Risto Koivula
10.06.2015 07:01:29
384534

Saksan johtava fennougisti: itämerensuomen muka "muinaiset germaanilainat" (ennen ajanlaskun alkua) kestämättömin metodein oletettuja

V. 2011 edesmennyt Saksan johtava fennougristi Ralf-Peter Ritter piti HY:n "suomen kielen arkkimuinaisia germaanilainoja pronssikaudelta", ajalta ylipäätään ennen ajanlaskun alua, kestämättömin metodein pseudotutkittuna huijauksena!

http://www.abebooks.co.uk/servlet/BookDetailsPL?bi=854175908

Itämerensuolaisten vanhimpia germaanisia lainasanoja niin ikään tutkinut Berliinin yliopiston fennougristiikan professori

Ralf-Peter Ritter ei anna mitään tukea Koivulehdon "etymologioille" teoksessaan

Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnischen (Mar 1, 1993)

" In der Untersuchung wird dargelegt, welche Aussagen über Alter, Umfang und Schauplatz der germanisch-ostsee- finnischen Sprachkontakte beim derzeitigen Stand der Kenntnisse möglich sind: Vor dem Auftreten der ersten germanischen Runeninschriften beginnen die Osteefinnen aus dem Germanischen zu entlehnen. Ob der Beginn der Lehnbeziehungen vor der Zeitwende (und gegebenenfalls, wie lange davor) anzusiedeln ist, läßt sich nicht feststellen. Germanische Entlehnungen in das «Frühurfinnische» (d.h. Ostseefinnisch-Lappische) sind bisher nicht zwingend nachgewiesen worden. Die traditionelle Auffassung, daß der Beginn der baltisch-ostseefinnischen Lehnkontakte vor dem der germanisch-ostseefinnischen liegt, ist jedenfalls nicht zu widerlegen.

Die etymologische Methode, mit der gegenteilige Ergebnisse erzielt wurden, hält einer kritischen Prüfung nicht stand. "

Tutkimuksia itämerensuomen vanhimmista germaanilainoista (1.3.1993)

" Tutkimuksessa esitetään, mitä on mahdollista sanoa germaanis-itämeren- suomalaisten kielikontaktien iästä, laa- juudesta ja esiintymisalueista tämänhetkisen tietämyksen vallitessa: Ennen ensimmäisten germaanisten riimukir- joitusten ilmanntumista ( n. 100 j.a.a.) alkoivat itämerensuomalaiset lainata sanastoa germaanikielistä. Voidaanko lainayhteyksien alku vetää ajanlaskuun alkuun asti (ja kuinka kauaksi siitä taaksepäin), ei ole varmistettavissa. Ger- maanisia lainauksia "varhaismuinaissuomessa" (itämerensuomi-lapissa) ei ole tähän mennessä pitävästi todistettu.

Perinteinen käsitys, että balttilais-suomalaisten lainakontaktien alku sijoittuu ennen germaanis-itämerensuomalaisia, ei ole mitenkään kumottavissa.

Se etymologinen metodi, jolla päinvastaisia tuloksia on saatu, ei kestä kriittistä tarkastelua. "

http://www2.filg.uj.edu.pl/ifo/kjasis/~nemeth.michal/store/pub/nemeth_m-in_memoriam_Ralf-Peter_Ritter.pdf

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374890?Page=7

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/371211?page=1#

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/jorma-koivulehto-1934-2014


Muokannut: Risto Koivula , 6/11/2015 12:23:01 AM
Risto Koivula
22.07.2015 08:44:07
384901

Suomen tieteen yllättävä huipputoimija: Museovirasto!

Lainaus: Risto Koivula , 10.06.2015 07:01:29, 384534
V. 2011 edesmennyt Saksan johtava fennougristi Ralf-Peter Ritter piti HY:n "suomen kielen arkkimuinaisia germaanilainoja pronssikaudelta", ajalta ylipäätään ennen ajanlaskun alua, kestämättömin metodein pseudotutkittuna huijauksena!

http://www.abebooks.co.uk/servlet/BookDetailsPL?bi=854175908

Itämerensuolaisten vanhimpia germaanisia lainasanoja niin ikään tutkinut Berliinin yliopiston fennougristiikan professori

Ralf-Peter Ritter ei anna mitään tukea Koivulehdon "etymologioille" teoksessaan

Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnischen (Mar 1, 1993)

" In der Untersuchung wird dargelegt, welche Aussagen über Alter, Umfang und Schauplatz der germanisch-ostsee- finnischen Sprachkontakte beim derzeitigen Stand der Kenntnisse möglich sind: Vor dem Auftreten der ersten germanischen Runeninschriften beginnen die Osteefinnen aus dem Germanischen zu entlehnen. Ob der Beginn der Lehnbeziehungen vor der Zeitwende (und gegebenenfalls, wie lange davor) anzusiedeln ist, läßt sich nicht feststellen. Germanische Entlehnungen in das «Frühurfinnische» (d.h. Ostseefinnisch-Lappische) sind bisher nicht zwingend nachgewiesen worden. Die traditionelle Auffassung, daß der Beginn der baltisch-ostseefinnischen Lehnkontakte vor dem der germanisch-ostseefinnischen liegt, ist jedenfalls nicht zu widerlegen.

Die etymologische Methode, mit der gegenteilige Ergebnisse erzielt wurden, hält einer kritischen Prüfung nicht stand. "

Tutkimuksia itämerensuomen vanhimmista germaanilainoista (1.3.1993)

" Tutkimuksessa esitetään, mitä on mahdollista sanoa germaanis-itämeren- suomalaisten kielikontaktien iästä, laa- juudesta ja esiintymisalueista tämänhetkisen tietämyksen vallitessa: Ennen ensimmäisten germaanisten riimukir- joitusten ilmanntumista ( n. 100 j.a.a.) alkoivat itämerensuomalaiset lainata sanastoa germaanikielistä. Voidaanko lainayhteyksien alku vetää ajanlaskuun alkuun asti (ja kuinka kauaksi siitä taaksepäin), ei ole varmistettavissa. Ger- maanisia lainauksia "varhaismuinaissuomessa" (itämerensuomi-lapissa) ei ole tähän mennessä pitävästi todistettu.

Perinteinen käsitys, että balttilais-suomalaisten lainakontaktien alku sijoittuu ennen germaanis-itämerensuomalaisia, ei ole mitenkään kumottavissa.

Se etymologinen metodi, jolla päinvastaisia tuloksia on saatu, ei kestä kriittistä tarkastelua. "

http://www2.filg.uj.edu.pl/ifo/kjasis/~nemeth.michal/store/pub/nemeth_m-in_memoriam_Ralf-Peter_Ritter.pdf

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374890?Page=7

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/371211?page=1#

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/jorma-koivulehto-1934-2014


Sata (100) pistettä Museovirastolle loistavasta tieteellisestä toiminnasta!


Kulttuuri 9.7.2015 klo 20:03 | päivitetty 9.7.2015 klo 22:44

http://yle.fi/uutiset/hampaan_jaljet_todistavat_muinaisen_koivuntuohitervapurkan_olleen_lapsen_suussa/8144156

Hampaan jäljet todistavat muinaisen koivuntuohitervapurkan olleen lapsen suussa

Oulun Kierikin kivikautisen kylän yleisökaivauksista löytyi muinainen "purukumi". Koivuntuohitervasta valmistetusta muinaisessa purkassa on selkeästi havaittavat lapsen hampaan jäljet.





Kivikaudella koivuntuohitervaa käytettiin yleisesti liimana, jolla on muun muassa korjailtu rikkoutuneita saviastioita sekä kiinnitetty nuolenkärkiä varsiinsa.

Tutkijoiden mukaan koivuntuohitervan kappaleita on toisinaan myös pureskeltu, kun ilmeisesti on haluttu pehmittää massaa. Arkeologit pitävät kuitenkin mahdollisena, että koivuntuohitervan kappaleita on toisinaan voitu myös pureskella samaan tapaan kuin nykyisin purukumia.

Pureskelu on voinut liittyä myös suuhygieniasta huolehtimiseen. Nyt Kierikistä löydetty jäänne on kuitenkin harvinainen, koska siinä on varsin selvät purentajäljet.

Kierikinkankaan koivuntuohitervalöydön hampaanjäljet ovat melko pienet, minkä perusteella arvioidaan, että kappaletta olisi pureskellut lapsi.
Harvinainen meripihkakoru

Kierikkikeskuksen järjestämien yleisökaivausten kivikautisen asuinpaikan maaperästä paljastui myös toinen harvinainen löytö eli lovilla koristeltu kokonainen meripihkarengas.

Löydöt ovat peräisin noin 5 500 vuoden takaa, jolloin Iijoen suisto sijaitsi aivan Kierikinkankaan vierellä ja meren rannalla oli suuri kivikautinen kylä.

Suomesta on aiemmin löydetty vain yksi Kierikin löydön tapaan koristeltu meripihkarengas Lapuan Hatunluoman asuinpaikalta. Runsaammin vastineita Kierikin meripihkarenkaalle tunnetaan erityisesti Latviasta, jossa meripihkaa esiintyy luonnossa.

Baltian alueelta meripihka on päätynyt valmiiksi työstettyinä esineinä kaupankäynnin kautta Kierikkiinkin saakka. Muuhun Suomeen verrattuna Kierikin meripihkalöydöt ovat poikkeuksellisen runsaat, mikä kertoo muinaisten kierikkiläisten olleen vaurasta väkeä.

Tämä meripihkakoru 5300 vuoden on "Siualiain tähti", maailman vanhin varmaan lajissaan...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/10/skepsiksen-sivuilta-poistettu-ketju-jossa-tarkastellaan-maailman-uskontoja

" Šiauliain tähti tuikkii (itäistä valoa)...

Risto Koivula , 19.12.2013 18:53:36, 374767

Lainaus: Risto Koivula , 19.12.2013 03:10:11, 374752
Viestin otsikko: Šiauliain tähti tuikkii...

ViestiLähetetty: Ke Tammi 13, 2010 5:56 am

Arkkis kirjoitti:
Ariston kirjoitti: " Tässä linkissä muutama hyvä kartta samantyyppisten esineiden levinnästä Pohjolassa ja Baltiassa (n.300-600 jaa):

samla.raa.se/xmlui/bitstream/handle/raa/2695/1991_225.pdf?sequence=1

230 A. Bitner-Wröblewska

Fig. 4. Sites with artefacts decorated in West Baltic star ornament (a). Selected sites with artefacts
ornamented in the Sösdala style (b).


Kuvan ”West Baltic star ornament (a)” on mitä ITÄBALTTILAISIN ns. ”Šiauliain tähti", ”Šiaulių žvaigždė” (lt.),”Šauļu zvaigzne”,joka itse asiassa on Aurinko,seelien eli selonien heimotunnus, jotka olivat auringonpalvojia.

Länsibalttilainen eli preussilainen tähdestä tulee, kun säteitä taivutetaan kuvaamaan pyörimis-liikettä.

Kuurilaisten "Perkeleen pyörä" on "Šiauliain tähden" variantti:

img.lrytas.lt/show_foto/?id=49462&s=3&f=4 "


http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/06/juha-kuisma-ja-hameen-paikannimet-peruslinja-oikea-lempo-luuraa-yksityiskohdissa


Muokannut: Risto Koivula , 7/22/2015 10:16:45 AM
_Wesa_
22.07.2015 13:58:25
384902

Suomen tieteen yllättävä huipputoimija: Museovirasto!

Risto Koivula  kirjoitti 22.07.2015 (384901)...

> Sata (100) pistettä Museovirastolle loistavasta
> tieteellisestä toiminnasta!

Hienoja löytöjä tosiaan jälleen kerran! Pienen korjauksen tohdin esittää: asialla ei tainnnut olla Museovirasto vaan Kierikkikeskus.
Risto Koivula
30.07.2015 11:34:54
384965

Juha Kuisman huippumielenkiintoinen teoria Hämeen paikannimistöstä saattaa ratkaista monta hanhaa arvoitusta

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/384534

Lainaus: _Wesa_, 22.07.2015 13:58:25, 384902
Risto Koivula kirjoitti 22.07.2015 (384901)...

> Sata (100) pistettä Museovirastolle loistavasta
> tieteellisestä toiminnasta!

Hienoja löytöjä tosiaan jälleen kerran! Pienen korjauksen tohdin esittää: asialla ei tainnnut olla Museovirasto vaan Kierikkikeskus.


Eikö Kierikkikeskus muka ole Museoviraston alainen tiedeasioissa? Hitsi, tuolla pitäisi kyllä käydä!

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma on tutkinut Hämeen paikannimiä. Hän on ollut myös Maatalousmuseon johtaja, vaikka ei ole arkeologi, vaan kauppatieteilijä. Hän on asettanut tärkeän kysymyksen, että jos ja kun monien isojen vesistöjen nimet ovat hyvin uusia, reilun tuhannen vuoden takaa, ovat ne sitten kuurilaia, preussilaisia, ruotsalaisia, virolaisia, liiviläisiä tai venäläisiä, NIIN MITÄ OVAT OLLEET NE EDELLISET NIMET, jotka eivät ole taatusti kadonneet olemattomiin, koska väestökään ei ole mitenkään vaihtunut perinpohjaisesti.

Kuisma katsoo, että Vanajaveden vesistön, joka on ollut jonkinlainen Suomen vasarakirveskansan "sisävesi" (vaikka siellä oli koko ajan muitakin), nimi olisi ollut ennen vasarakirveskielinen Akaa (vaikka sanalla on paikallismurteessa muu merkitys).

Ja TOTTA MOOSES, Volgan alueen Oka-joen [äänt. akaa, paino kuin suomen Ahaa!] balttlaisten goljadien ("reunimmaisten" omalla kieleellään ,kuten myös eteläisimpien balttien galindien, nyk. salaavilaisten ruteenien] kielellä vesistö-, vesireitti on ollut "akaa", Oká, samaa kantaindoeurooppalaista juurta kuin latinan aqua"! Goljadit olivat vasarakirveskansan uorin perillinen sen syntysijoilla, vasarakirveskieli oli vahvasti suomalaisugrilaiten kielten vaikuttamaa jo Suomeen tullessaan.

Eräästä poistettvasta, "toisen koulukunnan" sanastosta:

" *h₂ekʷeh₂ water Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa ", ja toisesta:

" aqua-, word-forming element meaning "water," from Latin aqua "water; the sea; rain," cognate with Proto-Germanic *akhwo, source of Old English ea "river," Gothic ahua "river, waters," Old Norse Ægir, name of the sea-god, Old English ieg (sm. jää? RK) "island;" all from PIE *akwa- "water" (cognates: Sanskrit ap "water," Hittite akwanzi "they drink," Lithuanian uppe (upė, RK) "a river").

Sanasta tulevat skandinaavikieten jokisanat, joidenkin linkkien mukaan myös balttien "ap- ja up- joet", mikä ei ole mahdotonta, sillä kʷ voi osin huuliäänteenä muuttua myös p:ksi ja gʷ b:ksi.

Ilmenee, että muimnainorjalaisilla oli jumala Egir, josta suomeen tulisi "*Äkri" jonka arvellaan liittyvan sanaan. Se EI todista, että kyseessä EI olisi "vasarakirvesjumala"! Sen sijaan noilla germaanikielillä ei ole mitään muuta tekemistä kuin kaukainen yhteinen alkuperä goljadi-vasarakirvesläisten Oká-joen [ääntyy Akaa, paino jälkitavulla] kanssa! "

Myöhempi vesireittisana on "*van(d)-", josta siis tulee Vanaja (kuurilaiset nimittivät itseään "vesiväeksi" (vanai), liiviläiset taas "rantaväeksi" (randali > ranttali...), saatta tulla jopa todellisuudessa TUULESTA ja purhjetimisesta: wind-/wend-/wand-!

Juha Kuisma ja Hämeen paikannimet: peruslinja oikea, Lempo luuraa yksityiskohdissa

" Varhaisin säilynyt [Akaan] kirjoitusmuoto Agas ei välttämättä ole sekään virhe, vaan tarkkakorvainen ruotsalainen kirjuri on pyrkinyt taltioimaan sanan konsonanttien erikoisen ääntämyksen. Sanasta Agas päästään vaivatta muinaissanaan Ahgas, joka tarkoittaa perinteisen selityk- sen mukaan ”isoa vettä”. Tällöin se viittaisi seudun maantieteeseen, jossa Hämeenväänteen vuolteen ja Tarpianjoen (joka myös on joskus ollut venekulussa käytetty oikotie rannikon suunnasta) jälkeen avautui laajempi Vanajaveden vesistö. Ahgas on laajentuma vettä merkitsevästä sanasta akva (aqua).

HM: " Tähän on aivan ensimmäiseksi todettava, että kaikki tämä on myös TÄYSIN MAHDOLLISTA, joskaan ei varmaa.

Sana akva liittyy tähän, se on mahdollisesti partisiippi *akwa (levittäytyvä tai jotakin), ja siitä VOI tulla myös suomen sana aava (ja siitä edelleen esimerkiksi aavikko). Tai sitten se on ollut sellainen äänne kʷ, jossa tupla-w äännetään k:n päälle. Se kuuluu "huuliäänenteissin", joiden edellä vasarakirveessä esiin vartalossa usein a:n asemasta o ja ai:n asemasta oi.

Juha Kuisma on täysin oikeassa siinä, että suomen (ja saamen) kielessä on jopa 5000 vuotta vanha (itä)balttilainen vasarakirveskielen lainasanakerrostuma. Suomen ja saamen kielet ovat syntyneet kun tuo kerrostuma on lainattu suomalaisugrilaseen kieleen, joka on suuresti poikennut nykyisistä, "kampakerraamiseen kieleen". "

JK: " Kun sana ahgas on vasarakirveskansan puhumaa balttilaista kieltä, se saattaisi olla myös käännös sitä vanhemmasta Vanaja -vesistönimestä. "

HM: " Taas periaatteessa erinomainen idea. Mutta jos noin on käynyt,että on lainattu sisältö ja vaih- dettu sana omaksi, niin Akwa on soveltuvin osin vaihdettu Vanaja:ksi eikä päinvastoin! Sana- vartalo *vanden- on tullut vasarakirveestä tai kantabaltista siten, että neutrin pääte -en- on "mennyt vartaloon", kun neutri on lakannut olemasta itäbaltissa. Liettuassa se on muutunut säännönmukaisesti uudeksi, nyt yhdeksi maskuliinin päätteksi -uo, latviassa on lyöty uusi maskuliinin pääte -s perään: ūdens. Nimi Vanaja on todennäköisesti tullut kuurilaisten mukana, jotka käyttivät itsestään täällä päin nimeä vanai, nom gen, vanaji, "vesi(reitti)väki". *Vanden- onkin alun perin tarkoittanut nimeomaan vesireittiä.

Kuisma: " Akaalla on myös yhteys Ahtiin, veden ja kalastuksen jumalaan. Se tulee sitä kautta, että ”ahtamisen” vanhin merkitys on ”viritellä verkkoja veteen, upottaa kalastuslaite ottavaksi”. Tuossa sanassa on kätkössä edellä mainittu akva ja siitä syntyi kaloja antava Ahti. "

HM: Ahti kieltämättä vaikuttaa balttilaiselta lainalta. Se ei kuitenkaan taivu balttilainan tapaan, **Ahden, mikä voi johtua siitä, että se on aina ollut erinimi. Se ei taivu myöskään germanisen myöhäisen erisnimen tapaan: Lyyti, Lyytin, Preeti, Preetin.

Tämä on kuitenkin niin hyvä idea, eikä ole yhdestä Ahdista kiinni, eikä siitäkään, että trkoittaako Akaa todella vesistöä, että tätä on tukittava.

Mun täytyy sanoa, niin kuin joskus hyvin harvoin isojen oivallusten kuseessä ollen, että MINÄ EN OLISI TUOTA IKINÄ KEKSINYT.

Mutta olen tähän liittyen törmännyt muihin ongelmiin, jotaka tämä teoria saattaa asettaa uuteen valoon. Yksi niistä on tämä (toisesta ketjun vietistä): Minkä helkkarin takia itäbaltti-kielten "järvi" tulisi kanta-IE:n REUNAA tarkoittavasta sanasta:

" Ongelma on, että tuo sana ei tarkoita ”saarta”, vaan, päin vastoin, ”järveä”! "

Mutta ongelma ei ole aivan ylitsekäymätön, kun tutkitaan itäbalttilaisten kielten järvi-sanoja ”ezers” (lv.) ja ”ẽžeras” (lt.) tarkoitavat kirjaimellisesti ”äärellistä” erotuksena ”rannattomasta” merestä tai loppumattomasta joesta, tai (ihan yhtä hyvin) mantereesta, ja tulevat sanasta "

Mutta entäs jos se *akw-/*egw- EI TARKOITAKAAN REUNAA; vaan itse (isoa) vettä! Asian on käsitetty väärin. Silloin Baltin pinet järvet ovat termiltään vain IOMPIEN VESIEN KALTAISIA, pääte -er-, -ar-"? "

" Oka river. Name and history

Max Vasmer connects the name of the river to the Gothic аƕа, Old High German aha, Latin aqua, which all mean either "water" or "river" (cf. Aa River).[1]Oleg Trubachev traces the origin of the name to the Baltic languages[citation needed]: the Baltic tribe of Galindians lived in the western part of the Oka basin prior to the arrival of the Slavs. "

Okan sivujoista Ugran ja Moskovan nimi on puhdasta SU:ta: Moskova on "Mesikäsivesi", Möškavod (mari/merja) (tosin balttselityskin "Mazgava" on annettu, se tarkoittaa jotakin mu- dansekoittamista, mutta tuo toinen on parempi. Suomen Maskuakin on käytetty todisteena sen puolesta. Sen esittäjä on saksalainen baltisti, nimittäin Fraenkel...

Mitä tulee tuohon Ahtiin, niin sekä "norjalainen" että "volgalainen" olisi AHRI tai sitten Akri, tai Äkri, eikä **Ahti, ja se taipuisi sen takia Ahrin, että se on aina ollut erisnimi, eikä esimerkisi siten kuin "saari". Kuten esimerkiksi Kekri, joka myös on vanhaa alkuperää, voisi yhtä hyvin olla myös **Kehri!

Jos onkin käynyt niin, että Ahrin antimissa ei olekaan kyseessä "ree" vaan OIKEA ÄRRÄ? Ja nin on luultu, että Se on **Ahti?" "

RK: Seuraavat ovat allekirjoittaneen analyysia: kuuri: Vanaja, Inkere, Imatra(?), Turku, Tampere (= "Venevinssi", *Dambere = "Patokoski" ei auta kuuria vastaan, sillä sekin on kuuria), viro: Näsi (satasenvarma, myös Tampereesta on esitetty kaksikin periaatteessa vahvaa virolaisetymologiaa: "Tammiheimo" ja "Tammenpää", tammen pohjoisin luonnonvarainen kasvupaikka), Syväri(?), preussi: Kymi("Housunahkajoki", NEKIN ovat peräisin sieltä vanhasta balttipreussista, kuten nykyin mieten "länsimainen pukeutuminen, ja myös sana "muoti" (mode), nykyisen näköinen nahkainen mustaksi ja vedenpitäväksi tervattu "puku" oli merimiesten työasu, jota myös kauppiaat rupesivat käyttämään, joskin rupesivat tekemään muista aineista; germaanisia: (Harjavalta, Pori, Helsinki); osa liiviläisitäkin nimistä on ehkä uusia:(Laatokka < *Aldoga, Aalltojenjärvi (Maininkijärvi), Ääninen/Onega, Ilmajärvi/Il´men´ = suoraan liiviä: "Ylimenojärvi" (sieltä pääsi vesireittejä Baltian ympäri), Olhavanjoki/Alode (= Aaltojenjärven joki, Laatokanjoki), Kokemäenjoki (Kogma, myös Kumo on liiviä); slaavilaisia: kirkko- ja muut kirkolliset nimet siellä, missä ei ole ollut läntisiä kirkkoja, suomessa on myös yhtä vanhoja slaavien tuomia raamatullisia nimiä, esimerkiksi Kapatuosia, joka on ollut ilmeisesti Novgorodin "rajamerkki".)

"Erikoisista" nimistä vasrakirvestäkin vanhempaa hämäläistä kerrostumaa ovat mm. Oulu- (= Tulvavesi(niitty), Oulanka-, Aulanko-nimet. Paikallan pysyvät "hämäläiset ovat luultavati hyödyntäneet juuri tulvaniittyjä mm. majavan"tarhauksessa" ja peruanmetsästyksessä, kun taas vasarakirveet ovat niitä soveltuvin paikoin kuivattaneet pelloiksi (pelto = kuiva(te)ttu myös sanskriitissa). Kaikin paikoin se ei ole onnistunut, ja majavatalous sälyi pitkään yhtenä pääelinkeinoja. Saamelaiset (edeltäjineen) ovat hallinneet kuivia alueita.

Tuo Kierikki-asuinpaikka saattaa olla Baltiaankin yhteyksissä olleen vasarakirveskansan, tai sitten sen kanssa tiiviisti asioivien ja kauppaa käyvien hämäläisten asuinpaikka. Heidän tervakultturinsa on ollut Volgan goljadien enemmän kuin myöhempien suomalaisten laktainen.


Muokannut: Risto Koivula , 7/30/2015 1:29:30 PM
_Wesa_
30.07.2015 14:42:37
384966

Juha Kuisman huippumielenkiintoinen teoria Hämeen paikannimistöstä saattaa ratkaista monta hanhaa arvoitusta

Risto Koivula  kirjoitti 30.07.2015 (384965)...

> Eikö Ki
> erikkikeskus
muka ole Museoviraston alainen
> tiedeasioissa?

Kierikkikeskus ei ole osa Museoviraston organisaatiota vaan Oulun kaupungin museo- ja tiedekeskus Luuppia. Museoviraston rooli Kierikin kaivausten suhteen on lähinnä toimia lupa- ja arkistoviranomaisena.
MPH
30.07.2015 18:12:17
384967

Juha Kuisman huippumielenkiintoinen teoria Hämeen paikannimistöstä saattaa ratkaista monta hanhaa arvoitusta

Hienoa, Risto.
Risto Koivula
31.07.2015 03:12:12
384970

Myös Lappeenrannasta tärkitä löytöjä

Kivikauden ihmiset rantautuivat Suomeen 10 000 vuotta sitten – asutus alkoi levitä Etelä-Karjalasta

Suomen varhaishistoriasta on saatu uutta tietoa Lappeenrannassa tänä kesänä tehdyissä kaivauksissa. Esiin on tullut runsaasti pii- ja kvartsiesineitä, jotka ovat peräisin noin 8400-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

Joutsenon Kuurmanpohjan Muilamäessä tehdyissä kaivauksissa on tutkittu noin 10 400 vuotta sitten käytettyä asuinpaikkaa. Sen yhteydessä on löytynyt kalliossa oleva kvartsijuonne, josta on valmistettu tarve-esineitä.

– Tämä löytyi aivan sattumalta. Täällä on huono matkapuhelinkuuluvuus ja joudumme nousemaan kalliollle, että yhteys toimii. Joku liukastui, jolloin kallio paljastui ja irtomaan alta löytyi kvartsia, sanoo kaivauksia johtava arkeologi Tapani Rostedt.

Kalliossa on edelleen nähtävillä louhintajälkiä. Kvartsi korvasi vähitellen piitä kiviesineiden valmistuksessa, koska sitä löytyi paikan päältä. Mutta piilöydöt vahvistavat tulijoiden reitin.

– Täältä löydetty pii on peräisin Keski-Venäjältä. Noin 11 000 vuotta sitten Euroopan metsävyöhykkeellä väki lähti liikkeelle etsien parempia metsästysmaita ja niin syntyi Suomen varhainen asutus, sanoo professori Aivar Kriiska Tarton yliopistosta.
Kivikauden konservatiivit tulivat Venäjältä Suomeen

Ensimmäiset asukkaat tulivat Venäjältä Suomeen todennäköisesti melomalla muinaista järveä, jolloin asuinpaikka löytyi luonnostaan järven rannalta.

– Valkoinen kvartsi on näkynyt paljaalta kalliolta ja siksi on pysähdytty Kuurmanpohjan Muilamäkeen, sanoo arkeologi Tapani Rostedt.

Rostedtin mukaan muutto ajoittuu noin 8500–8400 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin vanhoilla asuinseuduilla on tapahtunut jotain, mikä on pakottanut ihmiset muuttamaan elintapojaan – esimerkiksi siirtymään maanviljelykseen.

– Osa väestä on vastustanut muutoksia ja katsonut viisaammaksi lähteä Suomeen, jossa ei vielä ole asunut ihmisiä, sanoo Rostedt.

Asutus on levinnyt nopeasti muualle Suomeen.

– Tiedossa on Pohjois-Suomessa sijaitseva Sujalan asuinpaikka, joka on samanikäinen kuin Joutsenossa oleva asuinpaikka, jatkaa Rostedt.

Sujalassa on käytetty samaa kiviteknologiaa kuin Joutsenossa, joten asukkaiden välillä on ollut yhteys.
Risto Koivula
01.08.2015 02:28:51
384984

Juha Kuisman huippumielenkiintoinen teoria Hämeen paikannimistöstä saattaa ratkaista monta vanhaa arvoitusta

Juha Kuisma ja Hämeen paikannimet: peruslinja oikea, Lempo luuraa yksityiskohdissa

" Mutta olen tähän liittyen törmännyt muihin ongelmiin, jotka tämä teoria saattaa asettaa uuteen valoon. Yksi niistä on tämä (toisesta ketjun vietistä): Minkä helkkarin takia itäbaltti-kielten "järvi" tulisi kanta-IE:n REUNAA tarkoittavasta sanasta:

" Ongelma on, että tuo sana ei tarkoita ”saarta”, vaan, päin vastoin, ”järveä”!

Mutta ongelma ei ole aivan ylitsekäymätön, kun tutkitaan itäbalttilaisten kielten järvi-sanoja ”ezers” (lv.) ja ”ẽžeras” (lt.) tarkoitavat kirjaimellisesti ”äärellistä” erotuksena ”rannattomasta” merestä tai loppumattomasta joesta, tai (ihan yhtä hyvin) mantereesta, ja tulevat sanasta "

Mutta entäs jos se *akw-/*egw- EI TARKOITAKAAN REUNAA; vaan itse (isoa) vettä?! Asian on käsitetty väärin. Silloin Baltian pienet järvet ovat termiltään vain "ISOMPIEN VESIEN KALTAISIA", pääte -er-, -ar-"?

...Katsotaan, mitä "toiseksi viimeisin" tieto sanoo noista balttikielten järvi-sanoista:

assaran = järvi

assaran „see (See) – ežeras = järvi“ E 60 = *azaran (nom.-acc. sg. neutr.), kuris yra matyt iš pr. *ezeran: lie. ẽžeras (dial. ãžeras), la. ezers (dial. ezars), s. sl. jezero, rus. озеро ir kt. Bendras tik baltams ir slavams žodis [balt-sl. *eźera(n)], - net ir tuomet, jeigu jis giminiuotųsi su gr., Ἀχέρ-ων „Acheronas“, ἀχερ-ούσια· ὕδατα ἑλώδη Hes. (t.y. „pelkės vandenys = suovesi“), ilir. Ὀσερ-ιάτες (oser-iateš); bet pastaroji giminystė nėra neabejotina .

Žodžio balt.(-sl.) *eźera(n) senoji šaknis *eź-, kildinant ją iš ide. *egh-, mėginama sieti su lie. ež-ià = kasvipenkki (maakoroke viljelyksellä), -tarha, penger, äyräs, ir kt.,

žr. asy = raja penger äyräs. Pr. *azaran yra paliudytas ir kitais atvejais: asere, azar, asore, asir, plk. Azara, ež. Preyd-azare, ež. Ring-azer.

Neuvostoliiton akateemikko Vytautas Mažiulis (1926 - 2009) antaa, pitkin hampain tietäen sen puutteet, tämän seuraavan ainoaksi selitykseksi balttikielten järvi-sanojen juurelle *eź- (es-, as-), joka seuraisi kantaindoeuroopan juuresta *eǵʰi- (= "siili" = paalu(perus)tus). Uuden teorian mukaan se seuraa juuresta *(h)ekʷ(e)-.

asy = raja, penger äyräs

asy „reen (Rain = raja,penger, äyräs) - ežia = em.“ E241 = *azī (nom. sg. fem.): lie. ežià (dial. ažià) resp. ežė̃ (ẽžė) „ežia = penger, riba = raja; lysvė = kasvimaa“, la. eža „t.p.“. Šį pr. žodį skaityti *azē nėra pagrindo.Kad pr. asy yra matyt pr.*azī [ī(i̯ā)-kamienis] < balt. *eźī. Šis balt. *eź- toliau giminiuojasi turbūt su arm.ez-r „pakraštys,riba“,o gal ir su sl.*jēz- (> lenk. jaz „tam tikra užtvara žvejojant = kalasumppu,-allas; užtvanka = pato, sulku“,ukr. яз „užtvanka = pato“, bltr. яз „t.p.“ ir kt.).

Spėjama, kad visuose minėtuose žodžiuose (gal ir slavų) slypinti ta pati ide. *egh- (: *ēgh-), kurią turi ir pr. assaran (žr.) bei kiti jo giminaičiai. "

Tässä tuo "rajallinen, padollinen" on uskottava lähinnä vain silloin, kun kyseessä on tekojärvi tai ainakin vahvasti säännelty järvi. Vanhentunut mallorylainen ("luoteisindoeurooppa") "kantaindoeuroopan" poistettava sanato anta tuollaisen padon perustaki "siiliä" tarkoittavan sanan (viittaa maahan pystyy juntattuihin paaluihin, joita käytettiin):

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/h%E2%82%81

*h₁eǵʰi- hedgehog = siili, Russ. ёж (jóž) = siili, Lith. ežys = siili, Ltv. ezis = siili, Phryg. eksis, Gk. ἐχῖνος (ekhînos), Gm. igil/Igel, Arm. ոզնի (ozni), Eng. igil/--, ON ígul, Osset. уызын (wyzyn), Polish jeż = siili, Phryg. eksis, Alb. esh

Tämä *ekʷ(e) = water = vesi(alue) Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka) kelpaa tasan yhtä hyvin sanojen ežeras, ezers ja assaran kantamuodoksi, liettuan sanassa on tapahtunut kuurilais tai latgallisoinnillistuminen, jossa alun perin soinniton lidentunut konsonatti soinnillistuu. "

Mitään "kermaania" ei minkään näiden sanojen selittämiseen tarvita eikä voidakaan käyttää, koska jo yksin vasrakirveskielikin on eritynyt 5000 vuotta sitten, vaan sillä puolen on ongelma, miten nämä sanat ovat lainautuneet germaanikieliin kuten muinaisnorjaan ja englantiin. "kantagermaanin muotoihin" on suhtauduttava kriittisesti. Siellä on ollet omat eri sanat.

Aikaisempia hypotesteja tästä teoriasta saattaa löytyä Oka-nimen balttilaisuuden osoittaneen Max Vasmerin (1886 - 1962) tuotannosta, joka on netissäkin, venäjäksi.


Muokannut: Risto Koivula , 8/1/2015 4:24:41 AM
Risto Koivula
02.08.2015 01:47:30
384992

Juha Kuisman huippumielenkiintoinen teoria Hämeen paikannimistöstä saattaa ratkaista monta vanhaa arvoitusta

Lainaus: Risto Koivula , 01.08.2015 02:28:51, 384984
Juha Kuisma ja Hämeen paikannimet: peruslinja oikea, Lempo luuraa yksityiskohdissa

" Mutta olen tähän liittyen törmännyt muihin ongelmiin, jotka tämä teoria saattaa asettaa uuteen valoon. Yksi niistä on tämä (toisesta ketjun viestistä): Minkä helkkarin takia itäbaltti-kielten "järvi" tulisi kanta-IE:n REUNAA tarkoittavasta sanasta:

" Ongelma on, että tuo sana ei tarkoita ”saarta”, vaan, päin vastoin, ”järveä”!

Mutta ongelma ei ole aivan ylitsekäymätön, kun tutkitaan itäbalttilaisten kielten järvi-sanoja ”ezers” (lv.) ja ”ẽžeras” (lt.) tarkoitavat kirjaimellisesti ”äärellistä” erotuksena ”rannattomasta” merestä tai loppumattomasta joesta, tai (ihan yhtä hyvin) mantereesta, ja tulevat sanasta "

Mutta entäs jos se *akw-/*egw- EI TARKOITAKAAN REUNAA; vaan itse (isoa) vettä?! Asian on käsitetty väärin. Silloin Baltian pienet järvet ovat termiltään vain "ISOMPIEN VESIEN KALTAISIA", pääte -er-, -ar-"?

...Katsotaan, mitä "toiseksi viimeisin" tieto sanoo noista balttikielten järvi-sanoista:

assaran = järvi

assaran „see (See) – ežeras = järvi“ E 60 = *azaran (nom.-acc. sg. neutr.), kuris yra matyt iš pr. *ezeran: lie. ẽžeras (dial. ãžeras), la. ezers (dial. ezars), s. sl. jezero, rus. озеро ir kt. Bendras tik baltams ir slavams žodis [balt-sl. *eźera(n)], - net ir tuomet, jeigu jis giminiuotųsi su gr., Ἀχέρ-ων „Acheronas“, ἀχερ-ούσια· ὕδατα ἑλώδη Hes. (t.y. „pelkės vandenys = suovesi“), ilir. Ὀσερ-ιάτες (oser-iateš); bet pastaroji giminystė nėra neabejotina .

Žodžio balt.(-sl.) *eźera(n) senoji šaknis *eź-, kildinant ją iš ide. *egh-, mėginama sieti su lie. ež-ià = kasvipenkki (maakoroke viljelyksellä), -tarha, penger, äyräs, ir kt.,

žr. asy = raja penger äyräs. Pr. *azaran yra paliudytas ir kitais atvejais: asere, azar, asore, asir, plk. Azara, ež. Preyd-azare, ež. Ring-azer.

Neuvostoliiton akateemikko Vytautas Mažiulis (1926 - 2009) antaa, pitkin hampain tietäen sen puutteet, tämän seuraavan ainoaksi selitykseksi balttikielten järvi-sanojen juurelle *eź- (es-, as-), joka seuraisi kantaindoeuroopan juuresta *eǵʰi- (= "siili" = paalu(perus)tus). Uuden teorian mukaan se seuraa juuresta *(h)ekʷ(e)-.

asy = raja, penger äyräs

asy „reen (Rain = raja,penger, äyräs) - ežia = em.“ E241 = *azī (nom. sg. fem.): lie. ežià (dial. ažià) resp. ežė̃ (ẽžė) „ežia = penger, riba = raja; lysvė = kasvimaa“, la. eža „t.p.“. Šį pr. žodį skaityti *azē nėra pagrindo.Kad pr. asy yra matyt pr.*azī [ī(i̯ā)-kamienis] < balt. *eźī. Šis balt. *eź- toliau giminiuojasi turbūt su arm.ez-r „pakraštys,riba“,o gal ir su sl.*jēz- (> lenk. jaz „tam tikra užtvara žvejojant = kalasumppu,-allas; užtvanka = pato, sulku“,ukr. яз „užtvanka = pato“, bltr. яз „t.p.“ ir kt.).

Spėjama, kad visuose minėtuose žodžiuose (gal ir slavų) slypinti ta pati ide. *egh- (: *ēgh-), kurią turi ir pr. assaran (žr.) bei kiti jo giminaičiai. "

Tässä tuo "rajallinen, padollinen" on uskottava lähinnä vain silloin, kun kyseessä on tekojärvi tai ainakin vahvasti säännelty järvi. Vanhentunut mallorylainen ("luoteisindoeurooppa") "kantaindoeuroopan" poistettava sanato anta tuollaisen padon perustaki "siiliä" tarkoittavan sanan (viittaa maahan pystyy juntattuihin paaluihin, joita käytettiin):

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/h%E2%82%81

*h₁eǵʰi- hedgehog = siili, Russ. ёж (jóž) = siili, Lith. ežys = siili, Ltv. ezis = siili, Phryg. eksis, Gk. ἐχῖνος (ekhînos), Gm. igil/Igel, Arm. ոզնի (ozni), Eng. igil/--, ON ígul, Osset. уызын (wyzyn), Polish jeż = siili, Phryg. eksis, Alb. esh

Tämä *ekʷ(e) = water = vesi(alue) Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka) kelpaa tasan yhtä hyvin sanojen ežeras, ezers ja assaran kantamuodoksi, liettuan sanassa on tapahtunut kuurilais- tai latgallisoinnillistuminen, jossa alun perin soinniton lidentunut konsonatti soinnillistuu. "

Aikaisempia hypotesteja tästä teoriasta saattaa löytyä Oka-nimen balttilaisuuden osoittaneen Max Vasmerin (1886 - 1962) tuotannosta, joka on netissäkin, venäjäksi.


Korjaan: Okan ja joukon muita Moskovan seudun paikannimiä osoitti goljadi-balttikielisiksi Venäjän akateemikko (1992) Oleg Trubatshov (1930 - 2002), joka toimitti ja käänsi venäjäksi myös Vasmerin (joka oli asunut Saksassa vuodesta 1921) tutkimukset ja kritisoi niitä ja esitti uusia tuloksia.

Max Vasmer piti kaikkia slaavikietelen huomattavan samamannäköisiä ozero, jezero = järvi -sanoja lainana liettusta, jota hän piti ilmeisesti hyvin pitkälle kantaballtina (mitä se ei ole, mutta on sitä kyllä paljonkin lähempänä kuin esimerkiksi vasrakirveskieli); liettuan sanaa hän pitää lainana kreikasta, jota käsitystä muut eivät hyväksyneet, vaikka kreikassakin on hyvin saman näköinen sana "Acheiron" (ch = kuin saks, ich).

этимология слова озеро

о́зеро диал. о́зер, тамб.(Даль), укр. о́зеро, др.-русск. озеро, ст.-слав. ѥзеро, ѥзеръ м. λίμνη, болг. е́зеро, сербохорв. jȅзеро, словен. jеzе̑rо, jе̑zеrо, jе̑zеr м., jézera ж., чеш. jеzеrо, слвц. jаzеrо, польск. jezioro, в.-луж. jezor, н.-луж. jazor. Диал. на́зири = на озере. Сюда же местн. н. Зеруто - озеро (metateesi, tavallinen lainattaessa slaavikieleen, mm. liivin Aldoga > ven. Ladoga) в Витебск. губ. Родственно лит. ẽžeras, ãžеrаs «озеро = järvi, пруд = tekojärvi, -allas», лтш. ęzęrs - то же, др. -прусск. аssаrаn - то же.

Далее сюда же относят греч. ´Αχέρων - название реки в преисподней, ἀχερούσια ὕδατα´ ἑλώδη (Гесихий), иллир. ᾽Οσεριάτες; сомнения в связи с греч. словами ввиду наличия ἀ- высказывает Мейе, сближающий о́зеро с яз (см.). Ср. сербохорв. па̀клени jȃз = па̀клено jȅзеро = tekojärvi.

Kreikkalaishypoteesin tilalle asetetaan tekojärvi, paalupato, järven selitykseksi "reunana":

яз = tekojärvi, paalupato

род. п. -а «запруда = pato, kalapato (toe), закол для ловли рыбы = sumppu, ставная сеть = kiinteä verkko», диал. ез — то же, язови́ще «место, подходящее для установки яза = sopiva kala-altaan paikka», укр. яз, язо́к, наряду с ïз «запруда, плотина = pato», заïз «запруда, шлюз = sulku», блр. яз - то же, др.-русск. ѣзъ, цслав. язъ στόμαχος, canalis, болг. яз «запруда, шлюз» (Младенов 702), сербохорв. jаз, местн. п. ед. ч. […]


Noita maataloudellisia vesintöjensäänöstelyvarsutuksia on muuten saatettu hyvinkin tulkita ainakin osin SOTAvarustuksiksi, joita niitäkin kyllä oli, koska pan-germanistit mielellään korvaavat todellista, esimerkiksi elinkeinohistoriaa kuvittellisesella "sotahisttorialla".

Täällä eräässä hakusanassa venäjän etymologisessaon annettu "kantaindoeuroopan" "järvi":

этимология слова язь = säyne

....

Лёвенталь относит, напр., родственное словен. jệz «плотва = sähki» к слав. оzеrо, и.-е. *aǵherom. – Т.]

Eli "järvi" olisi ollut kantaindoeuroopan *aǵʰer-

Ei ole ollut. Mutta vasarakirveskielen sana *akwa, josta voi suomeen tulla sekä aava että Akaa vaikka yhtä aikaa (edellinen lienee tullut saamen kautta), on tarkoittanut "isoa vettä" (jonka lainaajat ovat kuitenkin omaksuneet merkitsemään RANTAA eivätkä itse vettä (aivan ymmärrettävä erehdys!), on sekä pinempi vesi että "isomman veden kaltainen" ollut suurin piirtein *akwer- (liettuassa ja latviassa *eg´(w)er- > ežer-), josta muodosta voi tulla myös sekä ruotsin åker vasrakirvaeslainana (maanviljelys meni Suomesta Ruotsiin ainakin vasarakirvesmuodossaan) että saksan Ufer! Nimenomaan rantojahan viljeltiin.

Mitään "kermaania" ei minkään näiden sanojen ALKUPERÄN selittämiseen tarvita eikä voidaaan käyttää, koska jo yksin vasrakirveskielikin on eriytynyt 5000 vuotta sitten, vaan sillä puolen on ongelma, miten nämä sanat ovat lainautuneet germaanikieliin kuten muinaisnorjaan ja englantiin. "Kantagermaanin muotoihin" on tässä yhteydessä suhtauduttava kriittisesti. Siellä on ollet omat eri sanat. Kaikkea, mitä ei tunneta pan-germanistit "selittvät" kuvitteelisella "kantagermaanilla".

Siitä on taas esimerkkinä uusi kelvoton "Viron etymologinen nettisanakirja".


Muokannut: Risto Koivula , 8/2/2015 2:28:19 AM
Risto Koivula
06.08.2015 11:04:05
385004

Kelvoton pölhögermanistinen "hesarilainen" viron etymologinen sanakirja netissä

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/07/viron-pan-germanistinen-etymologinen-sanakirja-netissa


Muokannut: Risto Koivula , 8/6/2015 11:08:12 AM
sherlocker
07.08.2015 19:38:22
385008

Kelvoton pölhögermanistinen "hesarilainen" viron etymologinen sanakirja netissä



Kyllähän sinäkin jaksat vuodattaa. Ota välillä rauhallisesti. Elämä on lyhyt ja sinäkin elät sen.
Risto Koivula
15.10.2015 19:36:37
386217

Juha Kuisman huippumielenkiintoinen teoria Hämeen paikannimistöstä saattaa ratkaista monta hanhaa arvoitusta

Juha Kuisma luennoi Lempo-myytistä Hervannan Varjobaarissa 6.10.2015(myös linkki korjattu):

https://www.youtube.com/watch?v=MmofxvmQQ9k


Muokannut: Otto Mäkelä, 10/16/2015 11:37:59 AM