En ole lauseellakaan arvostellut kirjan ilmastonmuutosta koskevaa osuutta. Se oli täyttä asiaa.
Sen sijaan olen tuonut ilmi, että kirjan kuvitteellisen osuuden olisi mielestäni saanut jättää kirjoittamatta. Suunnilleen kolme neljäsosaa kirjasta luettuani pystyin hyvinkin muodostamaan sen tasosta mielipiteeni, joka ei enää muuksi muutu.

Tämä jääköön viimeiseksi kommentikseni kyseisestä kirjasta.

Siinäkin tapauksessa, että laajennamme scifin määritelmää- scifi on yleisnimitys tarinoille, jotka käsittelevät tyypillisesti tieteen ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin - on kyseinen teos mielestäni jotain ihan muuta.
Minä näen TLH:n filosofisena pohdintana. Evoluutio on luonut nyky-ihmisen elämään symbioosissa luonnon kanssa. Ihmisen sisäänrakennetut toimintamallit ovat vuosimiljoonienaikana kehittyneet pienissä laumoissa, ja kaikenkattavana päämääränä on ollut muun nisäkäskunnan tavoin varmistaa seuraava sukupolvi.

Peruskysymys nouseekin, onko ihmiskunta irtautumassa todellisuudesta?

Jos onnistumme välttämään suuret katastrofit, kuten ydindodat ja vastaavat, on ihmiskunnan tulevaisuudessa pystyttävä elämään yli 10 miljardia yksilöä käsittävässä laumassa. Jos länsimainen individualismi vie voiton ideologisessa taistelussa, olisi demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen toimittava, vaikka 10 miljardin yksilön alkukantaiset vietit olisivat yhä jokaisen äänestäjän taustalla.

Ihmiskunnan irtautuminen todellisuudesta tarkoitta siis irtautumista siitä todellisuudesta jonka osaksi evoluutio on ihmisen rakentanut. Se todellisuus muodostuu biologisesta yhteydestä luontoon. Ihmiskunta on kiihtyvällä vauhdilla irtautumassa tuosta todellisuudesta. Virtuaalimaailman asettamat vaatimukset ihmiselle tulevat olemaan sellaisia, että siihen soputumiseen tarvitaan geneettisesti uusi ihminen. Ihminen on pysynyt geneettisesti samanlaisena lähes satatuhatta vuotta. joten luonnollinen sopeutuminen tulee olemaan mahdotonta. Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys, ei muuta biologista perimää, joten ristiriita luonnon ja virtuaalimaailman kanssa kasvaa sukupolvesta toiseen. Biologinen perimämme ei kestä tätä loputtomiin.

Olemme ajamassa hurjaa vauhtia päin kiviseinää, mutta teemme sen mukavasti Elon Muskin kiiltävällä sähköautolla!

Filosofiset teemat eivät ole scifille vieraita: Do Androids Dream of Electric Sheep?

Ks. esim.

https://jsfphil.org/

Kulttuurievoluutio on irroittanut ihmiskuntaa "luonnollisesta" olotilastaan. Suurin yksittäinen siirtymä oli metsästäjä- keräilijä kulttuurista maanviljelykseen. Onko se irtatutumista todellisuudesta onkin sitten eri asia, kuten myös se, että tarvittaisiin geneettisesti uusi ihminen. Genomistamme kyetään varmasti kohta poistamaan haitallisia geenejä rutiinilla, mutta uutta genomia ei sillä saada aikaan.

Mitä geneettiseen muuttumattomuuteen tulee, niin lajimme heterogeenisyys johtuu tutkijoiden mukaan n. 70 000 vuotta sitten tapahtuneesta pullonkaulasta, jolloin ihmislaji oli sukupuuton partaalla. Silloin nykyihmisen esi-isät elivät nykytiedon mukaan vielä kaikki Afrikassa. Eli kyllä sen jälkeen geneettistä muuntelua on tapahtunut, joskaan ei kovin paljon. Esimerkiksi vaalea iho on sopeutuma pohjoisten seutujen auringonvalon vähäisyyteen.

Virtuaalimaailmaa rakennetaan mielestäni ihmisen "käyttöliittymä" huomioiden. Virtuaalimaailmahan on suunnittelun tulos ainakin siinä merkityksessä, missä minä kyseisen termin ymmärrän. Jos sillä tarkoitetaan laajemmin meitä ympäröivää ihmisen rakentamaa infraa, siihenkin pätee sama. Ei tekniseen infraan sopeutuminen vaadi geneettisiä muutoksia, koska "viisas insinööri" huomioi ihmisen luontaiset kyvyt tai ainakin pyrkii huomioimaan.

Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys, ei muuta biologista perimää, joten ristiriita luonnon ja virtuaalimaailman kanssa kasvaa sukupolvesta toiseen. Biologinen perimämme ei kestä tätä loputtomiin.

2) Lääketieteen kehitys yhdessä yleistyneen ihmisarvokäsityksen kanssa on vähentänyt epäkelpoisuuden karsiutumista.

Vastaan tästä eteenpäin vain niihin viesteihisi, joissa maltat jättää THL:n pois. En saa siitä näppylöitä, mutta kuten totesin, se asia on minun osaltani loppuun käsitelty.

Miksi olosuhteiden muutokset vaikuttaisivat jälkeläisitä huolehtimiseen? Ei sellaista ole näkyvissä.
Kulttuurievoluutio taas on kiistatta vaikuttanut ihmislajin kelpoisuuteen erittäin voimakkaasti. Juuri se on tehnyt luonnon armoilla eläneestä metsästäjä- keräilijästä lajin, joka on levittäytynyt kaikkialle maapallolla ja on ottanut ensimmäisiä askeleitaan avaruuteen levittäytymisessäkin. Evoluution tuomat geneettiset muutokset eivät olisi ikinä sitä mahdollistaneet.

Vonnegutini olen lukenut aikoja sitten ja Kilgore Trout on tuttu hahmo. Vonnegut sentään tunnustetaan maailmanluokan kirjailijaksi.

Lasten päivähoito ja jo esikoulussa aloitettu varhaiskasvatus on mielestäni positiivista kehitystä. Lapset saavat kavereita, oppivat elämään sosiaalisessa yhteisössä ja saavat lisäksi ammattilaisten ohjausta ja uusia virikkeitä. Ei se lapsia vanhemmistaan vieroita.
Itse asiassa ajatus paljon rankemmasta lasten eristämisestä vanhemmistaan on vanha. Platonin Valtiossa lapset erotettiin vanhemmistaan ja otettiin jo pienestä kokonaan yhteiskunnan kasvatettaviksi.

Kulttuurievoluutio ei tallennu geeneihin ja siksi se aiheuttaa ihmisen käyttäytymisessä paljon nopeampia muutoksia, kuin mihin geneettinen evoluutio pystyisi. Mikä erottaa meidät varhaisista eurooppalaisista (gro Magnon vanha nimitys)? Kulttuurievoluutio. Juuri olosuhteiden muuttuminen on kulttuurievoluutiota ja olosuhteiden muuttuminen taas vaikuttaa biologiaan, eli takaisinkytkentääkin on.

En vieläkään tiedä, mitä tarkoitat virtuaalimaailmalla, jonka vaatimuksiin biologinen minämme ei sopeudu.Ja miten vain aniharva pysyisi mukana kulttuurievoluutiossa, kun se on pohjimmiltaan suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan tulosta. Netti, jonka kautta pidämme yhteyksiä ja josta haemme tietoa, on kulttuurievoluution tulosta.

Karl Popperilla oli kolme maailmaa.
Maailma 1 koostuu fysikaalisista olioista, kuten biologisista entiteeteistä ja niiden fysiologisista rakenteista. Sitä varmaan tarkoitat biologisella minällä.
Maailma 2 koostuu mentaalisista olioista, kuten tietoisuudesta.
Maailma 3 on ihmisyhteisöjen tuottama tiede, taide, sosiaaliset verkostot, instiutuutiot yms. Sitä koskee kulttuurievoluutio, mutta se saa kaiken syötteensä maailmoista 1 ja 2. Ei se ole itsenäinen toimija, vaan ihmisten luomus alusta loppuun. Ja kuten riiviö totesi, silläkin on takaisinkytkentää maailmaan yksi. Tiede vaikuttaa jo nyt evoluutioon vähentämällä luonnonvalintaa.

Sanot, että kulttuurievoluutio etenee geneettistä evoluutiota nopeammin. Kun näin on, on se juuri tuhon siemen. Kulttuuri evoluution myötä suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan vaatimukset karkaavat yksilötason geneettiseltä todellisuudelta ja muodostaa virtuaalitodellisuuden. nämä kaksi maailmaa erkaantuvat toisistaan ja suurten joukkojen asettama vaatimustaso karkaa yhä kauemmaksi yksilötason suorituskyvystä. Tämä kasvava jännite johtaa yksilöiden henkiseen pirstoutumiseen. Tai sitten syntyy muurahaispesämäinen struktuuri, jossa yksilöllä on tarkasti määritelty rooli, josta poikennut yksilö tuhoutuu. Olemmeko silloin totalitarismissa? Ollaanko tilanteessa, jossa maailmaa johtaa persoonaton parviäly?

Nettistä löydämme kaiken tiedon, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa!

Kulttuuri evoluution myötä suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan vaatimukset karkaavat yksilötason geneettiseltä todellisuudelta ja muodostaa virtuaalitodellisuuden. nämä kaksi maailmaa erkaantuvat toisistaan ja suurten joukkojen asettama vaatimustaso karkaa yhä kauemmaksi yksilötason suorituskyvystä. Tämä kasvava jännite johtaa yksilöiden henkiseen pirstoutumiseen. Tai sitten syntyy muurahaispesämäinen struktuuri, jossa yksilöllä on tarkasti määritelty rooli, josta poikennut yksilö tuhoutuu. Olemmeko silloin totalitarismissa? Ollaanko tilanteessa, jossa maailmaa johtaa persoonaton parviäly?

Itseohjautuminen ja konstruktivismi ilman asiantuntevaa tukea on mielestäni oppijoiden heitteille jättämistä. Niiden yhdistäminen osaksi vanhanaikaista oppituntiopetusta tuottaa varmasti hyvää tulosta, mutta silloinkin yksilöiden erot pitäisi kyetä huomioimaan etenkin lasten ollessa kyseessä.

Läheiseltä yliopistolta kävi syksyisin luennoitsijoita uuden kauden avajaisissa. Erään kerran koululla luennoi yli nelikymppinen nainen, joka teki erityispedagogikasta väitöskirjaa. Kun häeltä kysyttiin kantaa itseohjautuvuuteen, hän kertoi sen opevan P:stä. Tarkensi vielä ettei P tullut sanasta "parasta." Jos pitkään opettajanakin toiminut väitöskirjatutkija kertoi, ettei hän kykenisi tekemään tutkimustaan ilman professorin ohjausta, niin miten lapset kykenisivät itsenäiseen tiedonhakuun ilman riittävää tukea? On varmasti hyvä, että jo lapsia tuetaan omaehtoiseen tiedon etsimiseen, mutta se ei voi olla itsetarkoitus eikä ainoa tapa oppia.

Juuri näin! Pelkäsin myöhään yöllä kirjoittamani viestin jääneen vaikeaselkoiseksi ja perin hataraksi, mitä se ehkä onkin, mutta sinä olet löytänyt sen ytimen.