmanvalloitukselle voimakkaasti vaikuttaneet myös uralilaiset, vieläpä niiden suomalaisen haaran kielet.

http://nakokulma.net/index.php?topic=7872.msg196274#msg196274

Tämän kansan paikoillaan pysyneet piirit olivat sitten 1000 myöhemmin mukana "kantaindoeurooppalaisen" (joka on siis ollut paljon myöhäisempää kuin kielitieteellinen kantaindoeurooppa, jota koskeva tieto on kokenut tieteellisen vallankumouksen) sotavaunukansan saapumisessa muualle läntiseen Eurooppaan. Eli uralilaisiakin oli siinäkin kokoonpanossa mukana.

Nyt sitten voidaan etsiä kaikenlaisen "korkeamman" ja levinneemmän kulttuurin parista tämän meillekin läheisen kulttuurin meemejä:

http://nakokulma.net/index.php?topic=12202.msg296122#msg296122

Tämä ei ole ainoa tätä lajia. Perästä kuuluu...

Se, mitä on luultu "kantaindoeuropaksi" ja varsinkin "lounaisindoeuroopaksi" on pitkälle ollut vasarakirveskieltä, ja joltakin osin jotakin eteläisempää vastaavaa kielimuotoa.


Lainaus käyttäjältä: Renttu - 07.02.14 - klo:20:03

Sanan evankeliumi (Ilosanoma, hyvät uutiset) etymologia on helleeninen, siis kreikkalaista alkuperää. On täyttä arameaa, miten se päätyi raamatulliseksi käsitteeksi. :)


Englannin etymologinen väittää sanoja evankeliumi ja enkeli kreikkalaiseksi, joskin viittaa myös muuhun mieluiten indoeurooppaliasuuteen:

evangelist (n.)

late 12c., "Matthew, Mark, Luke or John," from Old French evangelist and directly from Late Latin evangelista, from Greek euangelistes "preacher of the gospel," literally "bringer of good news," from euangelizesthai "bring good news,"

from eu- "good" (see eu-) + angellein "announce," from angelos "messenger" (see angel).

angel (n.)

14c. fusion of Old English engel (with hard -g-) and Old French angele, both from Latin angelus, from Greek angelos "messenger, envoy, one that announces,"
possibly related to angaros "mounted courier," both from an unknown Oriental word (Watkins compares Sanskrit ajira- "swift;" Klein suggests Semitic sources).
Used in Scriptural translations for Hebrew mal'akh (yehowah) "messenger (of Jehovah)," from base l-'-k "to send." An Old English word for it was aerendgast, literally "errand-spirit."

eu-

word-forming element in modern use meaning "good, well," from comb. form of Greek eus "good," eu "well" (adv.), also "luckily, happily,"
from PIE *(e)su- "good" (cf. Sanskrit su- "good," Avestan hu- "good").

in = sisään

Old English in (prep.) "in, into, upon, on, at, among; about, during;" inne (adv.) "within, inside,"
from Proto-Germanic *in (cf. Old Frisian, Dutch, German, Gothic in, Old Norse i),
from PIE *en "in" (cf. Greek en, Latin in "in, into," Old Irish in, Welsh yn-, Old Church Slavonic on-).

Itse asiassa tuo sana vaikuttaa erittäin epäilyttävästi kantabalt(oslaav)ilta:

en- = sisään, -k-/-g- tarkoittaa aiheutettua, pakotettua toimintaa/tapahtumista, ja -el-/-er- = kaltainen (adjektiivin johdin)

Liettuan verbi engti (engia, enge), suomalaisen korvaan [ängti], tarkoittaa "painostaa", alistaa, ahdistaa, iestää, suomen sana "ängetä" on kaikkein lähimpänä alkuperäistä konkreettista merkitystä). Sanasta tulee ilmeisimmin myös suomen ankara ja ankkuri, ankeriaan yhteys on epävarma: kuurin angeris = "kyyn kaltaisnen", angis = kyy = pisto.

Kantabaltissa sanalla on ollut transitiivisena kasi aspektia *angti ja *ingti, joista ensimmäinen "ahdistaa" joukoksi, ajaa (joukkoon, joka muuten sekin on samaa juurta mutta germaanin puolelta), jälkimmäinen taas enemmänkin joukosta erilleen, poistaa,
inkšti (inkčia, inktė) = hangata, rutista, marista (zirzti,zirzia) jumpitella > sm. inho?
Ankštas = > ahdas, tukala on partisiippi kadonneesta verbistä *ankšti = > ahtaa, ahdistella (joukoksi).

Saamen sanat voivat myös tulla aivan säännöllisesti esimerkiksi vasarakirveskielestä.

Ehkä tuo "joukkoon kuuluttaja" on se *angelis. (-el- saattaa ola erotuksesi sanasta *angeris, nuo päätteet ovat jossakin määrin vaihtoehtoisia, esimerkiksi (kyntö)hevonen = arklys erikä **arkris, koska kakai r:ää sanassa sanassa ei ole hyvä kuurissa ym. kuten ei hämeessäkään)

Sekä tuo alkutavu, että kreikan hyvä = eu ovat lultavasti kantaindoeuroopan sanasta en- = sisään, joten enkeli on sisään-sisään-heittäjä/päästäsjä.

(Huom! Enkeli ei ole tämän mukaan alun perin ollut välttämättä "hyvä", vaan hän on voinut olla myös rattoisan synnin "ulkopiiristä" sisään niihin toisiin piireihin heittävä olio.)

Muoto *enkti = ankkuroida: inkti on akkurida tappi puuhun (maahan jen.), ankti = ankuroida puu (laiva) tapin avulla.

Liettuan Inkaras = ankkuri, lainaa kuutista, Inkere(-joki) = Ankkurijoki (hyvä kytispaikka kuurilaisille merimiehille Suomelahden ja Laatoken liikennettä koskien.

Miten tuosta sitten tulisi enkeli siinä kysymys. Jos se siitä tulee, niin kieli on ilmeisimmin filistea.

http://en.wikipedia.org/wiki/Philistine_language

Palestiina on Filistea ("Meriväen maa", aigeian kieli) kreikaksi. Filistean kielestä tulee ilmeisesti sel- laisia sanoja kuin "tyranni" (laivan kapteeni), "kupari" (kypäräaine, kypärä = koba, "Kypros" josta sitä mm. kaivettiin tulee tästä) , kaasu (pal. arab. ghazon, al-ghasu, tarkoittanut jotakin tiettyä kaasua, ehkä kuparinvalmistuksessa). 300-luvulla e.a.a. filistealaisit kuten heprealaisetkin vaihtoivat kieltä alueen lingua francaan arameaan. (liett. kepure, latv. cepure = lakki, kopa = dyyni, kupras = kupera, kumpu, kyttyrä > kur(i)š(k)as = dyyniläinen, kuurilainen).


Kantaindoeuroopan poistettavasta sudesta sanastosta (jossa lähinnä itäbalttilaisesta vasarakirheskielstä on tehty "kantaindoeurooppaa") seuraavat liityvät asiaan:

*h₁ey- to go = mennä, tulla

Skr. एति (éti), Av. aēiti, Gk. εἶμι (eimi), Lat. eō, Umbrian ier, Oscan eítuns, Kamviri ie, Gaul. eimu, Toch. i/i, Ir. ethaim/, Pers. (aitiy) /, OCS ити (iti), Luw. (iti), Goth. iddja, Eng. ēode/--, Lith. eiti, Ltv. iet, Old Prussian eit, Russ. идти (idti), Polish iść, Alb. ik

Tämä sana on ollut todellisuusessa *(h)enti = "sisääntyä" (balttikielissä ei ole kotoperäisinä h-äänteitä).

*h₁eybʰ- to copulate = naida

Gm. eiba/—, Skr. यभति (yabhati), Russ. ебать (jebat'), Illyr. Oibalos, Gk. οἴφω (oiphō)/, Polish jebać


Tämä sana on ollut *(h)en-b-ti > *embti, jossa tuo -b- tarkoittaa a) edestakaista ja b) vastavuoroista toimintaa.

Tuosta tulee monia muitakin, esimerkiksi kutomista tarkoittavia sanoja, jossa pistellään edestakaisin, kiertoteitse mm. suomen "ammatti".


*h₁engʷ-

gland = rauhanen, putken(suu)(laippa), "sisäämmeno": Alb. angërr, Gk. ἀδήν (adēn), Lat. inguen, ON ökkvinn, litt. inkstas = munuainen

Johtopäättellä -t/d- , joka infintiivissä ilmenee -s-:nä, sanasta tuleen "*ensti... enda" > liett ėsti (ė́da, ė́dė) = syöttää, kuuriksi ëistun, pr. ëidi [äidi], êidi = se, joka syöttää, sosiaalinen äiti, suomessa erotukseksi "emosta", joka on biologinen äiti, liettuan > ė́di, ė́džia, monikossa ė́džios = kehto.

http://nakokulma.net/index.php?topic=7872.msg288292#msg288292

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/uralilaisten-ja-kamtshatkalaisten-kielten-yhtalaisyyksia


Muokannut: Risto Koivula , 3/2/2014 6:22:24 PM

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  0  1  2  3  4  5  6  7  8  9  | Seuraava sivu