Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  | Seuraava sivu

Seppo Heinola
22.05.2019 18:39:10
401504

Tieteen tabu

Lainaus: _Wesa_, 22.05.2019 18:11:53, 401501
Seppo Heinola kirjoitti 22.05.2019 (401498)...

>> Jos tarkoitat tiettyjen taiteilijoiden
>> teosofiavaikutteita, sano rohkeasti tiettyjen
>> taiteilijoiden teosofiavaikutteet äläkä merkittävien
>> taiteiljoiden aatehistoria.

> Että tämmöinen hämäysyritys tällä kertaa.

Niinpä! Pyrit sanavalinnoillasi siihen, että "ongelma" näyttäisi suuremmalta kuin se onkaan.

> helppo keino selvitä kiusallisista kysymyksistä

Mitkä ne kiusalliset kysymykset oikein ovat?

"Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon
, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole."


Ote uutisesta: "Kokkinen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka taiteilijoiden teoksilla ja taidekäsityksillä on yhteytensä muun muassa teosofiassa suosittuihin jälleensyntymisoppeihin, vapaamuurarillisiin temppelikäsityksiin, spiritualistisiin henkivalokuviin sekä psyykkistä tutkimusta innostaneisiin telepaattisiin ilmiöihin.

Esoteerisuuden unohdettu ja vaiettu historia
Esoteerisuudesta ja vaihtoehtoisesta henkisyydestä kiinnostuneet on usein leimattu oudoiksi tai jopa mielenvikaisiksi. Kokkisen mukaan 1900-luvun vaihteessa teosofian kaltaisista ilmiöistä innostuivat kuitenkin monet tunnetut taiteilijat, kirjailijat ja tieteentekijät – niin Suomessa kuin muualla. Esoteerisuuden laaja-alaisiin vaikutuksiin onkin alettu kiinnittää huomiota vasta aivan viime aikoina. " Eli VASTA aivan viime aikoina...
mmm
22.05.2019 19:35:34
401505

Tieteen tabu

Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:34:47, 401503
Lainaus: mmm, 22.05.2019 18:15:22, 401502
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:06:57, 401500
Lainaus: mmm, 22.05.2019 14:48:44, 401499
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 14:16:16, 401496

Onko fennomania jotenkin erityisen esoteerinen aate? Kyse oli nimenomaan esoteeristen aatteiden tutkimizsen välttelemisestä. Ei mistä tahansa 'valtavan merkityksen omaavista aatteista'. Minkä kyllä ymmärsit kunhan tapasi mukaan venkuloit sanatulviin sian ytimen hukuttaen. Tutkimuksia nimen omanesotearian vaikutukista e i juurikaan löydy kuin muutama aivan viime vuosilta. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7447ee0-b050-4525-bab5-60493a5b3d95


Jos tutkimuksia löytyisi vain vähän, kyse ei välttämättä olisi siitä, että asia olisi tabu tai että sitä olisi systemaattisesti vältelty. Voi myös olla, että se ei vaan ole ollut niin kiinnostavaa, että opinnäytteitään tekevät opiskelijat olisivat olleet kiinnostuneita käyttämään siihen aikaansa.

Et muuten ole vielä kertonut, kuinka monen monen esoteriaa tai okkultismia koskevan tutkimuksen löytyminen (muilta kuin ihan lähivuosilta) kumoaisi väitteesi tabusta tai systemaattisesta välttelystä. Et kai halua antaa vaikutelmaa, että olet päättänyt tuloksen ensin ja että määrittelet kriteerit jälkikäteen, jos koskaan.

Kimurtelusija spekulaatiosi jatkuvat.


Montako tutkimusta tai opinnäytettä olisi mielestäsi osoitus, että väitteesi tabusta ja systemaattisesta välttelystä olisi väärä?


Kysy Nina Kokkiselta, hän on asiasa asiantuntija.


EIkö sinun käsitystäsi olisi luontevinta kysyä sinulta?

Väittelijä osoittaa tuntevansa ja luettelee opinnäytteessään aihetta koskevaa kotimaista tutkimusta ja esittelee sen sisältöä. Kommentoitua tutkimusta on ainakin 1960-luvulta alkaen. Tarkimmin kuvattujen lisäksi hän alaviitteessä listaa vielä erikseen yhdeksän tutkimusta. Olivatko nämä tutkimukset sinulle tuntemattomia siinä vaiheessa kun mielessäsi päätit, että kyseessä on tabu ja systemaattisesti väistetty aihe?
Seppo Heinola
22.05.2019 20:09:46
401506

Tieteen tabu

Lainaus: mmm, 22.05.2019 19:35:34, 401505
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:34:47, 401503
Lainaus: mmm, 22.05.2019 18:15:22, 401502
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:06:57, 401500
Lainaus: mmm, 22.05.2019 14:48:44, 401499
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 14:16:16, 401496

Onko fennomania jotenkin erityisen esoteerinen aate? Kyse oli nimenomaan esoteeristen aatteiden tutkimizsen välttelemisestä. Ei mistä tahansa 'valtavan merkityksen omaavista aatteista'. Minkä kyllä ymmärsit kunhan tapasi mukaan venkuloit sanatulviin sian ytimen hukuttaen. Tutkimuksia nimen omanesotearian vaikutukista e i juurikaan löydy kuin muutama aivan viime vuosilta. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7447ee0-b050-4525-bab5-60493a5b3d95


Jos tutkimuksia löytyisi vain vähän, kyse ei välttämättä olisi siitä, että asia olisi tabu tai että sitä olisi systemaattisesti vältelty. Voi myös olla, että se ei vaan ole ollut niin kiinnostavaa, että opinnäytteitään tekevät opiskelijat olisivat olleet kiinnostuneita käyttämään siihen aikaansa.

Et muuten ole vielä kertonut, kuinka monen monen esoteriaa tai okkultismia koskevan tutkimuksen löytyminen (muilta kuin ihan lähivuosilta) kumoaisi väitteesi tabusta tai systemaattisesta välttelystä. Et kai halua antaa vaikutelmaa, että olet päättänyt tuloksen ensin ja että määrittelet kriteerit jälkikäteen, jos koskaan.

Kimurtelusija spekulaatiosi jatkuvat.


Montako tutkimusta tai opinnäytettä olisi mielestäsi osoitus, että väitteesi tabusta ja systemaattisesta välttelystä olisi väärä?


Kysy Nina Kokkiselta, hän on asiasa asiantuntija.


EIkö sinun käsitystäsi olisi luontevinta kysyä sinulta?

Väittelijä osoittaa tuntevansa ja luettelee opinnäytteessään aihetta koskevaa kotimaista tutkimusta ja esittelee sen sisältöä. Kommentoitua tutkimusta on ainakin 1960-luvulta alkaen. Tarkimmin kuvattujen lisäksi hän alaviitteessä listaa vielä erikseen yhdeksän tutkimusta. Olivatko nämä tutkimukset sinulle tuntemattomia siinä vaiheessa kun mielessäsi päätit, että kyseessä on tabu ja systemaattisesti väistetty aihe?

Ote Kokkisen tutkimusta koskeneesta uutisesta:

"Ote uutisesta: "Kokkinen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka taiteilijoiden teoksilla ja taidekäsityksillä on yhteytensä muun muassa teosofiassa suosittuihin jälleensyntymisoppeihin, vapaamuurarillisiin temppelikäsityksiin, spiritualistisiin henkivalokuviin sekä psyykkistä tutkimusta innostaneisiin telepaattisiin ilmiöihin.

Esoteerisuuden unohdettu ja vaiettu historia

Esoteerisuudesta ja vaihtoehtoisesta henkisyydestä kiinnostuneet on usein leimattu oudoiksi tai jopa mielenvikaisiksi. Kokkisen mukaan 1900-luvun vaihteessa teosofian kaltaisista ilmiöistä innostuivat kuitenkin monet tunnetut taiteilijat, kirjailijat ja tieteentekijät – niin Suomessa kuin muualla. Esoteerisuuden laaja-alaisiin vaikutuksiin onkin alettu kiinnittää huomiota vasta aivan viime aikoina. " Eli V A S T A aivan viime aikoina...
mmm
22.05.2019 20:23:43
401507

Tieteen tabu

Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 20:09:46, 401506
Lainaus: mmm, 22.05.2019 19:35:34, 401505
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:34:47, 401503
Lainaus: mmm, 22.05.2019 18:15:22, 401502
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:06:57, 401500
Lainaus: mmm, 22.05.2019 14:48:44, 401499
Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 14:16:16, 401496

Onko fennomania jotenkin erityisen esoteerinen aate? Kyse oli nimenomaan esoteeristen aatteiden tutkimizsen välttelemisestä. Ei mistä tahansa 'valtavan merkityksen omaavista aatteista'. Minkä kyllä ymmärsit kunhan tapasi mukaan venkuloit sanatulviin sian ytimen hukuttaen. Tutkimuksia nimen omanesotearian vaikutukista e i juurikaan löydy kuin muutama aivan viime vuosilta. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7447ee0-b050-4525-bab5-60493a5b3d95


Jos tutkimuksia löytyisi vain vähän, kyse ei välttämättä olisi siitä, että asia olisi tabu tai että sitä olisi systemaattisesti vältelty. Voi myös olla, että se ei vaan ole ollut niin kiinnostavaa, että opinnäytteitään tekevät opiskelijat olisivat olleet kiinnostuneita käyttämään siihen aikaansa.

Et muuten ole vielä kertonut, kuinka monen monen esoteriaa tai okkultismia koskevan tutkimuksen löytyminen (muilta kuin ihan lähivuosilta) kumoaisi väitteesi tabusta tai systemaattisesta välttelystä. Et kai halua antaa vaikutelmaa, että olet päättänyt tuloksen ensin ja että määrittelet kriteerit jälkikäteen, jos koskaan.

Kimurtelusija spekulaatiosi jatkuvat.


Montako tutkimusta tai opinnäytettä olisi mielestäsi osoitus, että väitteesi tabusta ja systemaattisesta välttelystä olisi väärä?


Kysy Nina Kokkiselta, hän on asiasa asiantuntija.


EIkö sinun käsitystäsi olisi luontevinta kysyä sinulta?

Väittelijä osoittaa tuntevansa ja luettelee opinnäytteessään aihetta koskevaa kotimaista tutkimusta ja esittelee sen sisältöä. Kommentoitua tutkimusta on ainakin 1960-luvulta alkaen. Tarkimmin kuvattujen lisäksi hän alaviitteessä listaa vielä erikseen yhdeksän tutkimusta. Olivatko nämä tutkimukset sinulle tuntemattomia siinä vaiheessa kun mielessäsi päätit, että kyseessä on tabu ja systemaattisesti väistetty aihe?

Ote Kokkisen tutkimusta koskeneesta uutisesta:

"Ote uutisesta: "Kokkinen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka taiteilijoiden teoksilla ja taidekäsityksillä on yhteytensä muun muassa teosofiassa suosittuihin jälleensyntymisoppeihin, vapaamuurarillisiin temppelikäsityksiin, spiritualistisiin henkivalokuviin sekä psyykkistä tutkimusta innostaneisiin telepaattisiin ilmiöihin.

Esoteerisuuden unohdettu ja vaiettu historia

Esoteerisuudesta ja vaihtoehtoisesta henkisyydestä kiinnostuneet on usein leimattu oudoiksi tai jopa mielenvikaisiksi. Kokkisen mukaan 1900-luvun vaihteessa teosofian kaltaisista ilmiöistä innostuivat kuitenkin monet tunnetut taiteilijat, kirjailijat ja tieteentekijät – niin Suomessa kuin muualla. Esoteerisuuden laaja-alaisiin vaikutuksiin onkin alettu kiinnittää huomiota vasta aivan viime aikoina. " Eli V A S T A aivan viime aikoina...


Tuo ei ole uutinen. Se on mediatiedote. Väitöskirjassa tekijä kykenee osoittamaan tuntevansa kymmeniä aihetta koskevia tutkimuksia eri vuosikymmeniltä ja esittelee sekä kommentoi niitä pitkin työtä.

Mistä sait päähäsi, että kyseessä olisi tabu?
sherlocker
22.05.2019 20:35:48
401508

Paratabu

Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 18:39:10, 401504
Lainaus: _Wesa_, 22.05.2019 18:11:53, 401501
Seppo Heinola kirjoitti 22.05.2019 (401498)...

>> Jos tarkoitat tiettyjen taiteilijoiden
>> teosofiavaikutteita, sano rohkeasti tiettyjen
>> taiteilijoiden teosofiavaikutteet äläkä merkittävien
>> taiteiljoiden aatehistoria.

> Että tämmöinen hämäysyritys tällä kertaa.

Niinpä! Pyrit sanavalinnoillasi siihen, että "ongelma" näyttäisi suuremmalta kuin se onkaan.

> helppo keino selvitä kiusallisista kysymyksistä

Mitkä ne kiusalliset kysymykset oikein ovat?

"Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon
, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole."


Ote uutisesta: "Kokkinen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka taiteilijoiden teoksilla ja taidekäsityksillä on yhteytensä muun muassa teosofiassa suosittuihin jälleensyntymisoppeihin, vapaamuurarillisiin temppelikäsityksiin, spiritualistisiin henkivalokuviin sekä psyykkistä tutkimusta innostaneisiin telepaattisiin ilmiöihin.

Esoteerisuuden unohdettu ja vaiettu historia


Ote Utusta: "Taiteilijat innostuivat muiden aikalaistensa tavoin muun muassa teosofiasta, spiritualismista, vapaamuurariudesta ja psyykkisestä tutkimuksesta, jota alettiin myöhemmin kutsua parapsykologiaksi. Nämä ilmiöt jättivät näkyviä jälkiä heidän taiteeseensa."

Ja mitä sitten? Ihmettelen edelleen, kun en ymmärrä, mikä on se syvempi ns. "ongelma" tässä tutkimuksessa, siis sinun kannaltasi katsoen.

Taiteilijat innostuivat parapsykologiasta ja nyt minunkin pitäisi innostua? Parapsykologiasta.

https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/teosofia-spiritualismi-ja-esoteerinen-henkisyys-inspiroivat-akseli-gallen
Seppo Heinola
22.05.2019 23:51:39
401511

Tieteen tabu

Lainaus
[Tuo ei ole uutinen. Se on mediatiedote.


Saat myötätuntoni...
mmm
23.05.2019 08:46:42
401512

Tieteen tabu

Lainaus: Seppo Heinola, 22.05.2019 23:51:39, 401511
Lainaus
[Tuo ei ole uutinen. Se on mediatiedote.


Saat myötätuntoni...


Olet jättänyt vastaamatta kysymykseen, kuinka monen aihetta koskevan tutkimuksen löytyminen olisi mielestäsi sellainen fakta, että kyseessä ei olisikaan tabu ja systemaattisesti vältetty aihe, kuten haluaisit uskoa.
_Wesa_
23.05.2019 13:05:13
401514

Tieteen tabu

Seppo Heinola kirjoitti 22.05.2019 (401504)...

> Eli VASTA aivan viime aikoina...

https://www.utupub.fi/handle/10024/147023
s. 40-42:

"Suomessa symbolistisen taiteen tutkimuksella on oma, vahva traditionsa. Sen perustukset asetettiin suurelta osin Salme Sarajas-Kortteen vuonna 1966 julkaistussa väitöksessä, jota voidaan kiistatta pitää kotimaisen symbolismitutkimuksen klassikkona. Vaikka siinä ei varsinaisesti käsitelläkään symbolismin suhdetta uskonnollisuuteen, nousevat ajan esoteeriset ilmiöt ja käsitykset toistuvasti esiin. Kun Burhan painottaa tutkimuksessaan Lévin merkitystä symbolistisen vastaavuusopin taustahahmona, viittaa Sarajas-Korte puolestaan ruotsalaismystikko Emanuel Swedenborgin (1688–1772) korrespondenssiteoriaan, joka mahdollisti käsityksen korkeampaan todellisuuteen viittaavasta universaalista kielestä tai symbolijärjestelmästä. Symbolistisen taideteorian hän haluaa kuitenkin palauttaa ensisijaisesti Platonin filosofiaan: tämän käsityksiin korkeammasta, henkisemmästä ideamaailmasta ja sen tavoittelusta rakkauden ja muistamisen välityksellä.122 Vaikka tutkimuksessa
ei suhtaudutakaan ajan henkiseen liikehdintään aivan ongelmattomasti, osoittautuu se kuitenkin varsinaiseksi aarreaitaksi myös näitä ilmiöitä ajatellen.123 Sarajas-Kortteen perusteellisen aineistotyön ja vuosisadanvaihteen kulttuurin syvällisen tuntemuksen ansiosta tutkimus tarjoaa lähes loputtomasti suuntaviittoja taiteen
ja esoteeristen ilmiöiden yhteyksiin. Tutkimuksessa viitataan lyhyesti muun muassa Jean-Martin Charcot’n hypnoosinäytöksiin, spiritualistisiin istuntoihin ja modernin teosofian vaikutukseen.

Näihin ja moniin muihin Sarajas-Kortteen tarjoamiin johtolankoihin on myöhemmässä symbolismitutkimuksessa toistuvasti palattu. Riikka Stewen on käsitellyt useissa artikkeleissaan muun muassa lapsuuden, kulta-ajan ja muistamisen teemoja esoteeristen keskustelujen kannalta mielenkiintoisella tavalla.124 Myös Stewenin Hugo Simbergiä käsittelevät tutkimukset ovat antoisia tässä suhteessa, vaikka esoteerisuus ei niissä erityisesti painotukaan.125 Taiteilija Beda Stjernschantzin aikaiseen Pariisiin keskittyvässä tuoreessa artikkelissaan Stewen sen sijaan sukeltaa syvälle esoteerisiin teemoihin ja yhdistää taiteilijan tuotantoa muun muassa spiritualismiin
ja automaattipiirtämiseen.126 Pekka Halosen taiteen luonnonmystiikasta sekä teosofisista ja tolstoilaisista vaikutteista on kirjoittanut laajimmin Anna-Maria von Bonsdorff, joskin samantyyppisiä teemoja ovat nostaneet esiin myös useat muut tutkijat.127 Myös hänen vuosisadanvaihteen värikäsityksiin pureutuvassa väitös- tutkimuksessaan käsitellään jonkin verran esoteerisuuteen liittyviä teemoja.128 Juha-Heikki Tihinen taas on tulkinnut Magnus Enckellin teoksissa esiintyviä esoteerisia aiheita – androgyynejä, kaksoisolentoja ja ”irtopäitä” – homoeroottisuuden näkökulmia esiintuoden.129 Esoteeris-okkulttiset teemat toistuvat punaisena lankana myös Marja Lahelman väitöstutkimuksessa, jossa ensisijaiseksi tarkastelun kohteeksi nousee symbolistisen taiteen suhde taiteilijoiden minäkuvaan ja subjektiviteettia koskeviin käsityksiin.130 Anna Kortelainen käsittelee kiehtovasti vuosisadanvaihteen taiteen yhteyksiä magnetistisiin ilmiöihin Levoton nainen -teoksessa.131 Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.132 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."


Muokannut: _Wesa_, 5/23/2019 1:06:36 PM
Seppo Heinola
23.05.2019 13:08:14
401515

Tieteen tabu

Lainaus: _Wesa_, 23.05.2019 13:05:13, 401514
Seppo Heinola kirjoitti 22.05.2019 (401504)...

> Eli VASTA aivan viime aikoina...

https://www.utupub.fi/handle/10024/147023
s. 40-42:

"Suomessa symbolistisen taiteen tutkimuksella on oma, vahva traditionsa. Sen perustukset asetettiin suurelta osin Salme Sarajas-Kortteen vuonna 1966 julkaistussa väitöksessä, jota voidaan kiistatta pitää kotimaisen symbolismitutkimuksen klassikkona. Vaikka siinä ei varsinaisesti käsitelläkään symbolismin suhdetta uskonnollisuuteen, nousevat ajan esoteeriset ilmiöt ja käsitykset toistuvasti esiin. Kun Burhan painottaa tutkimuksessaan Lévin merkitystä symbolistisen vastaavuusopin taustahahmona, viittaa Sarajas-Korte puolestaan ruotsalaismystikko Emanuel Swedenborgin (1688–1772) korrespondenssiteoriaan, joka mahdollisti käsityksen korkeampaan todellisuuteen viittaavasta universaalista kielestä tai symbolijärjestelmästä. Symbolistisen taideteorian hän haluaa kuitenkin palauttaa ensisijaisesti Platonin filosofiaan: tämän käsityksiin korkeammasta, henkisemmästä ideamaailmasta ja sen tavoittelusta rakkauden ja muistamisen välityksellä.122 Vaikka tutkimuksessa
ei suhtaudutakaan ajan henkiseen liikehdintään aivan ongelmattomasti, osoittautuu se kuitenkin varsinaiseksi aarreaitaksi myös näitä ilmiöitä ajatellen.123 Sarajas-Kortteen perusteellisen aineistotyön ja vuosisadanvaihteen kulttuurin syvällisen tuntemuksen ansiosta tutkimus tarjoaa lähes loputtomasti suuntaviittoja taiteen
ja esoteeristen ilmiöiden yhteyksiin. Tutkimuksessa viitataan lyhyesti muun muassa Jean-Martin Charcot’n hypnoosinäytöksiin, spiritualistisiin istuntoihin ja modernin teosofian vaikutukseen.

Näihin ja moniin muihin Sarajas-Kortteen tarjoamiin johtolankoihin on myöhemmässä symbolismitutkimuksessa toistuvasti palattu. Riikka Stewen on käsitellyt useissa artikkeleissaan muun muassa lapsuuden, kulta-ajan ja muistamisen teemoja esoteeristen keskustelujen kannalta mielenkiintoisella tavalla.124 Myös Stewenin Hugo Simbergiä käsittelevät tutkimukset ovat antoisia tässä suhteessa, vaikka esoteerisuus ei niissä erityisesti painotukaan.125 Taiteilija Beda Stjernschantzin aikaiseen Pariisiin keskittyvässä tuoreessa artikkelissaan Stewen sen sijaan sukeltaa syvälle esoteerisiin teemoihin ja yhdistää taiteilijan tuotantoa muun muassa spiritualismiin
ja automaattipiirtämiseen.126 Pekka Halosen taiteen luonnonmystiikasta sekä teosofisista ja tolstoilaisista vaikutteista on kirjoittanut laajimmin Anna-Maria von Bonsdorff, joskin samantyyppisiä teemoja ovat nostaneet esiin myös useat muut tutkijat.127 Myös hänen vuosisadanvaihteen värikäsityksiin pureutuvassa väitös- tutkimuksessaan käsitellään jonkin verran esoteerisuuteen liittyviä teemoja.128 Juha-Heikki Tihinen taas on tulkinnut Magnus Enckellin teoksissa esiintyviä esoteerisia aiheita – androgyynejä, kaksoisolentoja ja ”irtopäitä” – homoeroottisuuden näkökulmia esiintuoden.129 Esoteeris-okkulttiset teemat toistuvat punaisena lankana myös Marja Lahelman väitöstutkimuksessa, jossa ensisijaiseksi tarkastelun kohteeksi nousee symbolistisen taiteen suhde taiteilijoiden minäkuvaan ja subjektiviteettia koskeviin käsityksiin.130 Anna Kortelainen käsittelee kiehtovasti vuosisadanvaihteen taiteen yhteyksiä magnetistisiin ilmiöihin Levoton nainen -teoksessa.131 Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.132 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."
Seppo Heinola
23.05.2019 13:09:22
401516

Tieteen tabu

Lainaus
Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.
2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."


Muokannut: Seppo Heinola, 5/23/2019 1:09:42 PM
mmm
23.05.2019 13:52:22
401517

Tieteen tabu

Lainaus: Seppo Heinola, 23.05.2019 13:09:22, 401516
Lainaus
Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.
2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."


Kokkisen tarjoaman aihetta koskevan julkaisulistauksen valossa sinun väittämäsi ”kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus”, ”tutkimatta jättäminen”, ”tahalliset ohitukset”, ”aiheen systemaattinen välttely” ja ”lähteiden pitäminen maton alla” vaikuttavat joko kummalliselta liioittelulta tai tietämättömyydeltä alan tutkimuksesta.

Aihetta on tutkittu. Se ei ole ollut tabu. Onko tämä sinulle pettymys? Olisitko toivonut, että aihetta olisi peitelty vai harmittaako sinua se, että opiskelijat ja tutkijat eivät ole uhranneet siihen niin paljon aikaansa kuin olisit toivonut?
_Wesa_
23.05.2019 13:57:17
401518

Tieteen tabu

Seppo Heinola kirjoitti 23.05.2019 (401516)...

> Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän
> tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
> paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta
> aiheesta ei ole.

> 2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani
> vastaamaan."

Hyväksytkö väitöskirjan tekijän väitteen, että aiheesta on kirjoitettu paljon ja aiemmin kuin viime aikoina?
Seppo Heinola
23.05.2019 14:26:22
401519

Tieteen tabu

Lainaus: mmm, 23.05.2019 13:52:22, 401517
Lainaus: Seppo Heinola, 23.05.2019 13:09:22, 401516
Lainaus
Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.
2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."


Kokkisen tarjoaman aihetta koskevan julkaisulistauksen valossa sinun väittämäsi ”kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus”, ”tutkimatta jättäminen”, ”tahalliset ohitukset”, ”aiheen systemaattinen välttely” ja ”lähteiden pitäminen maton alla” vaikuttavat joko kummalliselta liioittelulta tai tietämättömyydeltä alan tutkimuksesta.

Aihetta on tutkittu. Se ei ole ollut tabu. Onko tämä sinulle pettymys? Olisitko toivonut, että aihetta olisi peitelty vai harmittaako sinua se, että opiskelijat ja tutkijat eivät ole uhranneet siihen niin paljon aikaansa kuin olisit toivonut?

Sinulle tyypillistä alkeellista liioittelua, missään e n ole sanonut ettei y h t ä än tutkimusta olisi olemassa ja kyse oli ajoista ennen vuotta 2017. Vuoden 2017 jälkeen tutkimuksia vasta alkoi kunnolla tulla.
Seppo Heinola
23.05.2019 14:29:07
401520

Tieteen tabu

Lainaus: _Wesa_, 23.05.2019 13:57:17, 401518
Seppo Heinola kirjoitti 23.05.2019 (401516)...

> Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän
> tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
> paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta
> aiheesta ei ole.

> 2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani
> vastaamaan."

Hyväksytkö väitöskirjan tekijän väitteen, että aiheesta on kirjoitettu paljon ja aiemmin kuin viime aikoina?


Tutkijan 'paljon' kattaa myös ajan 2017 eteenpäin,jolloin tutkimusta alkoi enemmän tulla. Hyväytkö tutkijan jo moneneen kertaan ohittamasi väitteen, että laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta
> aiheesta ei ole.
mmm
23.05.2019 15:16:42
401522

Tieteen tabu

Lainaus: Seppo Heinola, 23.05.2019 14:26:22, 401519
Lainaus: mmm, 23.05.2019 13:52:22, 401517
Lainaus: Seppo Heinola, 23.05.2019 13:09:22, 401516
Lainaus
Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.
2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."


Kokkisen tarjoaman aihetta koskevan julkaisulistauksen valossa sinun väittämäsi ”kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus”, ”tutkimatta jättäminen”, ”tahalliset ohitukset”, ”aiheen systemaattinen välttely” ja ”lähteiden pitäminen maton alla” vaikuttavat joko kummalliselta liioittelulta tai tietämättömyydeltä alan tutkimuksesta.

Aihetta on tutkittu. Se ei ole ollut tabu. Onko tämä sinulle pettymys? Olisitko toivonut, että aihetta olisi peitelty vai harmittaako sinua se, että opiskelijat ja tutkijat eivät ole uhranneet siihen niin paljon aikaansa kuin olisit toivonut?

Sinulle tyypillistä alkeellista liioittelua, missään e n ole sanonut ettei y h t ä än tutkimusta olisi olemassa ja kyse oli ajoista ennen vuotta 2017. Vuoden 2017 jälkeen tutkimuksia vasta alkoi kunnolla tulla.


Väittelijä osoittaa aihetta koskevan tutkimuksen tuntemustaan esittelemällä toistakymmentä suomalaista aihetta tutkinutta henkilöä ja heidän tutkimuksiaan. Moni nimetyistä on kirjoittanut useammankin tutkimuksen. Tässä viitatuista julkaisuista kaksi on vuodelta 2017. Viitatuista henkilöistä Sarajas-Kortteen tuotanto alkaa 1960-luvulta ja Steweninkin viitatut tekstit ovat jo neljältä eri vuoiskymmeneltä. Myös Lukkarisen toimittama useamman tutkijan artikkelikokoelma Taide ja okkultismi on jo yli kahden vuosikymmenen takaa.

Minusta näyttää, että aihetta on tutkittu, että se ei ole ollut tabu ja höpötyksesi kymmenien vuosien hiljaisuudesta ei ole totta.
Seppo Heinola
23.05.2019 18:05:33
401524

Tieteen tabu

Lainaus: mmm, 23.05.2019 15:16:42, 401522
Lainaus: Seppo Heinola, 23.05.2019 14:26:22, 401519
Lainaus: mmm, 23.05.2019 13:52:22, 401517
Lainaus: Seppo Heinola, 23.05.2019 13:09:22, 401516
Lainaus
Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.
2 Tähän puutteeseen pyrin tutkimuksellani vastaamaan."


Kokkisen tarjoaman aihetta koskevan julkaisulistauksen valossa sinun väittämäsi ”kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus”, ”tutkimatta jättäminen”, ”tahalliset ohitukset”, ”aiheen systemaattinen välttely” ja ”lähteiden pitäminen maton alla” vaikuttavat joko kummalliselta liioittelulta tai tietämättömyydeltä alan tutkimuksesta.

Aihetta on tutkittu. Se ei ole ollut tabu. Onko tämä sinulle pettymys? Olisitko toivonut, että aihetta olisi peitelty vai harmittaako sinua se, että opiskelijat ja tutkijat eivät ole uhranneet siihen niin paljon aikaansa kuin olisit toivonut?

Sinulle tyypillistä alkeellista liioittelua, missään e n ole sanonut ettei y h t ä än tutkimusta olisi olemassa ja kyse oli ajoista ennen vuotta 2017. Vuoden 2017 jälkeen tutkimuksia vasta alkoi kunnolla tulla.


Väittelijä osoittaa aihetta koskevan tutkimuksen tuntemustaan esittelemällä toistakymmentä suomalaista aihetta tutkinutta henkilöä ja heidän tutkimuksiaan. Moni nimetyistä on kirjoittanut useammankin tutkimuksen. Tässä viitatuista julkaisuista kaksi on vuodelta 2017. Viitatuista henkilöistä Sarajas-Kortteen tuotanto alkaa 1960-luvulta ja Steweninkin viitatut tekstit ovat jo neljältä eri vuoiskymmeneltä. Myös Lukkarisen toimittama useamman tutkijan artikkelikokoelma Taide ja okkultismi on jo yli kahden vuosikymmenen takaa.

Minusta näyttää, että aihetta on tutkittu, että se ei ole ollut tabu ja höpötyksesi kymmenien vuosien hiljaisuudesta ei ole totta.

Siis vain 8 tutkimusta ajoittuneena pitkälle aikavälille kattamaan useita merkkihenkilöitämme, ja näissäkin tutkimuksissa muutamissa vain viitattiin esoteriaan,ei ollut siis pääteema. Kuten tutkija itse toteaa, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole. Luepa tämä viimeinen lause muutamaan kertaan kun et näköjään ole sitä vielä ymmärtänyt.


Muokannut: Seppo Heinola, 5/23/2019 6:36:27 PM
Trepidaatio
23.05.2019 18:20:27
401525

Tieteen tabu

Tabu, määritelmä:

1. aihe, jonka mainitseminen on kielletty (tietosanakirja)
2. aihe, josta ei ole tehty laajaa ja seikkaperäistä tutkimusta (Heinola)

T.


Seppo Heinola kirjoitti 23.05.2019 (401524)...

Kuten tutkija itse
> toteaa, b]laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta
> ei ole. Luepa tämä viimeinen lause muutamaan
> kertaan kun et näköjään ole sitä vielä
> ymmärtänyt.
Seppo Heinola
23.05.2019 18:39:48
401526

Tieteen tabu

[q=401525]Tabu, määritelmä:

1. aihe, jonka mainitseminen on kielletty (tietosanakirja)
2. aihe, josta ei ole tehty laajaa ja seikkaperäistä tutkimusta (Heinola)

T.


Eulenspiegel.
Me voimme ja käytämme tavalisessa kielessä tabua paljon joustavammin.
"Näyttää tuosta puhuminen olevan herra X:lle tabu.." Eikä kyse ole siitä,että aihe olis herra X:stä kielletty.
Trepidaatio
23.05.2019 18:51:48
401527

Tieteen tabu

Asia on herra X:lle tabu, määritelmä:

Herra X ei puhu aiheesta (puhekielistä)
Herra X puhuu aiheesta kyllä, muttei tee siitä laajaa kattavaa tutkimusta (Heinola)

T.


Seppo Heinola kirjoitti 23.05.2019 (401526)...

> [q=401525]Tabu, määritelmä:
>
> 1. aihe, jonka mainitseminen on kielletty
> (tietosanakirja)
> 2. aihe, josta ei ole tehty laajaa ja seikkaperäistä
> tutkimusta (Heinola)
>
> T.
>
>
> Eulenspiegel.
> Me voimme ja käytämme tavalisessa kielessä tabua paljon
> joustavammin.
> "Näyttää tuosta puhuminen olevan herra X:lle tabu.."
> Eikä kyse ole siitä,että aihe olis herra X:stä
> kielletty.
_Wesa_
23.05.2019 18:55:14
401528

Tieteen tabu

Seppo Heinola kirjoitti 23.05.2019 (401520)...

>> Hyväksytkö väitöskirjan tekijän väitteen, että aiheesta
>> on kirjoitettu paljon ja aiemmin kuin viime aikoina?[/q]
>
> Tutkijan 'paljon' kattaa myös ajan 2017 eteenpäin,jolloin
> tutkimusta alkoi enemmän tulla.

Sarajas-Korte 1966
Kokkinen 2008b
Lukkarinen 2007
Stewen 1998
Stewen 2007
Stewen 1986
Stewen 2004
Stewen 2015b
Bonsdorff 1998
Bonsdorff 2007
Bonsdorff 2008
Bonsdorff 2010
Bonsdorff 2012
Lukkarinen 2004c
Lukkarinen 2007
Ahtola-Moorehouse 2008
Stewen 2008a
Lahelma 2014
Tihinen 2008
Kortelainen 2003
Simpanen 1993
Amberg 1998
Anttonen 2006
Lindgren 2006
Gutman-Hanhivaara 2008a
Gutman 2014
Palin 2016
Palin 2017
Takanen 2017

Ilmeisesti vasta nuo kaksi vuodelta 2017 kääntävät viisarin mielestäsi paljon puolelle. Mitä sanaa käyttäisit tilanteesta ennen niitä?

> Hyväytkö tutkijan jo
> moneneen kertaan ohittamasi väitteen, että laajaa,
> seikkaperäistä tutkimuksesta
> aiheesta ei ole.


Se on ensimmäinen juuri tietystä näkökulmasta kirjoitettu väitöskirja. Sellaisen puuttuminen ei vielä tarkoita salailua tms., etenkin kun sen kirjoittaja itse toteaa aiempaa tutkimusta olevan paljon.
Seppo Heinola
24.05.2019 00:38:45
401532

Tieteen tabu

Lainaus: _Wesa_, 23.05.2019 18:55:14, 401528
Seppo Heinola kirjoitti 23.05.2019 (401520)...

>> Hyväksytkö väitöskirjan tekijän väitteen, että aiheesta
>> on kirjoitettu paljon ja aiemmin kuin viime aikoina?

>
> Tutkijan 'paljon' kattaa myös ajan 2017 eteenpäin,jolloin
> tutkimusta alkoi enemmän tulla.

Sarajas-Korte 1966
Kokkinen 2008b
Lukkarinen 2007
Stewen 1998
Stewen 2007
Stewen 1986
Stewen 2004
Stewen 2015b
Bonsdorff 1998
Bonsdorff 2007
Bonsdorff 2008
Bonsdorff 2010
Bonsdorff 2012
Lukkarinen 2004c
Lukkarinen 2007
Ahtola-Moorehouse 2008
Stewen 2008a
Lahelma 2014
Tihinen 2008
Kortelainen 2003
Simpanen 1993
Amberg 1998
Anttonen 2006
Lindgren 2006
Gutman-Hanhivaara 2008a
Gutman 2014
Palin 2016
Palin 2017
Takanen 2017

Ilmeisesti vasta nuo kaksi vuodelta 2017 kääntävät viisarin mielestäsi paljon puolelle. Mitä sanaa käyttäisit tilanteesta ennen niitä?

> Hyväytkö tutkijan jo
> moneneen kertaan ohittamasi väitteen, että laajaa,
> seikkaperäistä tutkimuksesta
> aiheesta ei ole.


Se on ensimmäinen juuri tietystä näkökulmasta kirjoitettu väitöskirja. Sellaisen puuttuminen ei vielä tarkoita salailua tms., etenkin kun sen kirjoittaja itse toteaa aiempaa tutkimusta olevan paljon.[/q]

Minä olen puhunut juuri tietystä näkökulmasta. Yo luetelossa ei läheskään kaikkien pääteema ole ollut esoteria.
mmm
24.05.2019 09:48:51
401534

ei vaikuta tabulta

Heti avauksessasi ilmaisit näkemyksesi, että nyt ’viimeinkin taustat aletaan myöntää’. Vertasit tilannetta myös maallikkotutkijoihin, jotka ovat asiasta ’puhuneet’ ja mainitsit tässä yhteydessä oman esitelmäsi. 
Olet väittänyt, että kyseessä on ollut aiheen systemaattinen välttely, kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus, tahallinen sivuuttaminen, vahvasti tarkoitukselliselta haiskahtava poisjättäminen ja selvästi tahallinen ohittaminen. Olet myös paljastanut aihetta koskevan tietämättömyytesi väittämällä, että tutkimus onkin varsin myöhäistä ja että sitä olisi alkanut ilmestyä ’enemmän’ vasta vuoden 2017 jälkeen.

Väittelijän opinnäytteestä käy kuitenkin ilmi, että aihetta on tutkittu, sitä ei koske vuosikymmenien hiljaisuus, kirjoittajia on ollut ainakin toistakymmentä, joten parin maallikon varassa ei olla, ja tutkimuksia on ilmestynyt aika monella vuosikymmenellä eikä mitenkään enemmän vasta vuoden 2017 jälkeen. Mistään aiheen tahallisesta välttelystä kirkon tai konservatiivien loukkaamisen välttämiseksi saati tabusta ei myöskään löydy näyttöä.


Muokannut: mmm, 5/24/2019 9:49:20 AM
Seppo Heinola
24.05.2019 10:51:02
401536

ei vaikuta tabulta

Lainaus: mmm, 24.05.2019 09:48:51, 401534
Heti avauksessasi ilmaisit näkemyksesi, että nyt ’viimeinkin taustat aletaan myöntää’. Vertasit tilannetta myös maallikkotutkijoihin, jotka ovat asiasta ’puhuneet’ ja mainitsit tässä yhteydessä oman esitelmäsi.
Olet väittänyt, että kyseessä on ollut aiheen systemaattinen välttely, kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus, tahallinen sivuuttaminen, vahvasti tarkoitukselliselta haiskahtava poisjättäminen ja selvästi tahallinen ohittaminen. Olet myös paljastanut aihetta koskevan tietämättömyytesi väittämällä, että tutkimus onkin varsin myöhäistä ja että sitä olisi alkanut ilmestyä ’enemmän’ vasta vuoden 2017 jälkeen.

Väittelijän opinnäytteestä käy kuitenkin ilmi, että aihetta on tutkittu, sitä ei koske vuosikymmenien hiljaisuus, kirjoittajia on ollut ainakin toistakymmentä, joten parin maallikon varassa ei olla, ja tutkimuksia on ilmestynyt aika monella vuosikymmenellä eikä mitenkään enemmän vasta vuoden 2017 jälkeen. Mistään aiheen tahallisesta välttelystä kirkon tai konservatiivien loukkaamisen välttämiseksi saati tabusta ei myöskään löydy näyttöä.


Vuoso 2017 ei tarkoittanut vain Suomea, ja ihansama vaika olis kys eolut koko 2000 luvusta. S uhteessa kirjallisuus- ja taidehistoriasta tehtyihin graduihin ja väitöskirjoihin nuoi muuatmnat vain esoteriaan keksittyneet tutkimukset ovat sangen pieni prosentti.
Lähes holopaismaisesti takerrut 'tabu' -sanan absoluuttiseen tulkintaan. Mitä kirkkoon tulee,niin paljon kertoo sekin,että se kirkkoherra,joka tiesi Leinon teosofian,kielsi Apollon esittämisen kirkossa ja kyse oli yhdestä Suomen lyriikan upeimmasta ikinä kirjoietusta runosta.
Vilkaisepa muutamia yleisiä historiankirjoja, esim. koulukirjoja ja katso monessako niissä ja miten tuodaan esille näiden merkkihenkilöidemme aatehistoaria silloin,kun se on ahtaasta perinteiskristillisyydestä poikkeavaa?
Seppo Heinola
24.05.2019 10:52:16
401537

ei vaikuta tabulta

Lainaus: mmm, 24.05.2019 09:48:51, 401534
Heti avauksessasi ilmaisit näkemyksesi, että nyt ’viimeinkin taustat aletaan myöntää’. Vertasit tilannetta myös maallikkotutkijoihin, jotka ovat asiasta ’puhuneet’ ja mainitsit tässä yhteydessä oman esitelmäsi.
Olet väittänyt, että kyseessä on ollut aiheen systemaattinen välttely, kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus, tahallinen sivuuttaminen, vahvasti tarkoitukselliselta haiskahtava poisjättäminen ja selvästi tahallinen ohittaminen. Olet myös paljastanut aihetta koskevan tietämättömyytesi väittämällä, että tutkimus onkin varsin myöhäistä ja että sitä olisi alkanut ilmestyä ’enemmän’ vasta vuoden 2017 jälkeen.

Väittelijän opinnäytteestä käy kuitenkin ilmi, että aihetta on tutkittu, sitä ei koske vuosikymmenien hiljaisuus, kirjoittajia on ollut ainakin toistakymmentä, joten parin maallikon varassa ei olla, ja tutkimuksia on ilmestynyt aika monella vuosikymmenellä eikä mitenkään enemmän vasta vuoden 2017 jälkeen. Mistään aiheen tahallisesta välttelystä kirkon tai konservatiivien loukkaamisen välttämiseksi saati tabusta ei myöskään löydy näyttöä.


Vuoso 2017 ei tarkoittanut vain Suomea, ja ihan sama vaikka olisi kyse ollut koko 2000 luvusta. Suhteessa kirjallisuus- ja taidehistoriasta tehtyihin graduihin ja väitöskirjoihin nuo harvat vain esoteriaan keksittyneet tutkimukset ovat sangen pieni prosentti.
Lähes holopaismaisesti takerrut 'tabu' -sanan absoluuttiseen tulkintaan. Mitä kirkkoon tulee, niin paljon kertoo sekin,että se kirkkoherra,joka tiesi Leinon teosofian,kielsi Apollon esittämisen kirkossa ja kyse oli yhdestä Suomen lyriikan upeimmasta ikinä kirjoietusta runosta. Tampereen tuomiokirkon symboliikkaa ei ole avattu kirkon oppaille.
Vilkaisepa muutamia yleisiä historiankirjoja, esim. koulukirjoja ja katso monessako niissä ja miten tuodaan esille näiden merkkihenkilöidemme aatehistoaria silloin,kun se on ahtaasta perinteiskristillisyydestä poikkeavaa?


Muokannut: Seppo Heinola, 5/24/2019 11:07:17 AM
mmm
24.05.2019 12:53:58
401538

ei vaikuta tabulta

Lainaus: Seppo Heinola, 24.05.2019 10:52:16, 401537
Lainaus: mmm, 24.05.2019 09:48:51, 401534
Heti avauksessasi ilmaisit näkemyksesi, että nyt ’viimeinkin taustat aletaan myöntää’. Vertasit tilannetta myös maallikkotutkijoihin, jotka ovat asiasta ’puhuneet’ ja mainitsit tässä yhteydessä oman esitelmäsi.
Olet väittänyt, että kyseessä on ollut aiheen systemaattinen välttely, kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus, tahallinen sivuuttaminen, vahvasti tarkoitukselliselta haiskahtava poisjättäminen ja selvästi tahallinen ohittaminen. Olet myös paljastanut aihetta koskevan tietämättömyytesi väittämällä, että tutkimus onkin varsin myöhäistä ja että sitä olisi alkanut ilmestyä ’enemmän’ vasta vuoden 2017 jälkeen.

Väittelijän opinnäytteestä käy kuitenkin ilmi, että aihetta on tutkittu, sitä ei koske vuosikymmenien hiljaisuus, kirjoittajia on ollut ainakin toistakymmentä, joten parin maallikon varassa ei olla, ja tutkimuksia on ilmestynyt aika monella vuosikymmenellä eikä mitenkään enemmän vasta vuoden 2017 jälkeen. Mistään aiheen tahallisesta välttelystä kirkon tai konservatiivien loukkaamisen välttämiseksi saati tabusta ei myöskään löydy näyttöä.


Vuoso 2017 ei tarkoittanut vain Suomea, ja ihan sama vaikka olisi kyse ollut koko 2000 luvusta. Suhteessa kirjallisuus- ja taidehistoriasta tehtyihin graduihin ja väitöskirjoihin nuo harvat vain esoteriaan keksittyneet tutkimukset ovat sangen pieni prosentti.
Lähes holopaismaisesti takerrut 'tabu' -sanan absoluuttiseen tulkintaan. Mitä kirkkoon tulee, niin paljon kertoo sekin,että se kirkkoherra,joka tiesi Leinon teosofian,kielsi Apollon esittämisen kirkossa ja kyse oli yhdestä Suomen lyriikan upeimmasta ikinä kirjoietusta runosta. Tampereen tuomiokirkon symboliikkaa ei ole avattu kirkon oppaille.
Vilkaisepa muutamia yleisiä historiankirjoja, esim. koulukirjoja ja katso monessako niissä ja miten tuodaan esille näiden merkkihenkilöidemme aatehistoaria silloin,kun se on ahtaasta perinteiskristillisyydestä poikkeavaa?


Minun on vaikea nähdä, että Kokkisen "paljon" tarkoittaisi, että ennen vuotta 2017 Suomessa asiasta olisi kirjoitettu vähän mutta sitten yhtäkkiä 2017 alkaen laskettaisiin Suomen ulkopuolella kirjoitetut jutut, ja stten olisikin yhtäkkiä paljon. Etenkin kun Kokkinen ei tässä kohdassa eikä alaviitteessä listaa yhtään Suomen ulkopuolella kirjoitettua tutkimusta:

"Vaikka suomalaistaiteilijoiden ja heidän tuotantonsa yhteyksistä esoteerisuuteen on kirjoitettu
paljon, laajaa, seikkaperäistä tutkimuksesta aiheesta ei ole.132"

Lipsahtikohan tässä sinulta hätävalhe ja väärä todistus?

Vuoden 2017 vaihtaminen hätäisesti vuodeksi 2000 onkin mielenkiintoista. Haluatko korjata näkemystäsi ja sanoa että aiheesta onkin sitten kirjoitettu paljon viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana?

Leinoa koskeva irtoheitto on varmasti sinulle tärkeä, mutta ymmärtänet, että se ei liity aiheeseen. Väitteesi oli, että jotain aihetta ei ole tutkittu konservatiivien loukkaamisen välttämiseksi.

Mikäli olet sitä mieltä, että kaikista taidehistorian alan opinnäytteistä teosofian osuus on liian vähäinen, niin kerropa paljonko sen pitäisi olla. Kuinka suuren osan opiskelijoista olisi vuosien mittaan tullut olla kiinnostunut uhraamaan aikaansa sellaiseen, jotta sinä et olisi mäikkäämässä, että nyt tämä on tabu?

Jos taas itse olet sitä mieltä, että sanomisiasi kuten aiheen systemaattinen välttely, kymmeniä vuosia kestänyt hiljaisuus, tahallinen sivuuttaminen, vahvasti tarkoitukselliselta haiskahtava poisjättäminen ja selvästi tahallinen ohittaminen ei tulisi tulkita niin, että tosissasi olisit niin tarkoittanut, niin kerro toki.


Muokannut: mmm, 5/24/2019 12:55:34 PM

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  | Seuraava sivu