Ihan vain yleisellä tasolla, kun en tarkemmin tunne Transhumanismin tavoitteita, tekee mieli esittää kysymys, että eikö ole aika luonnollista, kun kybernetiikan ala on kehittynyt tähän päivään, että koko jutun on mahdollista kääntyä toiseenkin suuntaan. Jonkinlainen kokonaisuuden feedback on ainakin hypoteettisella tasolla tullut mahdolliseksi.

Jos olet sitä mieltä, että transhumanismi olisi jotain lännen "hapatusta", niin toisaalta varmaan tiedät, että Neuvostoliiton tieteessä oltiin juuri kybernetiikassa länttä edellä.

Kun Neuvostoliitossa oli tavoitteena mallintaa ihmisen neurofysiologiaa erilaisten yhteiskunnallisten toimintojen tarpeisiin automatisoimaan niin teollisuuden, yhteiskunnan perustoimintojen, kuin lääketieteenkin ym.ym. aloilla, oli käsittääkseni tarkoitus luoda toimiva sosialistinen/kommunistinen, täydellinen systeemi.

Viktor Pekeliksen kirjassa Aakkostietoa kybernetiikasta mainitaan juuri Neuvostoliiton ja sen blokin muiden maiden edelläkävijyys länteen verrattuna.

Alkutaipaleella oli varmasti kyse vain siitä suunnasta, missä ihmisen ja eläinten neurofysiologisia toimintoja, keskushermostojärjestelmän toimintaa tutkimalla ja simuloimalla voitaisiin käyttää hyväksi luotaessa uusia teknisiä ja kyberneettisiä järjestelmiä ja laskentalaitteistoja (neurobioniikka).

Neurokybernetiikka oli jo Neuvostoliitossa sen biologisen kybernetiikan suuntaus. Siellä ei tosin vielä silloin tietenkään voitu ajatellakaan, että jossain vaiheessa kybernetiikan tutkimuksen tuloksia voitaisiin kayttää toiseen suuntaa eli juuri ihmiseen, jonka hermojärjestelmän tutkimusta haluttiin mallintaa (täydellisen) yhteiskunnan koneiston
aikaansaamiseen.

Onko edelleen olemassa erikseen esim. poliittisesti ja ideologisesti eriytynyttä idän ja lännen tiedettä?

Eikö kaikki tieto olekaan kaikkien samalla tavalla saatavissa ja käytettävissä?

Oma käsitykseni on, että kun maailmamme toimii nyt kyberneettisten järjestelmien varassa, on aika luonnollista, että sen tulosten käyttömahdollisuuksia (takaisin) "ihmislajin parantamiseen" on alettu pohtia.

Se, että "haluttaisiin kytkeä ihminen älyllisesti johonkin koneisiin", kuten sanot, lienee utopiaa, mutta kukaan ei voi kategorisesti kieltääkään tällaisten ajatusten esiin tuomista.

Kuitenkin jo nyt lääketieteessä käytetään, tahdistimia, kuulokoneita, implantteja jne. jne.

Kuka vetää rajan ja millä veto-oikeudella, etteikö kaikenlaista voisi miettiä ja tutkia. Sinäkö? Ja jos, niin miksi?

Miksi vastustat kiihkeästi jotain, minkä tiedät mahdottomaksi?

SITRAN toimitusjohtaja MIKKO KOSONEN horisee tv1.ykkosaamu@yl haistattelussa Ykkösellä, että ”Suomen hallitus in hyvin varautunut ongelmaan, että ”tekoäly tulee ihmistä viisaammaksi”, että ”asiaa tutkii toimikunta, jota johtavat ministeri Lintilä ja toimitujohtaja Alalhuhta”, ja että haastateltava itsekin kuuluu Osmo Soininvaaran johtamaan työryhmään, joka tutkii [tämän] vaikutusta työelämään”!!!!!

Feedback on kybernetiikan määritelmä. Sellainen siihen sisältyy aina.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/cyberneticists

" Cybernetics

the science of control, communications, and data processing.

Subject. The principal objects of cybernetic research are “cybernetic systems.” In general or theoretical cybernetics such systems are considered in the abstract, without reference to their real physical nature. The high level of abstraction enables cybernetics to find general methods for approaching the study of qualitatively different systems — for example, technological, biological, and even social systems.

The abstract cybernetic system is a set of interrelated objects, called the elements of the system, that are capable of receiving, storing, and processing data, as well as exchanging them. Examples of cybernetic systems are various kinds of automatic control devices in engineering (for example, an automatic pilot or a controller that maintains a constant temperature in a room), electronic computers, the human brain, biological populations, and human society.

The elements of an abstract cybernetic system are objects of any nature whose state can be fully described by the values of a certain set of parameters. For a large majority of the concrete applications of cybernetics the consideration of parameters of two types is sufficient. Parameters of the first type, called continuous parameters, can assume any real value in a certain interval (for example, the interval from — 1 to 2 or from — ∞ to + ∞). Parameters of the second type, called discrete parameters, assume finite sets of values — for example, a value equal to any decimal number or the values “yes” or “no.”

... "



Transhumanismi on "lännen hapatusta". Se ei istu neuvostoliitossa, Kiinassa ja Venäjällä vallinneeseen ja vallitsevaan sosiologiseen, lingvistiseen tajunnankuvaan eikä myöskään silloisiin eikä nykyisiin eteneviin aivoteorioihin (johin Diamondien ja Hararien lörötykset eivät kuulu).

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Consciousness

" Consciousness

a basic concept in philosophy, sociology, and psychology, signifying the capacity for the ideal reproduction of reality, as well as the specific mechanisms and forms at various levels of this process. There are two forms of consciousness: individual (personal) and social.

Because of the complexity of consciousness, each of the sciences studying it contributes a specific characteristic to the approach to defining the phenomenon. With a materialist resolution of the basic question of philosophy, consciousness is regarded as a property of highly organized matter, consisting in the psychological reflection of reality. Materialist philosophy also views consciousness as conscious being, the subjective image of the objective world; as subjective reality, in contrast to objective reality; and as the ideal, in contrast to and in the unity with the material. In a narrower sense, consciousness means the higher form of psychological reflection inherent in the socially developed human being, the ideal side of purposeful labor activity.

The sociological approach regards consciousness primarily as society’s spiritual life, in all its forms. In psychology, consciousness is interpreted as psychic activity that ensures the generalized, purposeful reflection of the external world; a person’s separation of himself from the environment and his juxtaposition to it as subject to object; goal-directed activity, or the preliminary, mental construction of actions and consideration of their consequences; and the control and direction of the individual’s behavior—his ability to be aware of what is taking place in his environment and in his mind. Since the object of consciousness is not only the external world but also the subject, or the possessor of consciousness, self-consciousness is an essential element of consciousness.

History. In the early stages of the development of philosophy, the ideal and the material were not strictly divided. For example, Heraclitus interpreted logos as both fire and the meaning of things. The value of human reason was determined by its proximity to logos, the general world order of things. Before Plato, Greek thought had no concept of the ideal, in the proper sense of the word. The soul was regarded as air, as fire, or as the movement of atoms. Plato was the first to distinguish the concept of the ideal as the opposite of the sensual objective, the material. For the whole cosmos, Mind (nous) is the prime mover, the source of harmony, and a force capable of adequately conceiving of itself. Similarly, in the individual human soul, the mind contemplates itself and, at the same time, serves as the active principle regulating behavior.

In antiquity, reason was regarded as cosmic and represented as a generalization of the real world, a synonym for universal law. Conversely, during the Middle Ages consciousness was regarded as a principle superior to the world, as god, who existed before nature and created it out of nothing. Reason was interpreted as an attribute of god, and man was left with only a tiny “spark” of the all-penetrating flame of divine reason. However, Christianity gave rise to the idea of the spontaneous activity of the soul and to the inclusion of consciousness in the concept of soul.

In modern philosophy, Descartes had the greatest influence on the elaboration of the problem of consciousness. Bringing self-consciousness to the fore, he regarded consciousness as nonspatial substance, accessible only to the subject contemplating it. In his materialist doctrine, Spinoza regarded consciousness, as well as extension, as an attribute of substance (nature). The 18th-century French materialists viewed consciousness as a function of the brain and as the reflection of reality. But the pre-Marxist materialists were unable to reveal the social, active character of human consciousness. The German classical idealists profoundly analyzed the creative activity of consciousness. Hegel came right up to the problem of the sociohistorical character of consciousness and asserted the principle of historicism in the understanding of consciousness. His point of departure was the idea that since the consciousness of the individual (the subjective spirit) is necessarily linked to the object, it is determined by the historical forms of social life. He interpreted these forms, however, as the embodiment of the objective spirit.

Marxism regards consciousness as a function of the brain, as the reflection of the objective world, and as a necessary aspect of the practical, material activity of man. According to dialectical materialism, consciousness emerges, functions, and develops out of the real interaction of man with the world, on the basis of sensual-objective activity and sociohistorical practice. Consciousness, the content of which reflects the objective world, is determined by natural and social reality. Objects, their properties, and their relationships exist in the consciousness ideally, as images. The ideal is the product of the activity of the brain, the subjective image of the objective world.

The active character of consciousness: consciousness and activity. Repudiating the idealist interpretation of the activity of consciousness as immanent, as proceeding from the depths of the spirit, Marxism reveals the groundlessness of the conception of metaphysical materialism, according to which consciousness is the passive contemplation of the world. Dialectical materialism explains the active character of consciousness, taking as a point of departure its determination by objective reality. The objective world acts on man and is reflected in his consciousness, becoming ideal. Through man’s material activity, however, consciousness (the ideal) becomes reality (the real). The primary aim of the activity of consciousness is cognition. The activity of consciousness is manifested in the selectivity and purposefulness of perception, in the abstract power of thought, in acts of fantasy and productive imagination involved in the creation of new ideas and ideals, and in the guidance of practical activity.

The foundation for man’s relationship to the real world is goal-directed activity. The fundamental, vital meaning of consciousness and the historical necessity for its emergence consist in ensuring goal-directed activity aimed at transforming the world and subordinating it to the interests of man and society. Consciousness gives man the possibility of accurately reflecting what exists, foreseeing the future, and molding the world, based on his predictions and practical activity. V. I. Lenin wrote: “Man’s consciousness not only reflects the objective world, but creates it... . The world does not satisfy man and man decides to change it by his activity” (Poln. sobr. soch., 5th ed., vol. 29, pp. 194,195).

The origin of consciousness and its biological prerequisites. The formation of human consciousness was preceded by a long period of “mental” development in animals. Dialectical materialism based its interpretation of this development on the fact that psychic reflection appears only at a high level of organization of matter and is connected with the formation of the nervous system. The psychic activity of animals is completely determined by biological laws and is aimed at adapting to the environment, whereas human consciousness is directed at transforming the world. Unlike animals, humans distinguish between their relationship to the world and the world as objective reality.

The emergence of man was associated with the transition to labor from the appropriation of finished articles (see K. Marx and F. Engels, Soch., 2nd ed., vol. 3, p. 19, note). In labor the instinctual foundation of the animal psyche broke down, and mechanisms of conscious activity took shape. Consciousness arises, develops, and is primarily embodied in labor, creating a world of humanized nature, of culture. Consciousness could only have emerged as a function of an intricately organized brain, which developed with the increasing complexity of the structure of sensual-objective activity and social relations, as well as the increasing complexity of the forms of symbolic communication (F. Engels, ibid., vol. 20, p. 490).

Using tools, man brought objects into artificial forms of interaction. Under the conditions of the primitive human herd and later, clan society, the entire structure of human activity was altered by the use of tools and a system of signals (gestures and sounds)—that is, by the transition to mediated practical and symbolic activity. The internal program of intellectual activity grew out of the logic of sensual-objective activity and the system of gestures that reproduced it in acts of communication dictated by the necessity of joint labor. Language, a system of symbols, emerged as the instrument of this internal activity, causing consciousness to take shape and develop as the spiritual product of society, and making possible the realization of continuity in human activity and relations.

The social essence of consciousness: personal and social consciousness. Idealism takes as its point of departure the notion that consciousness develops immanently and spontaneously, and may be understood exclusively in itself. By contrast, Marxism proceeds from the assertion that it is impossible to analyze consciousness apart from the other phenomena of social life. “Consciousness ... is, from the very beginning, a social product, and it remains so as long as people exist” (K. Marx and F. Engels, ibid., vol. 3, p. 29).

The human brain contains the potentialities developed throughout world history—”deposits” transmitted by heredity and realized under the conditions of learning, training, and the totality of social influences. The brain becomes the organ of human consciousness only when man is drawn into social life, when he assimilates the historically elaborated forms of culture.

Consciousness is objectified in the system of material and spiritual culture, in the forms of social consciousness, which develops through and is only relatively independent of the consciousness of individuals. Undeciphered letters do not in themselves have intellectual content. All of the books in the libraries of the world, as well as all works of art, have cultural significance only in relation to individuals. Social consciousness is the reflection of social being in language, science, philosophy, works of art, political and legal ideology, morals, religion and myths, folk wisdom, social norms, and the views of classes, social groups, and all mankind. Social consciousness has a complex structure and various levels, ranging from everyday, mass consciousness to the highest form of theoretical thought. Among the forms of social consciousness are science, philosophy, art, ethics, religion, politics, and law. Although it reflects social being, social consciousness is relatively independent and has a reciprocal influence on social being.

Considerations of social consciousness direct one’s attention away from everything individual and personal and toward the examination of views characteristic of a particular society as a whole or of a particular social group. Society is not the sum of its members. Similarly, social consciousness is not the sum of the consciousness of various individuals but a qualitatively distinct, relatively independent spiritual system. Personal and social consciousness are constantly interacting. The norms of consciousness historically developed by society become the personal convictions of the individual, the source of moral injunctions, aesthetic feelings, and ideas. In their turn, personal ideas and convictions become social values, gaining importance as a social force when they become part of the social consciousness and take on the character of behavioral norms.



Kybernetiikkaa kyllä kehiteltiin ennen kaikkea teollisena työkaluna. Länsi oli tavallisessa digitaalisessa informaatioteknologiassa edellä, ja NL oli taipuvainen semmoiseen diiliin, että että länsi keskittyisi ditaaliseen ja NL analogiseen tietojenkäsittelyyn, ja sen vaatoimaan tarkempaan ilmiöiden matemaattiseen mallintamiseen. Se oletti lännen teknologioiden vaikka konttorialalla (IBM) olevan sillekin ainakin ostettavissa, mutta noinhan ei sitten asia ollut, vaan länsi piti digitaalia sotilasteknologiana, josta mitään ATK-laitteita ei saisi päästää "vuotamaan" "vihollisille". Länsi havitteli kuitenkin sotilaallista valtausta.



Se oli Pekelisin käsitys. Mää luin kyllä Pekelisin kirjan heti kun se ilmestyi, ja olin siihen aikaan noin 10 pelannut työkseni lujuusopin asioiden ATK-mallintamisen kanssa, joten mulla ei ollut sen huonommat ytiedot siitä digitaalipuolesta kuin jollakulla Pekelisilläkään. Mulla pitäis se olla vieläkin jossakin. Se olis mielenkiintoista lukea uudemman kerran.



Nuo neurobioniikat eivät olleet kovin päällimmäisiä sen enempää NL:ssa kuin lännessäkään, vaikka niistä varsinkin lännessä pulistiin paljon. Tää tekninen mallintaminen oli joka paikassa tärkeä ja sen menetelmät kehittyivät nopeastii. Se vaan ei ole mitenkään erityisen kyberneettistä. NL:ssä oli suunnitelmatalouden suunnittelullisten laskentamenetelmien, panos tuotosmallien kehitys ykisi painopiste, ja niitä kopsittiin myös länteen mm. ennusteiden menetelmiksi. Lännessä firmojen taloushallinnon koneellistaminen oli miittamaton bisnes. Ja yksi painopiste aina oli avaruutekniikka ja sotilastekniikka. Länsi oli myös edellä kaikenlaisissa sulautetuissa digitaalisissa systeemeissä tavallisiin vehkeisiin kuten autoihin, pesukoneisiin jne. Ja länsi oli edellä radio- ja televisiotekniikan digitalisoimnnissa, joka on näissä nettiasioissa a ja o.



Lännesä on paljon varsinkin meediassa päällimmäisenä aivan täyttä hölynpölytiedettä.



Ei se siitä niinkään ole kiinni. Mutta kyllä ne panttaa hartaasti ihan tuikitavallistakin tietoa ja ja odottavat kieli pitkällä, että kilpailijat tyrisivät...



Kybernetiikasta ei ole siinä sellaista apua kuin sää luulet.



Joo mutta monet meediat huutaa pelkästään sitä, ja sitä luullaan "edistettävän" sillä, että oikea tieto pimitetään - "OMILTA"!!!



Juu käytetään. Nuo ei muuta tajuntaa mihinkään.



Nuo vetää sellaista rajaa, että "kaikki oikea tieto heti wittuun!!!".

Otin lähtökohdaksi Neuvostoliiton kybernetiikan, koska minusta tuntuu että sillä taholla oltiin silloin edellä länttä.

Homma vaan tyssäsi siihen, että niille riitti tavoite luoda jonkin sortin mekaaninen, ihmisen ja tuotantokoneiston välinen kyberneettinen yhteys. Kybernetiikka ja Pavlov, siinä kaksiyhteys, jota kautta piti käytännössä totetuttaa yhteiskunnan ja kommunismin Marxilais-Leniniyläisen taloudellisen tuottavuuden ylivertaisuus.

Sitten, kun ei niin käynyt vaan länsimainen talousoppi vei voiton, niin ottaa vieläkin koville, joillakin.

Kaikki, mikä uhkaa sinua eli Marxilais-Leniniläis-Pavlovilaista talousopillista ihmiskuvaa on vaan niin pe..seestä.

Neuvostoliitossa olisi ollut kaikki mahdollisuudet tulla maailman johtavaksi valtioksi, mutta kusivat hommansa, kun eivät uskaltaneet viedä älyään eteenpäin. Tai no siellä taisi olla niitä isoja kihoja, jotka kielsivät kaiken, mistä olisi ollut vähänkin hyötyä todellisen edistyksen ja taloudellisen ym. mallikappaleen luomiseen. Sitten ei jäänyt enää muuta kuin omien poteroiden ideologiat ja niiden puolustamiseen piti satsata kaikki mahdollinen pääoma, jäljelle jäi sotilaallinen voima.

Vaik on ruvella perse, niin nyrkit on kunnossa. Nyt on turha huudella kun historia on tiedossa ja nykyisyys tässä. Väärällä tiedolla sitten ihan hyvin itsekin voin, mutta ei harmita lainkaan.

Kyllä siellä joissakin asioissa oltiinkin edellä. Esimerkiksi nää valokaapelit, joita ilman ei olisi nykyista internettiä, ovat neuvostoliittolainen keksintö 1940- ja -50-luvilta, keksijänä Tiedeakatemian puheenjohtaja 1945 - 1951 Sergei Vavilov, biologi Nikolai Vavilovin pikkuveli. Samoin siellä osattiin panna systeemiteoria ja kybernetiikka paremmin oikealle paikalleen. Lännessä digitaaliseen kybernetiikkaan ruvettiin heti liittämään myös rannattomia odotuksia esimerkiksi juuri "todella ajattelevista laskimista". Kyberneettiset systeemit nähtiin oman laisinaan abstrakteina olioina, joilla oli omanlaisiaan matemaattisenkaltaisia lainalaisuuksia, jotka saatetaan voida siirtää esimerkisi yhdenlaisesta systeemistä fysikaalisesti täysin toisenlaiseen. kumminkin nissä perusteissa yleensä viitattiin läntisiin auktoriteetteihin kuten Berthalanffyyn ja Norbert Wienertiin ja digitaalisuudessa Alan Turingiin. Tutkimus oli aluksi sekä lännessä että idässä tiukan sotasalaissuden verhoamaa. ja lännessä se lipsahti tavallisen kansalaisen firmojen ulottuville, kun shanghailaislähtöinen An Wangi julkisti ensimmäisen pöytätietokoneen. Neuvostoliitossa ei kehitetty tietotekniikkaa tämäntyyppisiin tarkoituksiin. Sinnä digitaalipuolessa länsi oli minun mielestäni edellä, eikä sitä asiaa nähty vähään aikaan NL:ssa edes pahana ongelmana.



Pavlovini ja yhteiskunnallisten systeemien välissä oli ja on aina Lev Vygotskin kielellinen ajatteluteoria. Toki Pavlovin teoria on muutakin kuin kielen luonnontieteellinen perusta, mutta ihmisyhteiskunnan ilmiöiden perustana on aina kielellinen Pavlovin 2. signaalisysteemii.



Länsimaiset talousopit eivät ole vieneet voittoa marxilaisesta taloustieteestä eivätkä "kumonneet" sitä, kaikkea muuta.



Mikähän sitä sitten uhkaa? Nyt en puhu NL:n sosialismin mallista. marxismi ei ole siinä sidottu johonkin tiettyyn sosialisminmalliin sen enempää kuin kapitaliminmalleihinkaan.



Ideologian puolustaminen oli ja on aiheellista, välttämätöntäkin.



Väärällä tiedolla ei kauan voida hyvin. Hyvinvointi rupeaa seuraavaksi keskittymään Kiinaan. Siellä ei siedetä haistapaskantiedettä.

Kyllä siellä joissakin asioissa oltiinkin edellä. Esimerkiksi nää valokaapelit, joita ilman ei olisi nykyista internettiä, ovat neuvostoliittolainen keksintö 1940- ja -50-luvilta, keksijänä Tiedeakatemian puheenjohtaja 1945 - 1951 Sergei Vavilov, biologi Nikolai Vavilovin pikkuveli. Samoin siellä osattiin panna systeemiteoria ja kybernetiikka paremmin oikealle paikalleen. Lännessä digitaaliseen kybernetiikkaan ruvettiin heti liittämään myös rannattomia odotuksia esimerkiksi juuri "todella ajattelevista laskimista". Kyberneettiset systeemit nähtiin oman laisinaan abstrakteina olioina, joilla oli omanlaisiaan matemaattisenkaltaisia lainalaisuuksia, jotka saatetaan voida siirtää esimerkisi yhdenlaisesta systeemistä fysikaalisesti täysin toisenlaiseen. kumminkin nissä perusteissa yleensä viitattiin läntisiin auktoriteetteihin kuten Berthalanffyyn ja Norbert Wienertiin ja digitaalisuudessa Alan Turingiin. Tutkimus oli aluksi sekä lännessä että idässä tiukan sotasalaissuden verhoamaa. ja lännessä se lipsahti tavallisen kansalaisen firmojen ulottuville, kun shanghailaislähtöinen An Wangi julkisti ensimmäisen pöytätietokoneen. Neuvostoliitossa ei kehitetty tietotekniikkaa tämäntyyppisiin tarkoituksiin. Sinnä digitaalipuolessa länsi oli minun mielestäni edellä, eikä sitä asiaa nähty vähään aikaan NL:ssa edes pahana ongelmana.



Pavlovini ja yhteiskunnallisten systeemien välissä oli ja on aina Lev Vygotskin kielellinen ajatteluteoria. Toki Pavlovin teoria on muutakin kuin kielen luonnontieteellinen perusta, mutta ihmisyhteiskunnan ilmiöiden perustana on aina kielellinen Pavlovin 2. signaalisysteemii.



Länsimaiset talousopit eivät ole vieneet voittoa marxilaisesta taloustieteestä eivätkä "kumonneet" sitä, kaikkea muuta.



Mikähän sitä sitten uhkaa? Nyt en puhu NL:n sosialismin mallista. marxismi ei ole siinä sidottu johonkin tiettyyn sosialisminmalliin sen enempää kuin kapitaliminmalleihinkaan.



Ideologian puolustaminen oli ja on aiheellista, välttämätöntäkin.



Väärällä tiedolla ei kauan voida hyvin. Hyvinvointi rupeaa seuraavaksi keskittymään Kiinaan. Siellä ei siedetä haistapaskantiedettä.

En osaa lainata tuolta joten teen sen ny näin.

RK: "Kyllä siellä joissakin asioissa oltiinkin edellä. Esimerkiksi nää valokaapelit, joita ilman ei olisi nykyista internettiä, ovat neuvostoliittolainen keksintö 1940- ja -50-luvilta, keksijänä Tiedeakatemian puheenjohtaja 1945 - 1951 Sergei Vavilov, biologi Nikolai Vavilovin pikkuveli. Samoin siellä osattiin panna systeemiteoria ja kybernetiikka paremmin oikealle paikalleen. Lännessä digitaaliseen kybernetiikkaan ruvettiin heti liittämään myös rannattomia odotuksia esimerkiksi juuri "todella ajattelevista laskimista".

Kyberneettiset systeemit nähtiin (NL:ssa) oman laisinaan abstrakteina olioina, joilla oli omanlaisiaan matemaattisen kaltaisia lainalaisuuksia, jotka saatetaan voida siirtää esimerkisi yhdenlaisesta systeemistä fysikaalisesti täysin toisenlaiseen. Kumminkin nissä perusteissa yleensä viitattiin läntisiin auktoriteetteihin kuten Berthalanffyyn ja Norbert Wienertiin ja digitaalisuudessa Alan Turingiin.

Tutkimus oli aluksi sekä lännessä että idässä tiukan sotasalaisuuden verhoamaa. Ja lännessä se lipsahti tavallisen kansalaisen ja yksityisten firmojen ulottuville, kun shanghailaislähtöinen An Wang julkisti ensimmäisen pöytätietokoneen. Neuvostoliitossa ei kehitetty tietotekniikkaa tämäntyyppisiin tarkoituksiin. Siinä digitaalipuolessa länsi oli minun mielestäni edellä, eikä sitä asiaa nähty vähään aikaan NL:ssa edes pahana ongelmana."

Sherlocker: Mitä olivat nuo mainitsemasi "todella ajattelevat laskimet" "rannattomine oletuksineen", "todella ajattelevista laskimista"?

RK: Miten "kyberneettiset systeemit saatettin siirtää yhdenlaisesta systeemistä täysin toisenlaiseen". [/url]

Sitä sanotaan usein virtuaaliseksi mallintamiseksi. Tämä tapahtuu parhaiten teknisten systeemien kesken, koska silloin skä rakenne tai prosessi voidaan jo suunnitella myös siltä kannalta, että se voidaan tarkasti mallintaa. Virtuaalisen mallin käsittely on suunnattomasti halvempaa kuin itse prosessin. Tuollaisia syteemeitä sanotaan keskenään analogisiksi. Se on materiaalisten systeemien välistä muodollista yhdenmukaisuutta: eri fysiikka - sama matematiikka.

[url] Sherlocker: Niin, miten ne sitten siirrettiinkään...?

Miksi sanomanasi viitattiin länsimaisiin auktoriteetteihin? Millä tavalla viitattin, taantumuksellisestiko? [/url]

Ei vaan ihan tieteelliten periaatteuden mukaisesti: he olivat julkaisseet ensimmäisinä.

[url]Wiener taisi keksiä sanan kybernetiikka ja Turing meni kyllä hienosti eteenpäin vaikkapa "koneensa" kanssa.

Mihin toisenlaiseen systeemiin tarkoitat? [/url]

Usein juuri digitaaliseen, mutta Neuvostoliitossa ensin analogiseen. Analogisetkin ohjaukset ovat tulessa uudelleen, kun halutaan olla immuuneja digitaalista häirintää vastaan.

[url] Pavlov oli eka, joka otti kantaa kybernetiikan ja oman feedbäkki -ajattelunsa suhteeseen.

Sanopa nyt asiantuntijana, minkä kannan Pavlov otti? [/url]

Pavlov kuoli 1936, kybernetiikkaa alettiin tarkastella omana erityistieteenään vasta noihin samoihin aikoihin.

" The first industrial regulators, for the water level in a steam boiler and for the speed of shaft rotation of a steam engine, were invented by I. I. Polzunov (Russia) and J. Watt (England). In the second half of the 19th century, increasingly refined automatic regulators were required. Electromechanical and electronic units were used with increasing frequency in such regulators, along with mechanical units. The invention in the early 20th century of differential analyzers, which were capable of simulating and solving systems of ordinary differential equations, played a large role in development of the theory and practice of automatic control. These machines marked the beginning of the rapid development of analog computers and their widespread introduction into engineering.

Progress in neurophysiology, in particular the classic works of I. P. Pavlov on conditioned reflexes, exerted a substantial influence on the establishment of cybernetics. The original work by the Ukrainian scientist Ia. I. Grdina on the dynamics of living organisms is also worthy of note.

In the 1930’s the development of cybernetics began to be increasingly influenced by the development of the theory of discrete data processors. Two main sources of ideas and problems directed this development. The first was the task of constructing the foundations of mathematics. As early as the mid-19th century, G. Boole laid the foundations of modern mathematical logic. In the 1920’s the foundations of the modern theory of algorithms were laid. In 1934, K. Gödel demonstrated the finiteness of closed cognitive systems. In 1936, A. M. Turing described a hypothetical general-purpose discrete data processor, which later came to be called the Turing machine. These two results, obtained within the framework of pure mathematics, exerted and continue to exert a very large influence on the formation of the basic ideas of cybernetics.

The second source of ideas and problems in cybernetics was practical experience in building actual discrete data processors. The simplest mechanical adding machine was invented by B. Pascal (France) in the 17th century. Only in the 19th century did C. Babbage (England) make the first attempt to build an automatic digital calculator, the prototype of the present-day electronic digital computer. By the early 20th century the first models of electromechanical tabulating machines were built and made possible automation of very simple processing of discrete data. The necessity of building sophisticated relay-contact devices, primarily for automatic telephone exchanges, led in the 1930’s to a sharp increase in interest in the theory of discrete data processors. In 1938, C. Shannon (USA) and, in 1941, V. I. Shestakov (USSR) demonstrated the possibility of using the techniques of mathematical logic to analyze relay-contact circuits. This marked the beginning of the development of the modern theory of automatons.

The development of electronic computers in the 1940’s (J. von Neumann and others) was of decisive importance for the formation of cybernetics. The computer opened up fundamentally new possibilities for research and actual construction of complex control systems. It remained to bring together all the material accumulated by that time and to give the new science a name. This step was taken by N. Wiener, who in 1948 published his famous book Cybernetics.

Wiener proposed that the “science of control and communications in the animal and the machine” be called cybernetics. In Cybernetics and his second book, Cybernetics and Society (1954), Wiener devoted particular attention to the general philosophical and social aspects of the new science, frequently treating them in a highly arbitrary manner. As a result the further development of cybernetics followed two paths. In the USA and Western Europe the narrow understanding of cybernetics began to predominate; this concentrated attention on the disputes and doubts raised by Wiener and on the analogies between control processes in technical devices and in living organisms. In the USSR, after an initial period of negation and doubts, the more natural and meaningful definition of cybernetics took root; this included in the field all achievements that had accumulated in the theories of data processing and control systems. Special attention in this was given to the new problems arising in connection with the extensive introduction of computers in the theories of control and data processing.

In the West these questions were treated within the framework of specialized areas of science, which came to be called information science, computer science, systems analysis, and so on. Only at the end of the 1960’s was a tendency observed to broaden the concept of “cybernetics” and include all these areas in it.

... "

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Cybernetics

[url] Niin, länsi eteni tietotekniikassa edelle, kuten sanot.

Kaiken tämän jälkeen, väitän edelleen, että NL:ssa olisi ollut mahdollisuus kehittää tietotekniikkaa eteenpäin ennen länttä, mutta kerrotko mikä oli sen kehityksen esteenä?

NL:ssa tietotekniikan varsinaista kehittämisen puutetta ei kertomasi mukaan edes pidetty pahana ongelmana.

Miksi, osaatko sanoa?

Yksi asia, mitä arvostan sinussa, on omanlaisesi suora rehellisyys, joka lähtee omasta vahvasta ideologiastasi, johon liittyy jonkinlainen oma totuuteoriasi, mutta oletko ottanut huomioon kaikki asiat?

Miksi siis tietotekniikkaa ei NL:ssa edes haluttu kehittää eteenpäin, vaikka minun mielestäni siellä olisi ollut mahdollisuudet ja tietotaitoa vaikka mihin?

Paljon sinulta taas muualta lainattua tekstiä, jota en jaksa lukea.

Minkään ideologian puolustaminen aseellisesti ei ole oikeutettua tai edes järkevää.

Yhden ihmisen aika on aika lyhyt.

En väittänyt että marxilainen talousoppi olisi jotenkin kumottu.

Se ei nyt vaan tällä hetkellä täysin toimikaan...:-)

Minulla on sellainen kirja kuin Cyril Smith - Marx at the Millennium, jossa Smith puolustelee edelleen Marxia melkein tässä ajassa.

Hahmotamme hyvin muutamat kymmenen vuotta ja jotkut ehkä muutaman sata tätä ihmiskunnan historiaa, jossa on sellaisiakin asioita, kun taloudelliset ideologiat.

Nyt on vuosi 2021 ja vielä homma pelaa ihmisestä riippumatta, siten että luulemme pelaavamme yhteen paljon myöhemminkin. Siis ihmiskuntana?

Mitä täällä on vaikka vuonna 20021?

Voiko sellaista edes kuvitella? Onko sellainen vuosi ihmisellä olemassa tulevaisuudessa?

Onko silloin olemassa taloudellisia ideologioita? Vaiko vain onnekkaasti henkiin jäänyt pieni porukka koettamassa tukea toinen toistaan, jotta saadaan välttämätön elanto sen vuoden taivaan alla.

Kuka osaa ennustaa mitään tarpeeksi pitkälle?

Tieteelle perustuvan ideologisen taistelun pitäisi korvata aseellinen taistelu, mutta se ei tietenkäänm onnistu, jos paikkansapitävä tiede "pistetään viralta"j ja ruvetaan esittämään jotakin muuta paskaa muka tieteenä - huten Diamond ja Hararikin yllä tekevät...

Tiedettä, mukaan lukien Pavlov, puolustetaan aseellisestikin, jos on välttämätöntä. Voi olla iompi kansaonvälisoikeudellinen rikos olla puolustamatta kuin puolustaa aseellisesti.



Tieteessä ei koskaan ole kysymys yhdestä ihmisestä - paitsi joskus keksiessä, js siinäkin rajallisesti.olennainen tosi tieto kekstitään ja se vakiintuu ennemmin tai myöhemmin.



OK. Mulle ei ole tuttu ainaakaan muistaakseni, mutta näyttää olevan trotskilainen. He ovat vähän sellainen sosialidemokratian barrikadisiipi ja useimmiten Euroopassa mm.- kannattavat EU:ta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cyril_Smith_(Marxist)



Silloin pitää ainakin olla levittäytynyt täältä muuallekin, jos säilyä meinaa, kuten Esko Valtaojakin sanoo.



Joskus voi olla helpompi ennustaa kauas kuin lähelle.