Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  6  | Seuraava sivu

mmm
17.05.2016 12:47:37
389595

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 12:06:02, 389594
Ei tämä ollut syyllistämistä vaan neutraali huomio: jos et näe lumihiutaleen makroskooppisen symmetrian kehittymisessä mitään mystistä, ei taida olla mitään konstia, millä sinut voisi vakuuttaa.


Kiderakenteen tai ylipäätään minkään ilmiön nimeäminen 'mystiseksi' on lähinnä ilmoitus, että oma ajatteluprosessi syystä tai toisesta päättyi tähän.

Ihan ok, mutta miksi vaadit samaa muilta?
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 13:03:54
389597

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: mmm, 17.05.2016 12:47:37, 389595

Kiderakenteen tai ylipäätään minkään ilmiön nimeäminen 'mystiseksi' on lähinnä ilmoitus, että oma ajatteluprosessi syystä tai toisesta päättyi tähän. - Ihan ok, mutta miksi vaadit samaa muilta?


On ilmeistä (valokuvien perusteella), että eri sakarat kehittyvät hiukan eri tahtiin, ne eivät siis ole kaiken aikaa täsmälleen samoissa olosuhteissa. Ilman makroskooppisen tason koordinaatiota on mahdotonta ymmärtää, kuinka ne silloin kaikki sattuisivat valitsemaan täsmälleen samat kumuloituvat kehityspolut, kun mahdollisia "haarautumia" poluissa on hyvin suuri määrä. - Tämä ei itselläni ollut ajattelun loppupiste vaan sen alkupiste, niin kuin voit siitä kirjasta nähdä: pohdinnan lopputulos onkin sitten varsin tyydyttävä.

"Voit elää kahdella tavalla: voit elää kuin mikään ei olisi ihme, tai voit elää kuin kaikki asiat olisivat ihmeitä." - Albert Einstein


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/17/2016 1:05:42 PM
Otto Mäkelä
17.05.2016 13:35:01
389606
[Moderaattori]

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 13:03:54, 389597
"Voit elää kahdella tavalla: voit elää kuin mikään ei olisi ihme, tai voit elää kuin kaikki asiat olisivat ihmeitä." - Albert Einstein

Tuo teksti on ensimmäisenä Wikiquoten epäilyttävien Einstein-lainausten listassa.



Muokannut: Otto Mäkelä, 5/17/2016 1:35:10 PM
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 14:34:59
389613

Tietoisuus on kaikkialla

[q=389606][q=389597]"Voit elää kahdella tavalla: voit elää kuin mikään ei olisi ihme, tai voit elää kuin kaikki asiat olisivat ihmeitä." - Albert Einstein[/q]
Tuo teksti on ensimmäisenä Wikiquoten epäilyttävien Einstein-lainausten listassa.

Vastannee kuitenkin Einsteinin ajattelun rakenteita ... entäs seuraavat:

"En ole erityisen lahjakas. Olen vain intohimoisen utelias." - Albert Einstein
"Logiikan avulla pääset A:sta B:hen. Mielikuvituksen avulla pääset mihin tahansa." - Albert Einstein
"Tietyn iän saavuttamisen jälkeen lukeminen erottaa mieltä luovista intohimoista. Jos lukee liikaa ja käyttää aivojaan liian vähän ajautuu laiskan ajattelun ansaan." - Albert Einstein

http://www.brainyquote.com/quotes/authors/a/albert_einstein.html


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/17/2016 2:35:36 PM
sherlocker
17.05.2016 15:10:53
389618

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 13:03:54, 389597
Lainaus: mmm, 17.05.2016 12:47:37, 389595

Kiderakenteen tai ylipäätään minkään ilmiön nimeäminen 'mystiseksi' on lähinnä ilmoitus, että oma ajatteluprosessi syystä tai toisesta päättyi tähän. - Ihan ok, mutta miksi vaadit samaa muilta?


On ilmeistä (valokuvien perusteella), että eri sakarat kehittyvät hiukan eri tahtiin, ne eivät siis ole kaiken aikaa täsmälleen samoissa olosuhteissa. Ilman makroskooppisen tason koordinaatiota on mahdotonta ymmärtää, kuinka ne silloin kaikki sattuisivat valitsemaan täsmälleen samat kumuloituvat kehityspolut, kun mahdollisia "haarautumia" poluissa on hyvin suuri määrä.


Kirjoitat jossain lyhennelmässä määritelmän enformaatioteoriasi peruskäsitteestä seuraavasti: "Enformaatioteorian peruskäsite enformaatio (intuitiivinen ”elämänvoima” ilman finalistista, tavoitehakuista luonnetta)"...

Minusta sana intuitiivinen edellyttää tietoisuutta. Jos lumikide syntyy systeemin ja materian enformaation kautta, niin tarkoittaako se mielestäsi sitä, että lumikiteillä on jonkinasteinen alemman tason tietoisuus?
Otto Mäkelä
17.05.2016 15:30:03
389620
[Moderaattori]

Einstein-lainausten debunkkaamo

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 14:34:59, 389613
Lainaus: Otto Mäkelä, 17.05.2016 13:35:01, 389606
Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 13:03:54, 389597
"Voit elää kahdella tavalla: voit elää kuin mikään ei olisi ihme, tai voit elää kuin kaikki asiat olisivat ihmeitä." - Albert Einstein

Tuo teksti on ensimmäisenä Wikiquoten epäilyttävien Einstein-lainausten listassa.

Vastannee kuitenkin Einsteinin ajattelun rakenteita ...

Tästä mahdollisuudesta huolimatta lainauksen väittäminen Einsteinilta peräisin olevaksi on virhe (tai jopa valhe, mikäli jo tiedetään ettei se sellainen ole, ja nyt tiedät).

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 14:34:59, 389613
entäs seuraavat:
"En ole erityisen lahjakas. Olen vain intohimoisen utelias." - Albert Einstein
"Logiikan avulla pääset A:sta B:hen. Mielikuvituksen avulla pääset mihin tahansa." - Albert Einstein
"Tietyn iän saavuttamisen jälkeen lukeminen erottaa mieltä luovista intohimoista. Jos lukee liikaa ja käyttää aivojaan liian vähän ajautuu laiskan ajattelun ansaan." - Albert Einstein

http://www.brainyquote.com/quotes/authors/a/albert_einstein.html

Pari noista löytyy esimerkiksi edellä antamaltani Wikiquote-sivulta lähteineen – Skepsiksen keskustelupalsta ei kuitenkaan ole itse suomennettujen ja lähteettöminä mahdollisesti epätarkkojen Einstein-lainausten debunkkaamo.

Lainaus: Letter to Carl Seelig (11 March 1952), Einstein Archives 39-013
Ich habe keine besondere Begabung, sondern bin nur leidenschaftlich neugierig.
[I have no special talents. I am only passionately curious.]

Lainaus: Viereck interview (1929)
Reading after a certain age diverts the mind too much from its creative pursuits. Any man who reads too much and uses his own brain too little falls into lazy habits of thinking, just as the man who spends too much time in the theater is tempted to be content with living vicariously instead of living his own life.




Muokannut: Otto Mäkelä, 5/17/2016 3:30:46 PM
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 15:33:47
389621

Tietoisuus on kaikkialla

Tuo "intuitiivisuus" tuossa tarkoittaa lähinnä sitä, että hyödynnetään mielessä valmiina olevia elämänvoima-sanaan liittyviä konnotaatioita, ne kun saattavat auttaa ymmärtämistä ... mutta sinänsä aivan oikein, voidaan (taas intuitiivisesti!) tulkita, että nytkin kyseessä on sisäiseeen malliin perustuva säätynyt käyttäytyminen, perustuen siis jonkinlaiseen "elementaariseen tietoisuuteen". - Niin, ja eikös tässä koko keskustelun aiheena ole "kaikkialla oleva tietoisuus"!

- Mutta otetaas rauhallisesti ... palstan sensorit ovat jo liikkeellä :o)
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 15:49:21
389623

Einstein-lainausten debunkkaamo

Anteeksi ilmeinen röyhkeyteni, mutta auktorisoituna skeptikkona (jäsenmaksuni maksaneena) sallittakoon minun esittää hieman skeptikko-skeptiikkaa:

Tieteen etenemiseen kannalta tärkeintä (täsmällisyyden uhallakin) on ideoiden leviäminen, villi ajattelu ja leikkimieli. Ettei ajaduttaisi jäykistyneiden rakenteiden leimaamaaan dogmatiikkaan, jossa keskeinen pohdinnan kohde on se, täytyisikö puhdasoppisuus taata vaatimalla pitäytymistä alkukieleen - kreikkaan tai arameaan!
mmm
17.05.2016 15:53:21
389624

Tietoisuus on kaikkialla

käyttäytyminen...tietoisuus...elämänvoima...

Olisiko kuitenkin kannattanut tehdä ensiksi niin, että olisi opetellut vähän fysiikkaa. Tai jos se ei nappaa, niin olisiko voinut ajatella, että maailmassa saattaa olla ihmisiä, jotka oikeasti ovat hajulla esim. kiteiden muodostumisesta ja sitä säätelevistä mekanismeista ja jopa julkaisseetkin aiheesta ja että heidän aikaansaannoksiaan voisi esim. tavanomaisilla hakukoneilla löytää?


Olisiko ollut isokin tappio, jos lopputulemana olisi ihan vaikkapa tunnetasolla ymmärtänyt, että ilmiö saattaakin olla järjellisesti selitettävissä ja että vitalistiset konnotaatiot tarpeettomia?
mmm
17.05.2016 15:56:28
389625

Einstein-lainausten debunkkaamo

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 15:49:21, 389623

Tieteen etenemiseen kannalta tärkeintä (täsmällisyyden uhallakin) on ideoiden leviäminen, villi ajattelu ja leikkimieli.


Millähän tavalla kökköjen ideoiden, kliseiden ja latteuksien toistelu edesauttaa tieteen etenemistä?
sherlocker
17.05.2016 15:58:50
389627

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 15:33:47, 389621
Tuo "intuitiivisuus" tuossa tarkoittaa lähinnä sitä, että hyödynnetään mielessä valmiina olevia elämänvoima-sanaan liittyviä konnotaatioita, ne kun saattavat auttaa ymmärtämistä ... mutta sinänsä aivan oikein, voidaan (taas intuitiivisesti!) tulkita, että nytkin kyseessä on sisäiseeen malliin perustuva säätynyt käyttäytyminen, perustuen siis jonkinlaiseen "elementaariseen tietoisuuteen". - Niin, ja eikös tässä koko keskustelun aiheena ole "kaikkialla oleva tietoisuus"!

- Mutta otetaas rauhallisesti ... palstan sensorit ovat jo liikkeellä :o)


Juu ihan rauhallisesti...

Toistan kuitenkin: Kirjoitat jossain lyhennelmässä määritelmän enformaatioteoriasi peruskäsitteestä seuraavasti:

"Enformaatioteorian peruskäsite enformaatio (intuitiivinen ”elämänvoima” ilman finalistista, tavoitehakuista luonnetta)"...

Määritelmässäsi lanseeraamastasi uudesta käsitteestä ei ilmene että intuitiivinen viittaisi tulkitsijaan vaan itse kohteeseen. Jos jo määritelmä vaatii lisämäärittelyä ja tuo lukijan mieleen virheellisen oletuksen, niin miten sitten suhtautua jatkoon..

Elementaarinen tietoisuus? Tietoisuuden määrittely laajenee ilmeisesti alemman tason tapahtumiin. Missä kohdin tällainen alemman tason tietoisuus aktualisoituu, voitko määritellä jonkin rajan tai rajapyykin, vai onko sellaista mielestäsi ollenkaan?


Muokannut: sherlocker, 5/17/2016 4:15:39 PM
sherlocker
17.05.2016 16:03:56
389628

Tietoisuus on kaikkialla

[q=389613][q=389606][q=389597]"Voit elää kahdella tavalla: voit elää kuin mikään ei olisi ihme, tai voit elää kuin kaikki asiat olisivat ihmeitä." - Albert Einstein[/q]
Tuo teksti on ensimmäisenä Wikiquoten epäilyttävien Einstein-lainausten listassa.

Vastannee kuitenkin Einsteinin ajattelun rakenteita ... entäs seuraavat:


"Logiikan avulla pääset A:sta B:hen. Mielikuvituksen avulla pääset mihin tahansa." - Albert Einstein
[/q]

Mielikuvituksen avulla tosiaan voi päästä ihan mihin tahansa ja on päästykin.
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 16:06:39
389629

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: mmm, 17.05.2016 15:53:21, 389624
käyttäytyminen...tietoisuus...elämänvoima...

Olisiko kuitenkin kannattanut tehdä ensiksi niin, että olisi opetellut vähän fysiikkaa. Tai jos se ei nappaa, niin olisiko voinut ajatella, että maailmassa saattaa olla ihmisiä, jotka oikeasti ovat hajulla esim. kiteiden muodostumisesta ja sitä säätelevistä mekanismeista ja jopa julkaisseetkin aiheesta ja että heidän aikaansaannoksiaan voisi esim. tavanomaisilla hakukoneilla löytää?

Olisiko ollut isokin tappio, jos lopputulemana olisi ihan vaikkapa tunnetasolla ymmärtänyt, että ilmiö saattaakin olla järjellisesti selitettävissä ja että vitalistiset konnotaatiot tarpeettomia?


Yleensä pitäisi antaa asioiden ja perustelujen puhua puolestaan ... nämä löytyvät siitä edellä mainitusta kirjasta.

Mutta olkoon tämän kerran, ylimielisyytesi haastamana mennään "ad hominem": systeemitekniikan entisenä professorina ja malleja ikäni tutkineena väitän, että näitä asioita tarkasteltaessa mekanistinen tiede on ihmeiden edessä. Tarvitaan kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja - eikä intuitionkaan voimaa kannata lähtökohtaisesti ylenkatsoa. - No kiinnostaako kilpalaulanta, heitähän omat korttisi pöytään!
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 16:20:19
389630

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: sherlocker, 17.05.2016 15:58:50, 389627

Määritelmäsi lanseeraamastasi uudesta käsitteestä ei ilmene että intuitiivinen viittaisi tulkitsijaan vaan itse kohteeseen. Jos jo määritelmä vaatii lisämäärittelyä ja tuo lukijan mieleen virheellisen oletuksen, niin miten sitten suhtautua jatkoon..


Olet sinänsä oikeassa, ilmaisu on monitulkintainen ... yllättäin, tällä kertaa asia ei kuitenkaan aiheuta ongelmaa, epistemologisilla ja ontologisilla ilmiöillä on sama perusta!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/389192

Lainaus: sherlocker, 17.05.2016 15:58:50, 389627

Elementaarinen tietoisuus? Tietoisuuden määrittely laajenee ilmeisesti alemman tason tapahtumiin. Missä kohdin tällainen alemman tason tietoisuus aktualisoituu, voitko määritellä jonkin rajan tai rajapyykin, vai onko sellaista mielestäsi ollenkaan?


Niin, siinä yllä mainitussa kirjassa (luku 1) on määritelty tuo sinänsä epämääräinen käsite "tietoisuus" asianmukaisella tavalla.

http://neocybernetics.com/mentaalivitalismi-kirja/M.pdf


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/17/2016 4:24:44 PM
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 16:30:47
389631

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: sherlocker, 17.05.2016 16:03:56, 389628

Mielikuvituksen avulla tosiaan voi päästä ihan mihin tahansa ja on päästykin.


Juuh, niin totta! - Mutta Einstein on sanonut (hehe), että ensin hän näkee asiat intuitiollaan (tämä on tärkeämpi vaihe), ja vasta sen jälkeen tulee se järjellä (kaavoilla) perustelu. Eihän pelkkä mielikuvitus riitä muualla kuin taiteessa.
sherlocker
17.05.2016 16:32:44
389632

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 16:30:47, 389631
Lainaus: sherlocker, 17.05.2016 16:03:56, 389628

Mielikuvituksen avulla tosiaan voi päästä ihan mihin tahansa ja on päästykin.


Juuh, niin totta! - Mutta Einstein on sanonut (hehe), että ensin hän näkee asiat intuitiollaan (tämä on tärkeämpi vaihe), ja vasta sen jälkeen tulee se järjellä (kaavoilla) perustelu. Eihän pelkkä mielikuvitus riitä muualla kuin taiteessa.


Jep. Tuo on helppo allekirjoittaa.
mmm
17.05.2016 17:10:12
389633

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 16:06:39, 389629

Mutta olkoon tämän kerran, ylimielisyytesi haastamana mennään "ad hominem": systeemitekniikan entisenä professorina ja malleja ikäni tutkineena väitän, että näitä asioita tarkasteltaessa mekanistinen tiede on ihmeiden edessä. Tarvitaan kokonaan uudenlaisia lähestymistapoja - eikä intuitionkaan voimaa kannata lähtökohtaisesti ylenkatsoa. - No kiinnostaako kilpalaulanta, heitähän omat korttisi pöytään!


Ad hominem ei tarkoita tuota.

Jos olet joskus ollut tehtävässä, joka on edellyttänyt tutkijakoulutusta (vaikkakin eri alalla), niin miksi kävi niin, että kohdatessasi ihmetystä herättävän ilmiön, kuten lumihiutaleen, et käyttänyt joskus oppimiasi menetelmiä yrittääksesi selittää sitä? Eikö koko tutkimuksen lähtökohtana tulisi olla mielenkiinto asioihin ja yritys opetella joitakin menetelmiä tutkia ja selittää niitä?

Onko muuten niin, että nimenomaan vesimolekyylien kiinnityminen lumihiutaleiksi edellyttää elämänvoimaa, tietoisuutta ja mystiikkaa vai onko kiteisyys ylipäätään ilmiö, jota normaalitiede ei mitenkään voi selittää?
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 17:43:16
389634

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: mmm, 17.05.2016 17:10:12, 389633

Ad hominem ei tarkoita tuota.


Eikö se tarkoita juuri sitä, että vedotaan väitteen esittäjän (luuloteltuihin) ominaisuuksiin eikä väitteeseen itseensä.

Lainaus: mmm, 17.05.2016 17:10:12, 389633

Jos olet joskus ollut tehtävässä, joka on edellyttänyt tutkijakoulutusta (vaikkakin eri alalla), niin miksi kävi niin, että kohdatessasi ihmetystä herättävän ilmiön, kuten lumihiutaleen, et käyttänyt joskus oppimiasi menetelmiä yrittääksesi selittää sitä? Eikö koko tutkimuksen lähtökohtana tulisi olla mielenkiinto asioihin ja yritys opetella joitakin menetelmiä tutkia ja selittää niitä?


Kylläpä kyllä. Jossakin vaiheessa, kun teorioita on riittävästi joutunut venyttelemään, on syytä tunnustaa, että asiaa ei enää kykene uskottavasti selittämään (itselleen). Toiset härkäpäisesti puskevat vain eteenpäin, toiset näkevät ihmeen (muista se "luuloteltu Einstein", heh). Miten siitä sitten etenee - no, se on mielestäni tiedettä parhaimmillaan, luonnonihmeiden selvittämistä.

Juu, tutkijaopiskelijat tietenkin vielä harjoittelevat "standarditiedettä", sitä puurtamista.

Lainaus: mmm, 17.05.2016 17:10:12, 389633

Onko muuten niin, että nimenomaan vesimolekyylien kiinnityminen lumihiutaleiksi edellyttää elämänvoimaa, tietoisuutta ja mystiikkaa vai onko kiteisyys ylipäätään ilmiö, jota normaalitiede ei mitenkään voi selittää?


No, jos katsot sieltä kirjasta, huomaat, että "elämänvoima" on oikeastaan vain metafora, jota käytetään jonkinlaisen "assosiatiivisen induktion" mahdollistamiseksi. Konkreettisesti (kiteiden ja monimutkaisten molekyylien tapauksessa) kyse on fononien korkeataajuisesta rakenteistumisesta (minkä havaitsemiseen tämän päivän mittalaitteet ovat vielä liian karkei(s)t(avi)a): osoittautuu (siis tässä teoriakehyksessä), että stabiilit energiatasot määräytyvät vuorovaikutusmatriisin pääkomponenttiominaisuuksista, virittäen jonkinlaiset värähtelykenttiin perustuvat "affiniteettiantennit".

- Mutta huomaa, että esimerkiksi proteiinien laskostumiselle nykytiede ei tarjoa minkäänlaista mallia, eikä edes osaa ehdottaa mitä etsiä!


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/17/2016 6:08:17 PM
mmm
17.05.2016 20:36:18
389635

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 17:43:16, 389634

Eikö se tarkoita juuri sitä, että vedotaan väitteen esittäjän (luuloteltuihin) ominaisuuksiin eikä väitteeseen itseensä.


Sinne päin. Se on usein argumentointivirheenä pidettävä menettely, jossa viitataan väitteen esittäjän ominaisuuteen ja käytetään sitä loogisesti kelvottomana perusteluna sille, miksi väite olisi väärä. En mielestäni tehnyt näin enkä huomannut, että sinäkään. Aiemman toimintasi toit perusteluna esille ihan sinä itse mutta argumentointivirheenä se olisi Argumentum ad auctoritatem.

Lainaus: mmm, 17.05.2016 17:10:12, 389633

Kylläpä kyllä. Jossakin vaiheessa, kun teorioita on riittävästi joutunut venyttelemään, on syytä tunnustaa, että asiaa ei enää kykene uskottavasti selittämään (itselleen).


Jos ei kykene ymmärtämään, miksi kiteistä tulee sen näköisiä kuin niistä kulloinkin tulee, niin eikö kannattaisi vaan myöntää, että itse ei ymmärrä, mutta että ilmiölle saattaa silti olla ihan rationaalisesti selitettävissä oleva syy? Mikä saa tämmöisessä tilanteessa aikaan tarpeen toistella velttoja newagekliseitä tai jonkun kuuluisan henkilön sanomaksi väitettyjä mietelauseita?
Heikki Hyötyniemi
17.05.2016 21:01:52
389636

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: mmm, 17.05.2016 20:36:18, 389635

... En mielestäni tehnyt näin ...


Pidit minua idioottina.

Olisiko kuitenkin kannattanut tehdä ensiksi niin, että olisi opetellut vähän fysiikkaa. Tai jos se ei nappaa, niin olisiko voinut ajatella, että maailmassa saattaa olla ihmisiä, jotka oikeasti ovat hajulla esim. kiteiden muodostumisesta ja sitä säätelevistä mekanismeista ja jopa julkaisseetkin aiheesta ja että heidän aikaansaannoksiaan voisi esim. tavanomaisilla hakukoneilla löytää?

Lainaus: mmm, 17.05.2016 20:36:18, 389635

Jos ei kykene ymmärtämään, miksi kiteistä tulee sen näköisiä kuin niistä kulloinkin tulee, niin eikö kannattaisi vaan myöntää, että itse ei ymmärrä, mutta että ilmiölle saattaa silti olla ihan rationaalisesti selitettävissä oleva syy? Mikä saa tämmöisessä tilanteessa aikaan tarpeen toistella velttoja newagekliseitä ...


Nykyteoriat eivät selitä makroskoppisia ilmiöitä - toisin kuin enformaatioteoria :o)

Lainaus: mmm, 17.05.2016 20:36:18, 389635

... tai jonkun kuuluisan henkilön sanomaksi väitettyjä mietelauseita?


Tuo Otto Mäkelän antama linkki (alla) on kyllä omituinen, kirjoittaja omiituinen höpöttäjä ... vai ei Einstein muka voisi kärjistää niin, että on vain "ihmeisiin uskojia" ja "niitä uskomattomia". - Tuo on nimittäin erittäin hyvin kiteytetty. Kun mitä tahansa asiaa tutkitaan riittävän pitkälle, päädytään lopulta aina umpikujaan. Toiset määrittelevät tällaisen pisteen "luonnonihmeeksi", mutta toiset jatkavat pään hakkaamista seinään. Mielestäni hybriksestä tinkiminen tekee maailmasta kauniimman. Puhumattakaan siitä, että kevyempi ote mahdollistaa tutkimuskohteen elossasäilymisen.

http://fakebuddhaquotes.com/debunking-fake-albert-einstein-quotes/


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/17/2016 9:19:25 PM
JuhaHuuhaa
17.05.2016 22:31:39
389637

Tietoisuus on kaikkialla

Heikki Hyötyniemi kirjoitti 17.05.2016 (389594)...

> Ei tämä ollut syyllistämistä vaan neutraali huomio:
> jos et näe lumihiutaleen makroskooppisen symmetrian
> kehittymisessä mitään mystistä, ei taida olla mitään
> konstia, millä sinut voisi vakuuttaa.
>

Ei. Neutraaliin huomioon pitäisi olla neutraali käsite
nimeltä "mystinen", jolla on tarkoin määritelty merkitys.

Nyt näyttäisi, että käytätä sanaa "mystinen" esittämään
jonkinlaista tunnetta.

> Sama ongelma Dawkinsin "epätodennäköisyyden vuoren"
> kanssa: jos et ihmettele, miksi prosessit pyrkivät
> koko ajan entropianuolta vastaan, mitään ei ole
> tehtävissä. Niin suurta epätodennäköisyyttähän ei
> olekaan, ettei kaikki olisi kuitenkin "periaatteessa
> mahdollista". Jonka jälkeen kiinnostavimmat ongelmat
> tulevat lakaistuiksi maton alle.
mmm
18.05.2016 10:37:33
389640

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Heikki Hyötyniemi, 17.05.2016 21:01:52, 389636

Pidit minua idioottina.


Esitit mietelauseen. Panit sen Einsteinin nimiin. Et käyttänyt tutkijakoulutuksen tuottamia välineitä selvittääksesi, onko Einstein koskaan sanonut mitään tuollaista missään yhteydessä, etkä avannut, miksi perustelet jotain feikkieinsteinsitaatilla.

Kyse näyttää olevan tyypillisestä populaarikulttuurireferenssistä. Joskus oli sellainen aika, jolloin nuoret ihmiset joissain henkilöhistoriansa kehitysvaiheissa pitivät huoneensa seinällä julisteita, joissa oli joko Marilynin kuva, Einsteinin kuva tai se Doisneaun ihana Pariisi-kuva. Samaan taisi liittyä vaihe, jolloin toisteltiin vaikkapa intiaanien nimiin pantuja hippilatteuksia, kun niiden koettiin olevan jotenkin syvällisiä. Markkinoilla oli myös teepusseja, joista ihmiset saattoivat keräillä innostavia tsemppi- ja voimalauseita.

Ei se ole idiotiaa. Mutta nykyään jos jakelet sellaisia sosiaalisessa mediassa, ihmiset lakkaavat seuraamasta sinua.
Heikki Hyötyniemi
18.05.2016 14:19:08
389641

Tietoisuus on kaikkialla

En arvannut että se yksi lainaus aiheuttaisi tässä yhteydessä kiivaimmmat keskustelut!

Olen alkanut ymmärtää, että "hyvä tarina" vaatii mielen virittämistä uuseammalla tasolla - pelkkä järjen palvonta ei käynnistä intuitiota ja mielikuvitusta. Uskon tieteiden konsilienssiin, jolloin juuri tällaiset tarinat tulevat yhteiseksi nimittäjäksi hyvinkin erilaisilla ajatteluperinteen alueilla. Elämme kiinnostavia aikoja, ja kiinnostavammaksi vain menee.


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/18/2016 2:20:12 PM
Trepidaatio
18.05.2016 15:36:19
389642

Tietoisuus on kaikkialla

Heikki Hyötyniemi kirjoitti 18.05.2016 (389641)...

> En arvannut että se yksi lainaus aiheuttaisi tässä
> yhteydessä kiivaimmmat keskustelut!
>
> Olen alkanut ymmärtää, että "hyvä tarina" vaatii
> mielen virittämistä uuseammalla tasolla - pelkkä
> järjen palvonta ei käynnistä intuitiota ja
> mielikuvitusta. Uskon tieteiden konsilienssiin,
> jolloin juuri tällaiset tarinat tulevat yhteiseksi
> nimittäjäksi hyvinkin erilaisilla ajatteluperinteen
> alueilla. Elämme kiinnostavia aikoja, ja
> kiinnostavammaksi vain menee.

Tieteen konsilienssi tarkoittaa erilaisten tieteellisten näkemysten yhdistymistä, ei tieteen yhdistymistä subjektiivisiin harhoihin tai keksittyihin sitaatteihin.

"Konsilienssi, ykseys, on käsite jolla tarkoitetaan kahdesta eri lähteestä syntyvien tieteellisten tulosten yhdistymistä ja yhteenlankeamista, erillisinä nähtyjen ilmiöiden yhdistämistä laajempien teoriakokonaisuuksien alle jolloin syntyy informaation ykseys. Jos teoriat ovat konsilienssissa, ne ovat yhteydessä toisiinsa ja voivat kokonaan tai osittain riippua toisistaan.

Konsilienssiajatuksen taustalla on ajatus siitä, että on olemassa objektiivinen eli yksittäisten henkilöiden mielipiteistä riippumaton todellisuus. Koska todellisuuksia on vain yksi, katsotaan että kaikki tieteet, koska yrittävät selvittää todellisuutta, tutkivat pohjimmiltaan samaa asiaa eri näkökulmista. Siksi eri tieteenalojen ja eri teorioiden yhtenevyys tarkoittaisi subjektiivisuuden minimoimista.

Konsilienssi tunnetaan ennen kaikkea Edward O. Wilsonin esittämänä (1998)." (Wikipedia)

T.
Heikki Hyötyniemi
18.05.2016 16:26:18
389643

Tietoisuus on kaikkialla

Lainaus: Trepidaatio, 18.05.2016 15:36:19, 389642

Tieteen konsilienssi tarkoittaa erilaisten tieteellisten näkemysten yhdistymistä, ei tieteen yhdistymistä subjektiivisiin harhoihin tai keksittyihin sitaatteihin.


Tuo Wilsonin näkemys konsilienssista, ja oletus taustalla olevasta yhtenäisestä todellisuudesta, alkaa olla aika vanhentunut ... kun (varsinkin humanistisissa tieteissä) konstruktivistiset totuudet erkaantuvat kiihtyvällä vauhdillla toisistaan! Jos konsilienssia vilpittömästi kaivataan, täytyy hyväksyä subjektiivisten todellisuuksien relativistinen luonne, ja se, että tieteenteko on enemmänkin prosessi: keskeistä ja yhteistä ei tieteissä olekaan lopputulos, vaan se, että kyseessä on dynaaminen (kollektiivisen) mielen sisäinen systeemi, ja yhteinen avainhaaste on aina tämän prosessin pitäminen "elävänä".

Ja tällaisen relevanssin kannalta on yks hailee kuka jonkin totuuden on sattunut ensimmäisenä sanomaan; tieteenhistoria voi sitten jälkikäteen ruotia tieteen tyhjiä "kuoria".


Muokannut: Heikki Hyötyniemi, 5/18/2016 4:27:18 PM

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  6  | Seuraava sivu