Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  | Seuraava sivu

Risto Koivula
05.12.2019 22:16:27
402394

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lasten-geenimuokkaus-meni-ehka-pieleen



Geneetikko He Jiankui teki kyseenalaisen kokeilun kaksostytöillä. Kuva: Wikimedia Commonsa

Geenimuokattujen kaksosten tekijöiltä julkaistiin käsikirjoituksen katkelmia. Arvostelijoiden mukaan keskeinen ongelma lakaistiin maton alle.

Tiettävästi maailman ensimmäiset geenimuokatut vauvat syntyivät Kiinassa viime vuonna. Shenzenin yliopistossa työskennellyt tohtori He Jiankui muokkasi kaksostyttöjen perimää, jotta nämä olisivat immuuneja hi-virukselle.

Tiedeyhteisö on tuominnut kokeen jyrkästi moneen otteeseen. Kesällä julkaistu tutkimus osoitti, että hiville altistavan ccr5-geenin saksiminen toimintakyvyttömäksi lisää viidenneksellä todennäköisyyttä kuolla ­influenssaan ikävuosina 41–78.

He pääsi tempauksellaan historiankirjoihin, mutta hänen tavoitteenaan oli saada myös tiedeyhteisön perinteinen arvostus. He lähetti kokeen perusteella tehdyn tutkimusartikkelin arvostetuimpaan tiedelehteen Natureen ja yhdysvaltain suurimman lääkärijärjestön Jama-lehteen.

Tiedelehdet eivät julkaisseet artikkelia. Myös vertaisarvioimattomia tiedekäsikirjoituksia julkaiseva BioRxiv torjui kirjoituksen.

Nyt bostonilaisen MIT-yliopiston lehti MIT Technology Review on julkaissut otteita kiinalaistutkijoiden käsikirjoituksesta kritiikin kera.

Arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja tutkimusetiikkaan.

Kiinalainen ryhmä kajosi alkioiden dna:han crispr-cas9-tekniikalla.

Vaikka työkalu on tarkka, se voi joskus tehdä virheitä. Artikkelissaan Hen ryhmän tutkijat selostavat, kuinka he tutkivat mahdollisia hutilaukauksia, ja sanovat löytäneensä vain yhden. Yksi alkio oli heidän mukaansa virheetön. Toiseen oli tullut yksi emäspari lisää kromosomiin yksi.

Lisäys oli sellaisessa kohdassa perimää, jonka merkitystä ei tiedetä, joten tutkijat päättelivät, ettei siitä lie haittaakaan.

Työtä kommentoivien asiantuntijoiden mukaan virheiden etsintä oli vajavaista. Lisäksi kiinalaiset pystyivät etsimään virheitä vain niistä alkioista, joita ei istuteta kohtuun.

”On teknisesti mahdotonta määrittää, että muokatussa sikiössä ’ei ilmennyt yhtään ohilaukausmutaatiota’ ilman, että tuhoaa sikiön tutkimalla jokaisen sen soluista. Tämä on kaiken sikiönmuokkauksen avainongelma, jonka kirjoittajat lakaisivat täysin maton alle”, Kalifornian yliopiston geenitutkija Fyodor Urnov kirjoittaa.

Kiinalaisilla näytti olevan kiire.

Kokeilussa keskeistä on ccr5-geeni. Se koodaa immuunisolujen pinnalle reseptorin, johon hi-virus sattuu tarttumaan.

Miljoonilla ihmisillä on luontainen mutaatio tässä geenissä. Jos ihminen saa sen molemmilta vanhemmiltaan, proteiini jää syntymättä ja hi-virus ei pääse tarttumaan.

He komensi geenisakset poistamaan geenistä emäsparin. Näin syntynyt mutaatio on kuitenkin erilainen kuin ihmisillä luontaisesti kiertävä mutaatio. Periaatteessa voisi ajatella, että sillä ei ole väliä. Mutaatio kuin mutaatio tuhoaa geenin ja sillä hyvä.

Täysin varma siitä ei kuitenkaan voi olla, joten miksi ottaa riski?

Urnovin mukaan olisi ollut hyvin helppo selvittää solukokeissa maljalla, onko tutkijoiden mutaatio yhtä lailla vastustuskykyinen hiville kuin luontainen mutaatio.

”Tutkijat eivät tarkastaneet tätä. Sen sijaan he tekivät lapsia alkioista, joiden ccr5-geenin toiminnasta ei ollut varmuutta. Oliko tutkijoilla kiire? Eivätkö he vain välittäneet?” Ushnov kirjoittaa.

Uusia, riskialttiita hoitoja tavataan lääketieteessä kokeilla potilaisiin, joita perinteiset hoidot eivät auta ja jotka ovat vaarassa kuolla.

Tässä tapauksessa lasten isä oli hi-viruksen kantaja. Hiv ei ole geneettinen sairaus. Se ei siis siirry hedelmöityksessä lapselle sillä tavoin, että geenieditointi olisi perusteltua.

”Kiinassa hiv-positiivisuus kantaa voimakasta sosiaalista stigmaa. Vaikka perhe ja yhteiskunta painostavat lapsentekoon, hiv-positiivisilla ei ole pääsyä lapsettomuushoitoihin”, sanoo hedelmällisyyslääkäri Jeanne O’Brien.

Koe siis saattoi olla pariskunnalle ainoa keino saada hedelmöityshoitoa.

Osa MIT Technology Review’n kritiikistä koskee sellaisia muotoseikkoja, jotka olisi kunnollisessa vertaisarvioinnissa korjattu lopullisesta julkaisusta, kuten että tiivistelmässä asioita ilmaistaan ylimalkaisemmin kuin varsinaisessa tekstissä. Osa arvostelusta on silkkaa saivartelua.

Omassa artikkelissaan kiinalaiset luettelevat lukuja hiv-tartuntojen lisääntymisestä maassa ja kertovat, että aids on kymmenen yleisimmän kuolinsyyn joukossa monissa kehitysmaissa.

Arvostelijoiden mukaan kirjoittajat yrittävät tällä tavalla oikeuttaa tutkimuksensa, vaikka kriitikkojen mukaan ”vahvasti teknologinen ratkaisu tuskin laajasti auttaa ihmisiä kehitysmaissa”.

Selvältä joka tapauksessa näyttää, että kiinalaisten kokeelle vahvin motiivi oli halu tuottaa maailmaan ensimmäiset geenimuokatut vauvat liiaksi sivuilleen vilkuilematta.
Teppolainen
06.12.2019 20:48:50
402413

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Lainaus: Risto Koivula, 05.12.2019 22:16:27, 402394

He pääsi tempauksellaan historiankirjoihin, mutta hänen tavoitteenaan oli saada myös tiedeyhteisön perinteinen arvostus. He lähetti kokeen perusteella tehdyn tutkimusartikkelin arvostetuimpaan tiedelehteen Natureen ja yhdysvaltain suurimman lääkärijärjestön Jama-lehteen.

Tiedelehdet eivät julkaisseet artikkelia. Myös vertaisarvioimattomia tiedekäsikirjoituksia julkaiseva BioRxiv torjui kirjoituksen.

Nyt bostonilaisen MIT-yliopiston lehti MIT Technology Review on julkaissut otteita kiinalaistutkijoiden käsikirjoituksesta kritiikin kera.

Arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja tutkimusetiikkaan.


Ehkäpä "arvostettujen tiedelehtien" johto kuvitteli ettei läpimurtotutkimus menisi läpi muuallakaan, jolloin se voitaisiin sivuuttaa tai jopa leimata huuhaaksi. Pseudoskeptikkojen yritys ei kuitenkaan onnistunut.

Eettisistä ja poliittisista kysymyksistä voi olla montaa mieltä, mutta totuus ei unohdu.
Teppolainen
09.12.2019 22:58:07
402449

Sika-apina syntynyt, apinan ja ihmisen sekasikiö on jo kehitteillä Kiinassa

Ihmisten geenimuokkaaminen on Kiinassa jo vanha uutinen. Nykyisin puhutaan eri lajien risteyttämisestä.
https://yle.fi/uutiset/3-11108962
Trepidaatio
11.12.2019 11:37:33
402451

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Mitähän tekemistä "pseudoskeptikoilla" on asian kanssa? Keitä lienevätkään.

Siirtogeeniset eläimet eivät ole kovin uusi asia.

T.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtogeeniset_el%C3%A4imet







Teppolainen kirjoitti 06.12.2019 (402413)...

>
Lainaus: Risto Koivula, 05.12.2019 22:16:27, 402394

> He pääsi tempauksellaan historiankirjoihin, mutta hänen
> tavoitteenaan oli saada myös tiedeyhteisön perinteinen
> arvostus. He lähetti kokeen perusteella tehdyn
> tutkimusartikkelin arvostetuimpaan tiedelehteen
> Natureen ja yhdysvaltain suurimman lääkärijärjestön
> Jama-lehteen.
>
> Tiedelehdet eivät julkaisseet artikkelia. Myös
> vertaisarvioimattomia tiedekäsikirjoituksia julkaiseva
> BioRxiv torjui kirjoituksen.
>
> Nyt bostonilaisen MIT-yliopiston lehti MIT Technology
> Review on julkaissut otteita kiinalaistutkijoiden
> käsikirjoituksesta kritiikin kera.
>
> Arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja
> tutkimusetiikkaan.

>
> Ehkäpä "arvostettujen tiedelehtien" johto kuvitteli
> ettei läpimurtotutkimus menisi läpi muuallakaan,
> jolloin se voitaisiin sivuuttaa tai jopa leimata
> huuhaaksi. Pseudoskeptikkojen yritys ei kuitenkaan
> onnistunut.
>
> Eettisistä ja poliittisista kysymyksistä voi olla
> montaa mieltä, mutta totuus ei unohdu.


Muokannut: Trepidaatio, 12/11/2019 11:37:57 AM
Teppolainen
11.12.2019 12:29:59
402452

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Ihminen ei ole vain eläin muiden joukossa.
Trepidaatio
11.12.2019 12:37:39
402453

Sika ja apina

Sika ja apina ovat eläimiä eläinten joukossa, edellisen viestisi linkki koski niitä.

T.

Teppolainen kirjoitti 11.12.2019 (402452)...

> Ihminen ei ole vain eläin muiden
> joukossa.
PeP
11.12.2019 13:25:07
402454

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Lainaus: Teppolainen, 11.12.2019 12:29:59, 402452
Ihminen ei ole vain eläin muiden joukossa.


Eräistä kehittyneistä ominaisuuksistaan huolimatta ihminen on eläin muiden eläimien joukossa.
Homo sapiens, Hominidae.


Muokannut: PeP, 12/11/2019 1:25:32 PM
Teppolainen
11.12.2019 17:43:21
402455

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Lainaus: PeP, 11.12.2019 13:25:07, 402454
Lainaus: Teppolainen, 11.12.2019 12:29:59, 402452
Ihminen ei ole vain eläin muiden joukossa.


Eräistä kehittyneistä ominaisuuksistaan huolimatta ihminen on eläin muiden eläimien joukossa.
Homo sapiens, Hominidae.


Ei ole vain eläin, koska ihmisiin kuuluu muitakin kuin biologisia ominaisuuksia, joiden tarkoitus on pääasiassa muu kuin biologinen sekä biologisia ominaisuuksia, jotka ovat kehittyneet muun kuin biologisen evoluution kautta. Ihmisten yleisiä tunnusmerkkejä ovat mm. kielitaito, kulttuuri ja vaatteet.
Teppolainen
11.12.2019 17:45:59
402456

Sika ja apina

Lainaus: Trepidaatio, 11.12.2019 12:37:39, 402453
Sika ja apina ovat eläimiä eläinten joukossa, edellisen viestisi linkki koski niitä.


Olen samaa mieltä. Ihmisen ja apinan, sian tai lierojen sekasikiöissä ei tokikaan ole mitään uutta ja ihmeellistä, normaalisti niitä kutsutaan poliitikoiksi.
Otto Mäkelä
12.12.2019 00:09:47
402459
[Moderaattori]

Sika-apina kimeeri syntynyt ja kuollut, vastaava ihmisen ja apinan kimeeri tutkimuksen alla

Lainaus: Teppolainen, 09.12.2019 22:58:07, 402449
Ihmisten geenimuokkaaminen on Kiinassa jo vanha uutinen. Nykyisin puhutaan eri lajien risteyttämisestä.
https://yle.fi/uutiset/3-11108962

Tässä tapauksessa ei ollut kyse risteyttämisestä, vaan kimeerin tuottamisesta lisäämällä apinan kantasoluja koeputkihedelmöitettyyn porsaan alkioon. Lopputuloksena on porsas jossa on 0.1%–0.01% apinasoluja. Saanti oli varsin heikko, yli 4000 alkiota istutettiin, kymmenen syntyi, joista kaksi oli kimeerejä. Kaikki syntyneet poikaset kuolivat alle viikon ikäisenä, ilmeisesti koeputkihedelmöityksen ongelmien takia – prosessi on sialle huomattavasti vaikeampi kuin vaikkapa ihmiselle.

Ehkäpä oleellisinta on että likimain tämä osuus oli jo aiemmin tehty hiiri/rotta ja sika/ihminen alkioilla, mutta huomattavasti vähemmillä uutislööpeillä (yksityiskohdat yltä New Scientistista tai YLE:n jutusta). Tämän tutkimuksen päämäärähän on loppujen lopuksi ihmiselle siirtokelpoiset elimet jotka voidaan kasvattaa valmiiksi eläimessä.

Risto Koivula
12.12.2019 04:03:47
402461

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Lainaus: PeP, 11.12.2019 13:25:07, 402454
Lainaus: Teppolainen, 11.12.2019 12:29:59, 402452
Ihminen ei ole vain eläin muiden joukossa.


Eräistä kehittyneistä ominaisuuksistaan huolimatta ihminen on eläin muiden eläimien joukossa.
Homo sapiens, Hominidae.


Ihminen on myös kemikaalien läjä, ja vieläpä alkeihiukkasten "parveilualuekin".

Sellainen vaan ei kerro koko totuutta minkään lajin yksilöstä. Ihmisestä ei kerro koko totuutta myöskään se, että on eläinlaji. Hyppyä voidaan ehkä jakaa suureen joukkoon määrällisiä muutoksia eri alueissa - mutta se on kokonaisuutena laadullinen, aidosti emergentti.


Muokannut: Risto Koivula, 12/12/2019 4:04:46 AM
PeP
12.12.2019 07:51:32
402462

Lasen geenimuokkaus nääisi menneen pieleen

Lainaus: Risto Koivula, 12.12.2019 04:03:47, 402461
Lainaus: PeP, 11.12.2019 13:25:07, 402454
Lainaus: Teppolainen, 11.12.2019 12:29:59, 402452
Ihminen ei ole vain eläin muiden joukossa.


Eräistä kehittyneistä ominaisuuksistaan huolimatta ihminen on eläin muiden eläimien joukossa.
Homo sapiens, Hominidae.


Ihminen on myös kemikaalien läjä, ja vieläpä alkeihiukkasten "parveilualuekin".

Sellainen vaan ei kerro koko totuutta minkään lajin yksilöstä. Ihmisestä ei kerro koko totuutta myöskään se, että on eläinlaji. Hyppyä voidaan ehkä jakaa suureen joukkoon määrällisiä muutoksia eri alueissa - mutta se on kokonaisuutena laadullinen, aidosti emergentti.


En edes pyrkinyt kertomaan koko totuutta, enkä siihen pystyisikään. Totesin vain, että ihminen on yksi eläinlajeista, vaikkakin monessa suhteessa poikkeuksellinen. En aivan äkkiä keksi ominaisuuksia, jotka muilta eläimiltä puuttuisivat kokonaan. Joku väitti ihmisen olevan tietoinen tietoisuudestaan, johon muut eläimet eivät yllä. Vaikka näin olisikin, se tuskin olisi mullistava ero.
Minua ei mitenkään hämää kutsua simpanssia etäiseksi sukulaisekseni, joka se onkin. En myöskään keksi evoluutiossa vaihetta, joka olisi muuttanut ihmisen joksikin muuksi kuin sosiaaliseksi eläimeksi.
Trepidaatio
12.12.2019 08:35:58
402463

Sika ja apina

Edelleenkään ei selviä, keitä pseudoskeptikot ovat, mitä tekemistä heillä on uutisen kanssa tai mitä uutta on siirtogeenisissä eläimissä.

T.

Teppolainen kirjoitti 11.12.2019 (402456)...

>
Lainaus: Trepidaatio, 11.12.2019 12:37:39, 402453
Sika ja apina ovat eläimiä eläinten joukossa,
> edellisen viestisi linkki koski niitä.
>

>
> Olen samaa mieltä. Ihmisen ja apinan, sian tai lierojen
> sekasikiöissä ei tokikaan ole mitään uutta ja
> ihmeellistä, normaalisti niitä kutsutaan poliitikoiksi.
Teppolainen
12.12.2019 09:16:18
402464

Sika-apina kimeeri syntynyt ja kuollut, vastaava ihmisen ja apinan kimeeri tutkimuksen alla

Lainaus: Otto Mäkelä, 12.12.2019 00:09:47, 402459

Ehkäpä oleellisinta on että likimain tämä osuus oli jo aiemmin tehty hiiri/rotta ja sika/ihminen alkioilla, mutta huomattavasti vähemmillä uutislööpeillä (yksityiskohdat yltä New Scientistista tai YLE:n jutusta). Tämän tutkimuksen päämäärähän on loppujen lopuksi ihmiselle siirtokelpoiset elimet jotka voidaan kasvattaa valmiiksi eläimessä.


Kohun määrään vaikuttanee se, ettei kyseisessä tapauksessa tietäääkseni ollut syntynyt vauvoja sian ja ihmisen sekoituksena. Alkio on aivan eri asia kuin syntynyt yksilö.

On kovin kummallista, jos ihmisen elimiä ole mahdollista istuttaa sikoihin ilman että hullut tiedemiehet tekevät ensin laboratoriokokeita mutanttivauvoilla. Tällainen "sikailu" luo vaarallisen esimerkin siitä, ettei sillä ole mitään merkitystä, millä tavoin ihmisiin sovelletaan geenimuokkaustekniikkaa, kunhan geenimuokkaukselle löytyy edes jokin peruste - lopullisena päämääränä, että yksilön omien oikeuksien ensisijaisuuden sijaan yleisenä normina yksittäisen suuryhtiön tavoitteet tai jonkin puolueen poliittiset ideologiat vaikuttaisivat keskeisesti geenimanipulointeihin.
Teppolainen
12.12.2019 09:26:37
402465

Sika ja apina

Lainaus: Trepidaatio, 12.12.2019 08:35:58, 402463
Edelleenkään ei selviä, keitä pseudoskeptikot ovat, mitä tekemistä heillä on uutisen kanssa tai mitä uutta on siirtogeenisissä eläimissä.

T.



Tuossa oli kyse siis siitä että jostain syystä Naturen kaltainen huippulehti kieltäytyi nähtävästi julkaisemasta huippututkimusta ei-tieteellisin perustein. Nature voisi saarnata julkaistujen tutkimusten etiikasta pääkirjoituksessaan jos haluaa, mutta se ei liity tutkimusten sisällön merkittävyyteen. Merkittävien tiedejulkaisujen julkaisulinjausten politisoituminen on osa pseudoskeptismin voimaantumista, joka tarjoaa mahdollisuuden kieltäytyä julkaisemasta myös parapsykologian tutkimuksista vinoutuneilla tai asiattomilla perusteilla, jotka eivät liity julkaisun yleisiin aiherajauksiin tai tutkimuksen laadulliseen sisältöön.
mmm
12.12.2019 10:17:35
402466

laatu ja etiikka

Lainaus: Teppolainen, 12.12.2019 09:26:37, 402465

Tuossa oli kyse siis siitä että jostain syystä Naturen kaltainen huippulehti kieltäytyi nähtävästi julkaisemasta huippututkimusta ei-tieteellisin perustein.


Nähtävästi? Onko mahdollista, että olisit saattanut hieman oikaista tässä? Korkeatasoisilla tieteellisillä julkaisuilla on nykyään suhteellisen korkeat kriteerit tutkimusten, siis niiden kirjoitettujen artikkeleiden suhteen. Yksi tämmöinen on, että pitäisi pystyä varmistumaan, että koe on ylipäätään tapahtunut ja että sen tulokset ovat ne, mitä julkaistavaksi tarjotussa artikkelissa tulosten on väitetty olleen.

Muut vaatimukset, kuten että tutkimuksen tulee olla rekisteröity ennen julkaisua ja että sille hankitut eettiset luvat ja lausunnot ovat aidot, ovat paitsi eettisiä vaatimuksia myös laatuun liittyviä.
Teppolainen
12.12.2019 16:01:53
402467

laatu ja etiikka

Lainaus: mmm, 12.12.2019 10:17:35, 402466

Muut vaatimukset, kuten että tutkimuksen tulee olla rekisteröity ennen julkaisua ja että sille hankitut eettiset luvat ja lausunnot ovat aidot, ovat paitsi eettisiä vaatimuksia myös laatuun liittyviä.


Eli jos Einstein olisi syyllistynyt murhaan suhteellisuusteoriaa tehdessään, hänen tutkimustaan ei olisi julkaistu? Tai toisessa ääripäässä, jos Naturea julkaisisi äärikristillinen organisaatio, ateistit eivät saisi julkaista lehdessä tieteellisiä tutkimuksiaan?

Tieteen tekemisen pitäisi olla arvovapaata. Jos joku väärentää eettiset luvat, hän voi joutua rikosvastuuseen teostaan, mutta tutkimuksen tulokset tai tutkimusmenetelmien tieteellinen pätevyys ei siitä muutu.

Nature voi ottaa eettisiin kysymyksiin kantaa muutoinkin kuin asettamalla sen julkaisemisen "tieteelliseksi" kriteeriksi.
mmm
12.12.2019 17:01:12
402468

laatu ja etiikka

Artikkelin jääminen mahdollisen vertaisarvioinnin jälkeen julkaisematta voi johtua siitä, että artikkeli ei ole tarpeeksi hyvä eikä täytä julkaisukriteerejä. Jos ei esimerkiksi ole voitu osoittaa, että tutkimus on tehty, kuten on kerrottu, ja tulokset olleet, mitä on sanottu, niin eihän se mene läpi. Nature kertoo aika täsmällisesti ihan omalla sivullaan, miten tutkimuksen tulee olla rekisteröity, miten protokolla kuvattu, mitä dokumentteja tulee olla täytetty ja millä tavalla tulokset ja data tulee olla saatavilla. Jos aihe alkaa kiinnostaa, lue kriteerit sieltä. Jos vaatimukset ovat mielestäsi kohtuuttomia, joudut etsimään jonkun muun julkaisukanavan.
PeP
12.12.2019 19:46:18
402469

laatu ja etiikka

Lainaus: mmm, 12.12.2019 17:01:12, 402468
Artikkelin jääminen mahdollisen vertaisarvioinnin jälkeen julkaisematta voi johtua siitä, että artikkeli ei ole tarpeeksi hyvä eikä täytä julkaisukriteerejä. Jos ei esimerkiksi ole voitu osoittaa, että tutkimus on tehty, kuten on kerrottu, ja tulokset olleet, mitä on sanottu, niin eihän se mene läpi. Nature kertoo aika täsmällisesti ihan omalla sivullaan, miten tutkimuksen tulee olla rekisteröity, miten protokolla kuvattu, mitä dokumentteja tulee olla täytetty ja millä tavalla tulokset ja data tulee olla saatavilla. Jos aihe alkaa kiinnostaa, lue kriteerit sieltä. Jos vaatimukset ovat mielestäsi kohtuuttomia, joudut etsimään jonkun muun julkaisukanavan.


Natureen ja Scienceen tarjotaan yleensä vain hyvätasoisia tutkimuksia ja silti vain osa niistä julkaistaan. Tutkimuksen laadullisten kriteerien lisäksi sen pitää olla alallaan vaikuttava. Useimmat hyvätkin tutkimukset julkaistaan vähän pienemmän painoarvon omaavilla alustoilla.
Teppolainen
12.12.2019 21:50:43
402470

Vastaus HIV-skeptikolle

Olet sitä mieltä että väite hiville altistavan ccr5-geenin saksimisesta toimintakyvyttömäksi on huuhaata?

Tämän keskustelukeskun aloituksen mukaan julkaisemiseen liittyvän "arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja tutkimusetiikkaan", joka antaa ymmärtää että päätös julkaisematta jättämisestä on tehty muilla kuin tieteelliseen pätevyyteen liittyvillä perusteilla.


Muokannut: Teppolainen, 12/12/2019 9:51:29 PM
mmm
12.12.2019 22:00:32
402471

lue ensin, mitä postaat

Lainaus: Teppolainen, 12.12.2019 21:50:43, 402470
Olet sitä mieltä että väite hiville altistavan ccr5-geenin saksimisesta toimintakyvyttömäksi on huuhaata?

Tämän keskustelukeskun aloituksen mukaan julkaisemiseen liittyvän "arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja tutkimusetiikkaan", joka antaa ymmärtää että päätös julkaisematta jättämisestä on tehty muilla kuin tieteelliseen pätevyyteen liittyvillä perusteilla.


Kannattaa jatkossa lukea ne tekstit, joihin linkittää. Muuten tietämättömyydestä tai osaamattomuudesta johtuva ajatusvirhe saattaa alkaa vaikuttaa kirjoittajan epärehellisyyden tuottamalta. Aloituksessa viittaamassasi uutisessa ei kerrottu, miksi artikkeli ei kelvannut Natureen vaan kerrottiin myöhemmän keskustelun sisältämästä kritiikistä. Naturen ja Sciencen riman ylittää noin 7% niihin tarjotuista artikkeleista.

Jos aihe jossain vaiheessa alkaa aidosti kiinnostaa, kannattaa lukea esimerkiksi viittaamastasi uutisesta linkin takaa löytyvä MIT Technology Review -lähde.


Muokannut: mmm, 12/12/2019 10:20:47 PM
Teppolainen
13.12.2019 09:20:55
402474

Naturen pseudoskeptismiongelma syvenee

Lainaus: mmm, 12.12.2019 22:00:32, 402471
Lainaus: Teppolainen, 12.12.2019 21:50:43, 402470
Olet sitä mieltä että väite hiville altistavan ccr5-geenin saksimisesta toimintakyvyttömäksi on huuhaata?

Tämän keskustelukeskun aloituksen mukaan julkaisemiseen liittyvän "arvostelun kärki osuu turvallisuuteen ja tutkimusetiikkaan", joka antaa ymmärtää että päätös julkaisematta jättämisestä on tehty muilla kuin tieteelliseen pätevyyteen liittyvillä perusteilla.


Kannattaa jatkossa lukea ne tekstit, joihin linkittää. Muuten tietämättömyydestä tai osaamattomuudesta johtuva ajatusvirhe saattaa alkaa vaikuttaa kirjoittajan epärehellisyyden tuottamalta. Aloituksessa viittaamassasi uutisessa ei kerrottu, miksi artikkeli ei kelvannut Natureen vaan kerrottiin myöhemmän keskustelun sisältämästä kritiikistä. Naturen ja Sciencen riman ylittää noin 7% niihin tarjotuista artikkeleista.


Jos Nature on antanut siis muiden puhua puolestaan artikkelin heikkouksista, jonka mukaan ongelma on tutkimuksen etiikassa, eikä ole avannut hylkäämiseen johtanutta prosessin kulkua, Naturen pseudoskeptismiongelma vain syvenee. Tieteen pitäisi olla avointa, on kummallista ellei Nature halua avata sitä mistä syystä artikkelia ei hyväksytty.

Artikkeli on kuitenkin hyväksytty julkaistavaksi toisessa tieteellisessä julkaisussa, joten olisi kummallista jos ongelmat olisivat artikkelin tieteellisessä pätevyydessä. Ja ainahan Nature olisi voinut antaa tutkimuksen tekijälle mahdollisuuksia korjata johtopäätöksiä, jos ne eivät ole Naturen standardeille riittävän vahvasti perusteltuja. Käsittääkseni korjauspyyntöjen lähettäminen on tavanomaista tieteellisissä artikkeleissa.

Vielä kummallisempaa olisi jos Nature olisi hylännyt artikkelin sen merkittävyyden vähäisyyden perusteella, koska käytännössä kaikki muut ovat sitä mieltä että tutkimus oli äärimmäisen merkittävä ja se ylitti laajasti uutiskynnyksen ympäri maailmaa. Useimmat edes Naturessa julkaistut tutkimukset eivät tietääkseni ylitä maailmanlaajuisesti tiedeuutisoinnin uutiskynnystä.
PeP
13.12.2019 09:36:12
402475

Naturen pseudoskeptismiongelma syvenee

Lainaus: Teppolainen, 13.12.2019 09:20:55, 402474

Jos Nature on antanut siis muiden puhua puolestaan artikkelin heikkouksista, jonka mukaan ongelma on tutkimuksen etiikassa, eikä ole avannut hylkäämiseen johtanutta prosessin kulkua, Naturen pseudoskeptismiongelma vain syvenee. Tieteen pitäisi olla avointa, on kummallista ellei Nature halua avata sitä mistä syystä artikkelia ei hyväksytty.


Kuten mmm totesi Natureen hyväksytään ainoastaan seitsemisen prosenttia sinne tarjotuista artikkeleista. Olisi melko kohtuutonta olettaa, että lehti perustelisi julkisesti hylättyjen 93%:n osalta hylkäämisen syyt.

Tieteellinen pätevyyskin on liukuva käsite. Tohtorinopintojaan vääntänyt jälkikasvuni kertoi, että useimmat julkaistuista tutkimuksista on tehty lähinnä CV:n täytteeksi (olin kirjoittaa vc:n, mikä sekään ei ehkä olisi ollut aivan väärin). Silti heikotkin artikkelit saa yleensä julkaistuksi jollain alustalla. Ei vertaisarviointi tai julkaiseminen takaa tutkimuksen laatua.

Usein tuntuu, että haluat inttää vain inttämisen vuoksi.


Muokannut: PeP, 12/13/2019 9:44:53 AM
mmm
13.12.2019 09:57:40
402477

missä julkaistu?

Naturen tasoisessa julkaisussa on tyypillistä, että suurin osa julkaistavaksi tarjotuista hylätään editorien toimesta suorilta ilman vertaisarviointia. Tieteellisessä julkaisemisessa vertaisarvioinnissa voidaan esittää yleensä hylkäämistä suoraan, korjaamista tai hyväksymistä. Palaute, perustelut ja vaatimukset menevät kirjoittajille.

Uutisarvo ei ole sama kuin tutkimuksen tieteellinen merkitys. On paljon huippututkimusta, jota on turha uutisoida, koska sitä ymmärtäviä lukijoita ei ole monta tai sillä ei ole klikkiarvoa. Toisaalta tieteellisesti merkityksettömälläkin voi olla ja usein onkin viihde- tms. arvoa.

Lainaus: Teppolainen, 13.12.2019 09:20:55, 402474

Artikkeli on kuitenkin hyväksytty julkaistavaksi toisessa tieteellisessä julkaisussa, joten olisi kummallista jos ongelmat olisivat artikkelin tieteellisessä pätevyydessä.


On itse asiassa tyypillistä, että tutkimus, joka ei mene läpi korkeatasoisessa lehdessä, lähetetään vähän alempana rimaa pitävään, kunnes oikea taso löytyy. En ollut tiennyt, että kyseinen tutkimus on jo vertaisarvioitu ja julkaistu tieteellisessä julkaisussa. Tämä ei käy ilmi edes aloituksessa viittaamastasi uutisesta, vaan siinä väitetään päinvastoin. Minkä lehden standardit artikkeli lopulta täytti ja miksi et asiaa heti kertonut?
Teppolainen
13.12.2019 10:01:39
402478

Naturen pseudoskeptismiongelma syvenee

Lainaus: PeP, 13.12.2019 09:36:12, 402475
Lainaus: Teppolainen, 13.12.2019 09:20:55, 402474

Jos Nature on antanut siis muiden puhua puolestaan artikkelin heikkouksista, jonka mukaan ongelma on tutkimuksen etiikassa, eikä ole avannut hylkäämiseen johtanutta prosessin kulkua, Naturen pseudoskeptismiongelma vain syvenee. Tieteen pitäisi olla avointa, on kummallista ellei Nature halua avata sitä mistä syystä artikkelia ei hyväksytty.


Kuten mmm totesi Natureen hyväksytään ainoastaan seitsemisen prosenttia sinne tarjotuista artikkeleista. Olisi melko kohtuutonta olettaa, että lehti perustelisi julkisesti hylättyjen 93%:n osalta hylkäämisen syyt.

Tieteellinen pätevyyskin on liukuva käsite. Tohtorinopintojaan vääntänyt jälkikasvuni kertoi, että useimmat julkaistuista tutkimuksista on tehty lähinnä CV:n täytteeksi (olin kirjoittaa vc:n, mikä sekään ei ehkä olisi ollut aivan väärin). Silti heikotkin artikkelit saa yleensä julkaistuksi jollain alustalla. Ei vertaisarviointi tai julkaiseminen takaa tutkimuksen laatua.


Niin, tietysti on myös pseudojournaleita joissa jotkut petolliset tutkijat julkaisevat artikkeleita saadakseen CV:lle täytettä. Mitä sitten?

Tieteellinen pätevyys ei ole liukuva käsite. Joko tutkimus täyttää laatustandardit tai se ei täytä. Eri julkaisuilla voi tietysti olla vähän erilaisia standardeja sen suhteen, mutta ainahan artikkelin laatua voi nostaa korjaamalla sitä.

Jokin syy Naturen artikkelien hylkäämisellä aina on. Tai jos ei ole mitään syytä, Naturen pseudoskeptismi syvenee entisestään. En ymmärrä miksi näiden syiden julkaisemisesta aiheutuisi kohtuutonta hankaluutta.

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  | Seuraava sivu