Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  6  | Seuraava sivu

Kai Varma
01.09.2021 23:16:02
406716

Vuodatus

PeP kirjoitti 30.8. 406653
”Joskus täällä ahterin vaan pitää kestää vähän merivettäkin, mutta useimmiten palstalla liikutaan asialinjalla.”


Tuo lause sai minut miettimään, että ahterini on kyllä kestänyt melkoisesti merivettä tällä palstalla, mutta testataanpa miten on PeP:n oman ahterin laita!

Minusta on luotu (ehkä osin omaa syytänikin) käsitys, että olisin joku kiiluvasilmäinen yhden asian ihminen. Mielestäni kapea-alaisuuteni juontaa juurensa sodanjälkeisen Suomen oloihin, joissa olin tosin onnenpoika siinä mielessä, että kunnallinen keskikoulu mahdollisti pientä opillista esimakua verrattuna vanhempiini , jotka kansakoululaista huolimatta eivät olleet käyneet päivääkään koulua. Minunlaiseni saattoivat sodan jälkeisessä Suomessa vain unelmoida akateemisesta urasta. Mutta kapea-alaisuudesta huolimatta en koe olevani kovin yksisilmäinen.

Lainaus: PeP, 30.08.2021 13:39:31, 406624
”Luin THL kirjasta suunnilleen kolme neljäsosaa, joten vilkaisusta ei ole kysymys.”

Vaikka täällä on esitetty kaino toivomus, etten enää palaisi tähän asiaan, en voi olla palaamattakaan, koska mielestäni minua tulkitaan pahasti väärin. Täällä esittämäni näkemykset ovat omiani. Mutta kun olen sanonut, että ne perustuvat TLH-kirjasta saamiini oivalluksiin, on TLH kirjan mollaaminen kevein perustein potku arkaan paikkaan.

Sherlocker kirjoitti 30.8. 406624
” Ei se, että keksit jonkin asian ja heräsit, tarkoita välttämättä sitä, että löysit jonkin totuuden,
minkä toivot, että moni muukin hokaisi.”


Tuosta saa sen käsityksen, että olisin perustamassa jotain ”halleluja”-liikettä! Ei minua kiinnosta kenenkään uskomukset, jokainen voi vapaasti uskoa vaikka uuniluutaan. Minä kirjoittelen tänne teidän kiusaksi ihan itsekkäästä syystä. Kun minulla ei ole kontakteja minkäänlaisiin ”viisasten kerhoihin”, eikä akateemiset viisaat vastaa tyhmiin kysymyksiin pelätessään virkaveljien tuomiota, on tälllainen palsta ainoa, jonka kautta voin yrittää testata näkemystä, jota olen hyväksymässä omakseni.

Hyvä esimerkki on tuo ilmastonmuutos. Vielä pari vuotta sitten olin kapea-alaisen tietämykseni pohjalta omaksunut denialistien selityksen asiassa, että promillen osissa mitattavassa kaasupitoisuudessa tapahtuva muutaman prosentin kasvu ei voi saada systeemiä järkkymään. Sitten korona-iltojen ratoksi luin paremman luettavan puutteessa TLH:n selostusta, joka pala palalta jyräsi rikki tuon denialistinäkemykseni. Kirjassa esitetyt kansantajuiset perustelut olivat vastaansanomattomia, mutta ei takin kääntämininen niin helppoa ole! Todellakin säikähdin lastenlasteni puolesta, ja ryntäsi nettiin etsimään viisaampia, jotka osaisivat kertoa, missä kohdin tuo TLH:n teksti on huijausta. Tulin siis sokkona keskustelupalstalle, ja intuitio sanoi, että Skepsis on oikea palsta. Kun katson omaa aloitustani palstalla tuolloin, en ihmettele, että sain tylyn kohtelun, sillä emotionaalinen huoli lastenlapsistani (muut asiat eivät tässä iässä enää huoletakaan) sai näin jälkeenpäin katsottuna minut vähän saarnamieheksi,ja tuolloin ilmeisesti minusta syntyi yksisilmäinen kuva. Asiassa saattoi saada vaikutelman että olin oppinut yhden asian, jota halusin heti opettaa muille (näitähän palstat ovat pullollaan), mutta oikeasti olin ihan itsekkäällä asialla liikkeellä, ja halusin jonkun viisaan kertovan, ettei minun tarvitse kokea sitä häpeää, että olin ollut väärässä!

No tältä palstalta sitä viisasta ei löytynyt, ja kyselin monelta suunnalta, kunnes sitten kesällä tohtori Sihto Nissilä vahvisti, että TLH:n näkemys vastaa tieteessä vallitsevaa näkemystä. Minun oli sen jälkeen pakko haudata denialistinen näkemykseni. En helposti anna periksi, mutta jos oman näkemyksen perustelut eivät kestä, niin takki on käännettävä. Ei minulla ole mitään tarvetta julistaa tieteessä vallitsevaa yleistä totuutta maailmalle, joten asia oli selvä, ja halusin tehdä myös pesäeron denialismin kanssa ilmastofoorumilla. Siellä sitten ajauduin väittelyyn umpidenialisti Unbiased:n kanssa. Väittely alkoi Antero Ollilan termodynamiikaa koskevasta artikkelista (termodynamiikka sisältyy siihen kapea-alaiseen koulutukseen, jota työnantajani minulle antoi), ja erkani sitten väittelyksi energiapolitiikasta. Koska TLH: tekijät liputtavat voimakkaasti vetytalouden puolesta, otin aseekseni tuon TLH:n fiktiivisen osan, jossa asiaa käsitellään, ja huomasin pystyväni tasapäiseen väittelyyn ammattiväittelijän kanssa. Se oli voimaannuttava kokemus(oksettava ilmaisu), mutta pärjätäkseni väittelyssä minun oli perehdyttävä tuohon fiktio-osaankin perusteellisesti, ja niin koko teos avautui uudella tavalla.


sherlocker kirjoitti 30.8. 406648
”Mitä on sci-fi? Tieteiskirjallisuutta, jossa mahdollisia tulevia juttuja ennustetaan kaunokirjallisin
keinoin.”

Kiitos tuosta termin määrittelystä, sillä huomasin, että PeP on lukea huitaissut kirjan puoleenväliin luullen sitä Scifiksi, vaikka tekijät nimenomaan sanovat johdanto-osan lopussa: ” Toivomme lukijan suhtautuvan tuohon kaaviokuvaan äärimmäisellä vakavuudella, mutta seuraavassa tarinassa ovat muutamat tieteelliset faktat saaneet taipua tarinan vaatimuksiin.” Siinä siis selvääkin selvemmin sanotaan, ettei kyse ole Scifistä, sillä jokainen ymmärtää, että ei ole mahdollista rakentaa missään tulevaisuudessa systeemiä, jossa kytketään syväjäädytyksestä sulatetut aivot tietokoneeseen tai aikamatkailla madonreikien kautta ajassa sinne tänne.
Näiden älyttömyyksien avulla vain siirretään tarkasteluhorisonttia eri tarkastelupisteisiin aikajanalla, mutta minä ymmärsin vähitellen, että kyseessä on kirja ilmastonmuutosta suurempien uhkien vaaroista; totalitarismi, geenimanipulaatio jne. Kun Kurt Vonnegut tekee kirjan samanlaisesta ihmiskunnan kehityskaaresta kirjassaan Galapagos, ei kukaan väitä sitä tökeröksi vaikka siellä aikasiirtymät ovat vielä tökerömpiä ( kirjan kirjoittaja palaa miljoonan vuoden päästä tulevaisuudesta kertomaan lukijalleen ihmiskunnan tulevaisuudesta). Molempien kirjojen lopputuloksenahan on evoluution luoma uusi ihminen. Tämän TLH kirjan sanoma on nähdäkseni kätketty sen viimeiseen lauseeseen, joka on logiikaltaan samanlainen lopetus kuin elokuvan Citizen Kanen. Siellähän loppukuvassa polttounin luukusta paljastuu teksti, joka avaa koko syvän tarinan katsojalle. Citizen Kane on usein valittu maailman parhaaksi elokuvaksi, ja sen hyvyys ei kyllä mielestäni perustu herra Kanen elämänkertaan, jota valotetaan monesta suunnasta. Tuo tarinahan on kökköinen tarina rahanahneesta ja vallanhimoisesta ihmisestä, joka on retku tai jalo riippuen kertojasta. Elokuvan suuruus on mielestäni loppukuvassa, missä polttouuni paljastaa älykkäämmille katsojille sen, mitä toimittajat eivät koskaan saaneet selville. Näin älykäs katsoja saa luoda mielessään uuden kiehtovan tarinan herra Kanesta. TLH kirjan viimeiset lauseet tekevät tuon saman älykkäälle lukijalle, ja minäkin oivalsin tuon, mutta minulla meni aikaa vuoden verran oivaltaa tuon kirjan sisältö ja suuruus. Eikä tarvitse kokea myötähäpeää kun uskoo, mitä tekijät itse sanovat - fiktio osa tulee ottaa mustalla huumorilla. Onhan teknologiauskovaisten ja muiden hihhuleiden luoma maailma kovinkin korni ja luontouskovaisten maailma lapsellisen romanttinen, mutta näinhän hyvän ja pahan välisen taistelun sadussa tulee ollakin. Ja tekijät ovat varmemmaksi vakuudeksi kirjoittaneet fiktio-osan otsikoksi ”SATU AIKUISILLE”
Jos siis tuon fiktio-osan lukee Scifinä, mitä se ei ole, niin tökeröltä varmasti tuntuu. Älkääkä kysykö mitä se on, jos se ei ole Scifiä, sillä en minä vain tiedä. Näyttää kuin tekijät haistattaisivat pitkät kaikille snobbailijoille, ja ovat tehneet ihan uutta ja sotkeneet kaikki tyylilajit. Minä tykkäsin kai juuri siksi.



Sherlocker kirjoitti 30.8. 406648
"Kannattaisko nyt kuitenkin siirtyä eteenpäin siitä luulosta, että kun olet ymmärtänyt jotain, niin olet
löytänyt sen kaikkien muidenkin puolesta. Oman oivalluksen lisäksi voi olla että on vielä paljon lisää
oivallettavaa."

Yritinhän minä siirtyä eteenpäin kun tulin tänne takaisin alun selkäsaunan jälkeen. Yritin aloittaa laajemman keskustelun ”Keitä kuuntelemme, kun kuuntelemme asiantuntijoita” Olin jättänyt TLH kirjan jo taakseni ja laajentamassa keskustelua Erkki Tuomiojan , Petteri Taalaksen, Matti Virtasen ja Lawrence M. Kraussin pohjalta. Oli vain niin, että joku muisti minut sinä tollona, joka oli saanut herätyksen ilmastoasiaan ja keskustelu jumittui menneen talven lumiin.


Että tämmönen vuodatus nyt tuli!


Muokannut: Kai Varma, 9/2/2021 12:03:43 AM
PeP
02.09.2021 11:07:10
406723

Vuodatus

En ole lauseellakaan arvostellut kirjan ilmastonmuutosta koskevaa osuutta. Se oli täyttä asiaa. 
Sen sijaan olen tuonut ilmi, että kirjan kuvitteellisen osuuden olisi mielestäni saanut jättää kirjoittamatta. Suunnilleen kolme neljäsosaa kirjasta luettuani pystyin hyvinkin muodostamaan sen tasosta mielipiteeni, joka ei enää muuksi muutu.

Tämä jääköön viimeiseksi kommentikseni kyseisestä kirjasta.


Muokannut: PeP, 9/2/2021 11:14:07 AM
Kai Varma
02.09.2021 14:20:23
406725

Vuodatus

Lainaus: PeP, 02.09.2021 11:07:10, 406723
En ole lauseellakaan arvostellut kirjan ilmastonmuutosta koskevaa osuutta. Se oli täyttä asiaa.
Sen sijaan olen tuonut ilmi, että kirjan kuvitteellisen osuuden olisi mielestäni saanut jättää kirjoittamatta. Suunnilleen kolme neljäsosaa kirjasta luettuani pystyin hyvinkin muodostamaan sen tasosta mielipiteeni, joka ei enää muuksi muutu.

Tämä jääköön viimeiseksi kommentikseni kyseisestä kirjasta.


Olen samaa mieltä. Surkeaa scifiä. Ei Scifiä ollenkaan :)
_Wesa_
02.09.2021 15:05:39
406726

Vuodatus

Kai Varma kirjoitti 01.09.2021 (406716)...


> sherlocker kirjoitti 30.8. 406648
> ”Mitä on sci-fi? Tieteiskirjallisuutta,
> jossa mahdollisia tulevia juttuja ennustetaan
> kaunokirjallisin
> keinoin.”
>
> Kiitos tuosta termin määrittelystä, sillä huomasin,
> että PeP on lukea huitaissut kirjan puoleenväliin
> luullen sitä Scifiksi, vaikka tekijät nimenomaan
> sanovat johdanto-osan lopussa: ” Toivomme lukijan
> suhtautuvan tuohon kaaviokuvaan äärimmäisellä
> vakavuudella, mutta seuraavassa tarinassa ovat muutamat
> tieteelliset faktat saaneet taipua tarinan
> vaatimuksiin.” Siinä siis selvääkin selvemmin sanotaan,
> ettei kyse ole Scifistä, sillä jokainen ymmärtää, että
> ei ole mahdollista rakentaa missään tulevaisuudessa
> systeemiä, jossa kytketään syväjäädytyksestä
> sulatetut aivot tietokoneeseen tai aikamatkailla
> madonreikien kautta ajassa sinne tänne.

Sherlockerin määritelmä on liian kapea. Ks. esim.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Science_fiction
Kai Varma
02.09.2021 18:24:22
406728

Vuodatus

Siinäkin tapauksessa, että laajennamme scifin määritelmää- scifi on yleisnimitys tarinoille, jotka käsittelevät tyypillisesti tieteen ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin - on kyseinen teos mielestäni jotain ihan muuta.
Minä näen TLH:n filosofisena pohdintana. Evoluutio on luonut nyky-ihmisen elämään symbioosissa luonnon kanssa. Ihmisen sisäänrakennetut toimintamallit ovat vuosimiljoonienaikana kehittyneet pienissä laumoissa, ja kaikenkattavana päämääränä on ollut muun nisäkäskunnan tavoin varmistaa seuraava sukupolvi.

Peruskysymys nouseekin, onko ihmiskunta irtautumassa todellisuudesta?

Jos onnistumme välttämään suuret katastrofit, kuten ydindodat ja vastaavat, on ihmiskunnan tulevaisuudessa pystyttävä elämään yli 10 miljardia yksilöä käsittävässä laumassa. Jos länsimainen individualismi vie voiton ideologisessa taistelussa, olisi demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen toimittava, vaikka 10 miljardin yksilön alkukantaiset vietit olisivat yhä jokaisen äänestäjän taustalla.


Muokannut: Kai Varma, 9/2/2021 6:25:58 PM
PeP
02.09.2021 18:56:24
406729

Vuodatus

Lainaus: Kai Varma, 02.09.2021 18:24:22, 406728
Siinäkin tapauksessa, että laajennamme scifin määritelmää- scifi on yleisnimitys tarinoille, jotka käsittelevät tyypillisesti tieteen ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin - on kyseinen teos mielestäni jotain ihan muuta.
Minä näen TLH:n filosofisena pohdintana. Evoluutio on luonut nyky-ihmisen elämään symbioosissa luonnon kanssa. Ihmisen sisäänrakennetut toimintamallit ovat vuosimiljoonienaikana kehittyneet pienissä laumoissa, ja kaikenkattavana päämääränä on ollut muun nisäkäskunnan tavoin varmistaa seuraava sukupolvi.

Peruskysymys nouseekin, onko ihmiskunta irtautumassa todellisuudesta?

Jos onnistumme välttämään suuret katastrofit, kuten ydindodat ja vastaavat, on ihmiskunnan tulevaisuudessa pystyttävä elämään yli 10 miljardia yksilöä käsittävässä laumassa. Jos länsimainen individualismi vie voiton ideologisessa taistelussa, olisi demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen toimittava, vaikka 10 miljardin yksilön alkukantaiset vietit olisivat yhä jokaisen äänestäjän taustalla.


En tiedä, mitä tarkoitat ihmiskunnan irtautumisesta todellisuudesta. Asian voi käsittää monella tapaa. Voidaan nähdä, että koulutus ja tiedon vapaa kulku tuo yhä suuremman osan ihmiskunnasta lähemmäs "reaalitodellisuutta" ja kauemmas taikauskoisista uskomuksista.

Mitä taas demokratiaan tulee, sen varhaisimmatkin muodot taitavat olla n. 2500 vuoden takaa. Kun nykyihminen on tallannut Tellusta n. 250 000 vuotta, on demokratian aika siihen nähden varsin lyhyt ja jos huomioidaan vain 1900 luvulla syntynyt nykyaikainen ns. länsimainen demokratia eri variaatioineen, on aika ihmiskunnan elinaikaan verrattuna mitätön.

Ihmiskunta on kokeillut hyvin paljon erillaisia malleja ja kokeilee parhaillaankin. Vaikka meidän mielestämme demokratia olisikin paras malli, suurin osa maapallon väestöstä ei elä demokratiassa. Ihmislajin kannalta monikin erilainen tapa rakentaa yhteiskunnalliset valtarakenteet näyttää toimivan.
Kai Varma
02.09.2021 22:44:07
406730

Vuodatus

Ihmiskunnan irtautuminen todellisuudesta tarkoitta siis irtautumista siitä todellisuudesta jonka osaksi evoluutio on ihmisen rakentanut. Se todellisuus muodostuu biologisesta yhteydestä luontoon. Ihmiskunta on kiihtyvällä vauhdilla irtautumassa tuosta todellisuudesta. Virtuaalimaailman asettamat vaatimukset ihmiselle tulevat olemaan sellaisia, että siihen soputumiseen tarvitaan geneettisesti uusi ihminen. Ihminen on pysynyt geneettisesti samanlaisena lähes satatuhatta vuotta. joten luonnollinen sopeutuminen tulee olemaan mahdotonta. Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys, ei muuta biologista perimää, joten ristiriita luonnon ja virtuaalimaailman kanssa kasvaa sukupolvesta toiseen. Biologinen perimämme ei kestä tätä loputtomiin.

Olemme ajamassa hurjaa vauhtia päin kiviseinää, mutta teemme sen mukavasti Elon Muskin kiiltävällä sähköautolla!


Muokannut: Kai Varma, 9/2/2021 10:52:10 PM
_Wesa_
03.09.2021 06:38:19
406731

Vuodatus

Kai Varma kirjoitti 02.09.2021 (406728)...

> Siinäkin tapauksessa, että laajennamme scifin
> määritelmää- scifi on yleisnimitys tarinoille, jotka
> käsittelevät tyypillisesti tieteen ja tekniikan
> vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin - on kyseinen
> teos mielestäni jotain ihan muuta.
> Minä näen TLH:n filosofisena pohdintana.

Filosofiset teemat eivät ole scifille vieraita: Do Androids Dream of Electric Sheep?

Ks. esim.

https://jsfphil.org/


Muokannut: _Wesa_, 9/3/2021 6:47:22 AM
PeP
03.09.2021 08:51:43
406732

Vuodatus

Lainaus: Kai Varma, 02.09.2021 22:44:07, 406730
Ihmiskunnan irtautuminen todellisuudesta tarkoitta siis irtautumista siitä todellisuudesta jonka osaksi evoluutio on ihmisen rakentanut. Se todellisuus muodostuu biologisesta yhteydestä luontoon. Ihmiskunta on kiihtyvällä vauhdilla irtautumassa tuosta todellisuudesta. Virtuaalimaailman asettamat vaatimukset ihmiselle tulevat olemaan sellaisia, että siihen soputumiseen tarvitaan geneettisesti uusi ihminen. Ihminen on pysynyt geneettisesti samanlaisena lähes satatuhatta vuotta. joten luonnollinen sopeutuminen tulee olemaan mahdotonta. Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys, ei muuta biologista perimää, joten ristiriita luonnon ja virtuaalimaailman kanssa kasvaa sukupolvesta toiseen. Biologinen perimämme ei kestä tätä loputtomiin.

Olemme ajamassa hurjaa vauhtia päin kiviseinää, mutta teemme sen mukavasti Elon Muskin kiiltävällä sähköautolla!


Kulttuurievoluutio on irroittanut ihmiskuntaa "luonnollisesta" olotilastaan. Suurin yksittäinen siirtymä oli metsästäjä- keräilijä kulttuurista maanviljelykseen. Onko se irtatutumista todellisuudesta onkin sitten eri asia, kuten myös se, että tarvittaisiin geneettisesti uusi ihminen. Genomistamme kyetään varmasti kohta poistamaan haitallisia geenejä rutiinilla, mutta uutta genomia ei sillä saada aikaan.

Mitä geneettiseen muuttumattomuuteen tulee, niin lajimme heterogeenisyys johtuu tutkijoiden mukaan n. 70 000 vuotta sitten tapahtuneesta pullonkaulasta, jolloin ihmislaji oli sukupuuton partaalla. Silloin nykyihmisen esi-isät elivät nykytiedon mukaan vielä kaikki Afrikassa. Eli kyllä sen jälkeen geneettistä muuntelua on tapahtunut, joskaan ei kovin paljon. Esimerkiksi vaalea iho on sopeutuma pohjoisten seutujen auringonvalon vähäisyyteen.

Virtuaalimaailmaa rakennetaan mielestäni ihmisen "käyttöliittymä" huomioiden. Virtuaalimaailmahan on suunnittelun tulos ainakin siinä merkityksessä, missä minä kyseisen termin ymmärrän. Jos sillä tarkoitetaan laajemmin meitä ympäröivää ihmisen rakentamaa infraa, siihenkin pätee sama. Ei tekniseen infraan sopeutuminen vaadi geneettisiä muutoksia, koska "viisas insinööri" huomioi ihmisen luontaiset kyvyt tai ainakin pyrkii huomioimaan.


Muokannut: PeP, 9/3/2021 8:52:35 AM
PeP
03.09.2021 09:03:55
406733

Vuodatus

Lainaus: _Wesa_, 03.09.2021 06:38:19, 406731

Filosofiset teemat eivät ole scifille vieraita: Do Androids Dream of Electric Sheep?

Ks. esim.

https://jsfphil.org/


Minua on scifissä aina viehättänyt sen laaja-alaisuus. Doris Lessingin Canobus-sarja poikkeaa keskitason avaruusräiskinnästä kuin yö päivästä. Lessingin saama Nobelin kirjallisuuspalkinto lienee riittävä näyttö myös hänen kirjallisista kyvyistään. Ursula le Guinin kerronta tempaa mukaansa ja sekin aivan ilman scifi-genreen usein liitettyä räiskintää. Samaa voi sanoa Asimovin säätiöstä, vaikka Asimov ei ehkä kirjallisilta kyvyiltään edellisille pärjääkään.

Toki scifistä löytyy roskaakin, mutta genren laaja-alaisuudelle asettaa vain mielikuvitus rajat.
Kai Varma
03.09.2021 09:47:38
406734

Vuodatus

Lainaus: PeP, 03.09.2021 08:51:43, 406732
Lainaus: Kai Varma, 02.09.2021 22:44:07, 406730
Ihmiskunnan irtautuminen todellisuudesta tarkoitta siis irtautumista siitä todellisuudesta jonka osaksi evoluutio on ihmisen rakentanut. Se todellisuus muodostuu biologisesta yhteydestä luontoon. Ihmiskunta on kiihtyvällä vauhdilla irtautumassa tuosta todellisuudesta. Virtuaalimaailman asettamat vaatimukset ihmiselle tulevat olemaan sellaisia, että siihen soputumiseen tarvitaan geneettisesti uusi ihminen. Ihminen on pysynyt geneettisesti samanlaisena lähes satatuhatta vuotta. joten luonnollinen sopeutuminen tulee olemaan mahdotonta. Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys, ei muuta biologista perimää, joten ristiriita luonnon ja virtuaalimaailman kanssa kasvaa sukupolvesta toiseen. Biologinen perimämme ei kestä tätä loputtomiin.

Olemme ajamassa hurjaa vauhtia päin kiviseinää, mutta teemme sen mukavasti Elon Muskin kiiltävällä sähköautolla!


Kulttuurievoluutio on irroittanut ihmiskuntaa "luonnollisesta" olotilastaan. Suurin yksittäinen siirtymä oli metsästäjä- keräilijä kulttuurista maanviljelykseen. Onko se irtatutumista todellisuudesta onkin sitten eri asia, kuten myös se, että tarvittaisiin geneettisesti uusi ihminen. Genomistamme kyetään varmasti kohta poistamaan haitallisia geenejä rutiinilla, mutta uutta genomia ei sillä saada aikaan.

Mitä geneettiseen muuttumattomuuteen tulee, niin lajimme heterogeenisyys johtuu tutkijoiden mukaan n. 70 000 vuotta sitten tapahtuneesta pullonkaulasta, jolloin ihmislaji oli sukupuuton partaalla. Silloin nykyihmisen esi-isät elivät nykytiedon mukaan vielä kaikki Afrikassa. Eli kyllä sen jälkeen geneettistä muuntelua on tapahtunut, joskaan ei kovin paljon. Esimerkiksi vaalea iho on sopeutuma pohjoisten seutujen auringonvalon vähäisyyteen.

Virtuaalimaailmaa rakennetaan mielestäni ihmisen "käyttöliittymä" huomioiden. Virtuaalimaailmahan on suunnittelun tulos ainakin siinä merkityksessä, missä minä kyseisen termin ymmärrän. Jos sillä tarkoitetaan laajemmin meitä ympäröivää ihmisen rakentamaa infraa, siihenkin pätee sama. Ei tekniseen infraan sopeutuminen vaadi geneettisiä muutoksia, koska "viisas insinööri" huomioi ihmisen luontaiset kyvyt tai ainakin pyrkii huomioimaan.



Luotat vahvasti kultturievoluution voimaan. Sellaiset ominaisuudet kuten ihovärin sopeutuma uv-säteilyn voimakkuuteen, on sekin vienyt varmasti aikaa, mutta tarkoitan syvällisempiä muutoksia. Sellaisia kuten esimerkiksi tarve pitää jälkeläisistään huolta. Se on niin syvälä meissä, että linnut, jotka haarautuivat sukupuustamme jo yli satamiljoonaa vuotta sitten , toimnivat yhä samoin periaattein kuin nisäkkäät. Kun elämänolosuhteet muuttuvat ristiriitaiseksi näiden tarpeiden kanssa, on piru merrassa.
Tästähän TLH-kirjassa on mielestäni perimmältään kysymys. Tiedän että saat näppylöitä tuon lähteen mainitsemisesta, koska olet fixannut sen roskakirjojen luokkaan, mutta samaa asiaa käsittelee ansiokkaasti myös Kurt Vonnegutin teos ”Galapagos”. Sinun kannattaisi ehkä lukea tuo sillä se ehkä on kirjamaullesi sopivampi. Ei vaadi samalla tavalla älyllistä ponnistelua kuin TLH, ja on siten varmasti viihdyttävämpi lukukokemus. Itse olen lukenut molemmat ja sain paljon enemmän irti TLH:sta.


Muokannut: Kai Varma, 9/3/2021 9:49:56 AM
PeP
03.09.2021 11:07:24
406735

Vuodatus

Vastaan tästä eteenpäin vain niihin viesteihisi, joissa maltat jättää THL:n pois. En saa siitä näppylöitä, mutta kuten totesin, se asia on minun osaltani loppuun käsitelty.

Miksi olosuhteiden muutokset vaikuttaisivat jälkeläisitä huolehtimiseen? Ei sellaista ole näkyvissä.
Kulttuurievoluutio taas on kiistatta vaikuttanut ihmislajin kelpoisuuteen erittäin voimakkaasti. Juuri se on tehnyt luonnon armoilla eläneestä metsästäjä- keräilijästä lajin, joka on levittäytynyt kaikkialle maapallolla ja on ottanut ensimmäisiä askeleitaan avaruuteen levittäytymisessäkin. Evoluution tuomat geneettiset muutokset eivät olisi ikinä sitä mahdollistaneet.

Vonnegutini olen lukenut aikoja sitten ja Kilgore Trout on tuttu hahmo. Vonnegut sentään tunnustetaan maailmanluokan kirjailijaksi.
riiviö
03.09.2021 16:46:43
406736

Vuodatus

Lainaus: Kai Varma, 02.09.2021 22:44:07, 406730
Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys, ei muuta biologista perimää, joten ristiriita luonnon ja virtuaalimaailman kanssa kasvaa sukupolvesta toiseen. Biologinen perimämme ei kestä tätä loputtomiin.


Puuttumatta mihinkään muuhun kommentoin vain tätä.

Oppimisen ja kulttuurin kautta saatu kehitys on muutos evoluutiota ohjaavassa ympäristössä siinä missä minkä tahansa syyn aiheuttama muutos.

Ihmisen evoluution osittain näennäinen hitaus johtuu lähinnä kolmesta asiasta:

1) Keskenään verkostoituneita ihmisiä on paljon, aivan kamalan paljon. Evoluutio on nopeinta eristyneissä pienissä populaatioissa ja päinvastoin.

2) Lääketieteen kehitys yhdessä yleistyneen ihmisarvokäsityksen kanssa on vähentänyt epäkelpoisuuden karsiutumista.

3) Aikaa on oikeasti kulunut tosi vähän verrattuna evoluution historian aikakausiin. Tästä se näennäinen hitaus.
PeP
03.09.2021 17:24:08
406737

Vuodatus

Lainaus: riiviö, 03.09.2021 16:46:43, 406736

2) Lääketieteen kehitys yhdessä yleistyneen ihmisarvokäsityksen kanssa on vähentänyt epäkelpoisuuden karsiutumista.


Tämä on hyvä esimerkki luonnonvalinnan paineen heikkenemisestä. Jos saaliseläimen pahin saalistaja poistuu ekolokerosta, heikommatkin yksilöt jäävät todennäkäisemmin henkiin. Ihmisen kohdalla lääketiede on muuttanut kelpoisuuden rajoja ja tulevaisuudessa muuttaa yhä enemmän.

Joskus törmää väitteeseen, että ihmislajin kohdalla evoluutio on pysähtynyt ja kulkee jopa taaksepäin, kun heikotkin yksilöt jatkavat sukuaan. Evoluutiota yhtä kaikki. Kun kelpoisuuden kriteerit laskevat valintapaineen laskiessa, populaatio muuttuu. Ei evoluutiolla ole ennalta määrättyä suuntaa, eikä edes evolutiivinen umpikuja tarkoita, etteikö laji menestyisi.

En sillä kirjoittanut, että epäilisin tämän olevan sinulle uutta. Kunhan jäsentelin omia ajatuksiani kirjalliseen muotoon.


Muokannut: PeP, 9/3/2021 5:28:18 PM
Kai Varma
03.09.2021 17:56:20
406738

Vuodatus

Lainaus: PeP, 03.09.2021 11:07:24, 406735
Vastaan tästä eteenpäin vain niihin viesteihisi, joissa maltat jättää THL:n pois. En saa siitä näppylöitä, mutta kuten totesin, se asia on minun osaltani loppuun käsitelty.

Miksi olosuhteiden muutokset vaikuttaisivat jälkeläisitä huolehtimiseen? Ei sellaista ole näkyvissä.
Kulttuurievoluutio taas on kiistatta vaikuttanut ihmislajin kelpoisuuteen erittäin voimakkaasti. Juuri se on tehnyt luonnon armoilla eläneestä metsästäjä- keräilijästä lajin, joka on levittäytynyt kaikkialle maapallolla ja on ottanut ensimmäisiä askeleitaan avaruuteen levittäytymisessäkin. Evoluution tuomat geneettiset muutokset eivät olisi ikinä sitä mahdollistaneet.

Vonnegutini olen lukenut aikoja sitten ja Kilgore Trout on tuttu hahmo. Vonnegut sentään tunnustetaan maailmanluokan kirjailijaksi.


Olosuhteiden muutos tuskin vaikuttaa ihmisen haluun huolehtia jälkeläisistään, mutta jos yhteiskuntarakenne on muuttumassa niin, että vanhempien mahdollisuudet tyydyttää tuo halu vähenee, ollaan vaarallisella tiellä. Ainakin pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa kuten Suomessa, lapset irroitetaan yhä nuorempina vanhemmistaan yhteiskunnan vastuulle, ja pyrkimys on saada kaikki lapset päivähoidon piiriin, ja nyt jo viisivuotiaat lapset alkavat käydä jotain esileikkikoulua. Näin kulttuurievoluutio voimistuu, ja yhteys vanhempiin heikkenee. Mikä on tämän kehityksen lakipiste? Tämä on vain yksi esimerkki. Voidaan edellen kysyä, Mihin päädytään, kun ihmnen on tähän astisen historiansa elänyt sangen pysyvissä pienissä laumoissa,mutta tulevaisuudessa laumat suurenevat, runsatuvat ja laumoja muodostuu eri teemojen ympärille yhä kiihtyvässä tahdissa yhä enemmän?

Sinä vannot kulttuurievoluution mahtiin. Minä näen ristiriidan siinä, että kulttuurievoluutio ei tallennu meidän geeneihimme. Kun ihminen joutuu irti syntymänsä jälkeen kulttuuristaan, hän omaksuu ympäröivän kulttuurin, tai jos hän joutuu eroon kultuurista ylipäätään, hän toimii villieläimen tapaan. Eli perimämme ei ole muutunut kulttuurievoluution mukana.

Minä en usko kultuurievoluution pelastavaan voimaan. Ihmisen ajatus on liian nopea, ja muuttaa olosuhteita niin nopeasti, että törmäys on väistämätön. Biologinen minämme ei pysty sopeutumaan virtuaalimaailman vaatimuksiin. Jo parinsadan vuoden päästä
virtuaalimaailma on sellaisella tasolla , että kulttuurievoluutiossa ani harva enää pysyy mukana, jos hekään.

Valitettavasti olen onnistunut langettamaan skepsiksen kirouksen tietolähteeni ylle, enkä voi enää hyödyntää sen tukea, joten yritän nyt pärjätä omillani. Aimakin pyrin olemaan mainitsematta sen huonoa onnea tuovaa nimeä.
PeP
03.09.2021 18:32:03
406739

Vuodatus

Lasten päivähoito ja jo esikoulussa aloitettu varhaiskasvatus on mielestäni positiivista kehitystä. Lapset saavat kavereita, oppivat elämään sosiaalisessa yhteisössä ja saavat lisäksi ammattilaisten ohjausta ja uusia virikkeitä. Ei se lapsia vanhemmistaan vieroita.
Itse asiassa ajatus paljon rankemmasta lasten eristämisestä vanhemmistaan on vanha. Platonin Valtiossa lapset erotettiin vanhemmistaan ja otettiin jo pienestä kokonaan yhteiskunnan kasvatettaviksi.

Kulttuurievoluutio ei tallennu geeneihin ja siksi se aiheuttaa ihmisen käyttäytymisessä paljon nopeampia muutoksia, kuin mihin geneettinen evoluutio pystyisi. Mikä erottaa meidät varhaisista eurooppalaisista (gro Magnon vanha nimitys)? Kulttuurievoluutio. Juuri olosuhteiden muuttuminen on kulttuurievoluutiota ja olosuhteiden muuttuminen taas vaikuttaa biologiaan, eli takaisinkytkentääkin on.

En vieläkään tiedä, mitä tarkoitat virtuaalimaailmalla, jonka vaatimuksiin biologinen minämme ei sopeudu.Ja miten vain aniharva pysyisi mukana kulttuurievoluutiossa, kun se on pohjimmiltaan suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan tulosta. Netti, jonka kautta pidämme yhteyksiä ja josta haemme tietoa, on kulttuurievoluution tulosta.

Karl Popperilla oli kolme maailmaa.
Maailma 1 koostuu fysikaalisista olioista, kuten biologisista entiteeteistä ja niiden fysiologisista rakenteista. Sitä varmaan tarkoitat biologisella minällä.
Maailma 2 koostuu mentaalisista olioista, kuten tietoisuudesta.
Maailma 3 on ihmisyhteisöjen tuottama tiede, taide, sosiaaliset verkostot, instiutuutiot yms. Sitä koskee kulttuurievoluutio, mutta se saa kaiken syötteensä maailmoista 1 ja 2. Ei se ole itsenäinen toimija, vaan ihmisten luomus alusta loppuun. Ja kuten riiviö totesi, silläkin on takaisinkytkentää maailmaan yksi. Tiede vaikuttaa jo nyt evoluutioon vähentämällä luonnonvalintaa.


Muokannut: PeP, 9/3/2021 6:34:33 PM
Kai Varma
03.09.2021 22:58:48
406740

Vuodatus

Lainaus: PeP, 03.09.2021 18:32:03, 406739
Lasten päivähoito ja jo esikoulussa aloitettu varhaiskasvatus on mielestäni positiivista kehitystä. Lapset saavat kavereita, oppivat elämään sosiaalisessa yhteisössä ja saavat lisäksi ammattilaisten ohjausta ja uusia virikkeitä. Ei se lapsia vanhemmistaan vieroita.
Itse asiassa ajatus paljon rankemmasta lasten eristämisestä vanhemmistaan on vanha. Platonin Valtiossa lapset erotettiin vanhemmistaan ja otettiin jo pienestä kokonaan yhteiskunnan kasvatettaviksi.

Kulttuurievoluutio ei tallennu geeneihin ja siksi se aiheuttaa ihmisen käyttäytymisessä paljon nopeampia muutoksia, kuin mihin geneettinen evoluutio pystyisi. Mikä erottaa meidät varhaisista eurooppalaisista (gro Magnon vanha nimitys)? Kulttuurievoluutio. Juuri olosuhteiden muuttuminen on kulttuurievoluutiota ja olosuhteiden muuttuminen taas vaikuttaa biologiaan, eli takaisinkytkentääkin on.

En vieläkään tiedä, mitä tarkoitat virtuaalimaailmalla, jonka vaatimuksiin biologinen minämme ei sopeudu.Ja miten vain aniharva pysyisi mukana kulttuurievoluutiossa, kun se on pohjimmiltaan suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan tulosta. Netti, jonka kautta pidämme yhteyksiä ja josta haemme tietoa, on kulttuurievoluution tulosta.

Karl Popperilla oli kolme maailmaa.
Maailma 1 koostuu fysikaalisista olioista, kuten biologisista entiteeteistä ja niiden fysiologisista rakenteista. Sitä varmaan tarkoitat biologisella minällä.
Maailma 2 koostuu mentaalisista olioista, kuten tietoisuudesta.
Maailma 3 on ihmisyhteisöjen tuottama tiede, taide, sosiaaliset verkostot, instiutuutiot yms. Sitä koskee kulttuurievoluutio, mutta se saa kaiken syötteensä maailmoista 1 ja 2. Ei se ole itsenäinen toimija, vaan ihmisten luomus alusta loppuun. Ja kuten riiviö totesi, silläkin on takaisinkytkentää maailmaan yksi. Tiede vaikuttaa jo nyt evoluutioon vähentämällä luonnonvalintaa.


Lasten päivähoito on kaikkea tuota positiivista, kun katsomme nykyhetkeä, jossa aikuisen tulee saada olla mahdolisimman vapaa toteuttamaan individuaalisia tarpeitaan. Asia näyttäytyy toisenlaisena tulemana, kun katsotaan sukupolvien yli menevää jatkumoa. Lasten ja vanhempien viettämä yhteinen aika vähenee ja uskon tämän korreloivan pitkässä juoksussa lasten ja vanhempien välisen suhteen lujuuteen heikentävästi. Muistaakseni spartalaiset erottivat pieniä poikia äideistään vauvana, jotta heistä saatiin hurjia sotureita, joita ei tunnesiteet haitanneet tappotyössä.

Sanot, että kulttuurievoluutio etenee geneettistä evoluutiota nopeammin. Kun näin on, on se juuri tuhon siemen. Kulttuuri evoluution myötä suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan vaatimukset karkaavat yksilötason geneettiseltä todellisuudelta ja muodostaa virtuaalitodellisuuden. nämä kaksi maailmaa erkaantuvat toisistaan ja suurten joukkojen asettama vaatimustaso karkaa yhä kauemmaksi yksilötason suorituskyvystä. Tämä kasvava jännite johtaa yksilöiden henkiseen pirstoutumiseen. Tai sitten syntyy muurahaispesämäinen struktuuri, jossa yksilöllä on tarkasti määritelty rooli, josta poikennut yksilö tuhoutuu. Olemmeko silloin totalitarismissa? Ollaanko tilanteessa, jossa maailmaa johtaa persoonaton parviäly?

Nettistä löydämme kaiken tiedon, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa!
sherlocker
04.09.2021 00:52:30
406741

PISA-torni senkun kallistuu?

Lainaus: Kai Varma, 03.09.2021 22:58:48, 406740
Lainaus: PeP, 03.09.2021 18:32:03, 406739
Lasten päivähoito ja jo esikoulussa aloitettu varhaiskasvatus on mielestäni positiivista kehitystä. Lapset saavat kavereita, oppivat elämään sosiaalisessa yhteisössä ja saavat lisäksi ammattilaisten ohjausta ja uusia virikkeitä. Ei se lapsia vanhemmistaan vieroita.
Itse asiassa ajatus paljon rankemmasta lasten eristämisestä vanhemmistaan on vanha. Platonin Valtiossa lapset erotettiin vanhemmistaan ja otettiin jo pienestä kokonaan yhteiskunnan kasvatettaviksi.

Kulttuurievoluutio ei tallennu geeneihin ja siksi se aiheuttaa ihmisen käyttäytymisessä paljon nopeampia muutoksia, kuin mihin geneettinen evoluutio pystyisi. Mikä erottaa meidät varhaisista eurooppalaisista (gro Magnon vanha nimitys)? Kulttuurievoluutio. Juuri olosuhteiden muuttuminen on kulttuurievoluutiota ja olosuhteiden muuttuminen taas vaikuttaa biologiaan, eli takaisinkytkentääkin on.

En vieläkään tiedä, mitä tarkoitat virtuaalimaailmalla, jonka vaatimuksiin biologinen minämme ei sopeudu.Ja miten vain aniharva pysyisi mukana kulttuurievoluutiossa, kun se on pohjimmiltaan suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan tulosta. Netti, jonka kautta pidämme yhteyksiä ja josta haemme tietoa, on kulttuurievoluution tulosta.

Karl Popperilla oli kolme maailmaa.
Maailma 1 koostuu fysikaalisista olioista, kuten biologisista entiteeteistä ja niiden fysiologisista rakenteista. Sitä varmaan tarkoitat biologisella minällä.
Maailma 2 koostuu mentaalisista olioista, kuten tietoisuudesta.
Maailma 3 on ihmisyhteisöjen tuottama tiede, taide, sosiaaliset verkostot, instiutuutiot yms. Sitä koskee kulttuurievoluutio, mutta se saa kaiken syötteensä maailmoista 1 ja 2. Ei se ole itsenäinen toimija, vaan ihmisten luomus alusta loppuun. Ja kuten riiviö totesi, silläkin on takaisinkytkentää maailmaan yksi. Tiede vaikuttaa jo nyt evoluutioon vähentämällä luonnonvalintaa.


Sanot, että kulttuurievoluutio etenee geneettistä evoluutiota nopeammin. Kun näin on, on se juuri tuhon siemen. Kulttuuri evoluution myötä suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan vaatimukset karkaavat yksilötason geneettiseltä todellisuudelta ja muodostaa virtuaalitodellisuuden. nämä kaksi maailmaa erkaantuvat toisistaan ja suurten joukkojen asettama vaatimustaso karkaa yhä kauemmaksi yksilötason suorituskyvystä. Tämä kasvava jännite johtaa yksilöiden henkiseen pirstoutumiseen. Tai sitten syntyy muurahaispesämäinen struktuuri, jossa yksilöllä on tarkasti määritelty rooli, josta poikennut yksilö tuhoutuu. Olemmeko silloin totalitarismissa? Ollaanko tilanteessa, jossa maailmaa johtaa persoonaton parviäly?

Nettistä löydämme kaiken tiedon, mutta ymmärrystä tulisi olla omasta takaa!


Nyt on tiedotusvälineissä paljon puhuttu oppimistason laskusta ja PISAromahduksesta...

Onko siis kyse perinteisn mekaanisen ja vanhentuneen Pavlovin behaviorismin ja vapaamman Vygotskin konstruktivismin toisiinsa liittämisen ja samalla oikeanlaisen erottamisen välisestä ymmärtämisestä eli väärinymmärtämisestä.

Vanhan kansakoulun aikaan mekaaninen behaviorismi oli vallalla mutta esim. jo Aukusti Salo Alakansakoulun opetussuunnitelmallaan meni eteenpäin. Hän toi nerokkaasti mukaan pienen ihmisen ns. kokonaisvaltaisen oppimisen, vaikka myöhempi konstruktivismi ei ollut vielä niin tiedossa.

Konstruktivismia on tuotu meillä Suomessa ajettu sisää oppimiskäsityksenä ainakin viimeiset 20 vuotta, jos ette satu tietämään.

Eikä se ole huono juttu, mutta epäilen että se on käytännön tasolla ymmärretty hieman väärin.

Entinen Kokoomusopetusministeri Grahn-Laasonen oli ihan pihalla asioista ja heitti aikanaan omien asiantuntijoittensa kautta kouluille liudan uusia juttua toteutettaviksi kuin luun koiralaumalle, vaikka tuskin itse oli perillä juuri mistään. Nyt vasemmistolainen Opetusministeri koettaa jatkaa samaa. Perinteisesti se on mennyt niin, että opettajille on heitelty mitä milloinkin oppimistapa-ajattelua ja Opsia ja suuntausta riippuen siitä mitkä puolueet ovat hallituksessa eikä silläkään enää toisaalta näytä olevan merkitystä. Suunta on kadoksissa riippumatta Opetushallituksen ministeristä.

Opettajalla on perinteisesti ollut hallituksesta riippuen aina n. neljä vuotta aikaa tehdä käännös oikeaan suuntaan, mutta toisaalta onneksi koululaiva on liian iso ehtiäkseen kääntyä liikaa, kunnes pitää taas jo ottaa uusi kurssi.

Suuri osa ns. järkiopeista ei ole mennyt joka humputuksen mukana vaan tehnyt työnsä oman kokemuksensa kautta.

Nyt kuitenkin saattaa olla virhe ajatella, että vygotskilainen konstruktivistinen oppimiskäsitys olisi pätevää jo perusopetuksen alaluokilta lähtien. Salo ei ollut konstruktivisti, koska koko konstruktivismia ei käsittääkseni ollut silloin vielä omaksuttu tai olemassa oppimiskäsityksenä sen laajemmin.

Perusopetukseen on nyt jo pitkään sovellettu konstruktivistista oppimiskäsistystä. Itse ajattelen että siinä on menty vikaan.

Konstruktivismi on ymmärretyy virheelliseti käytännön tasolla ala- ja ehkä yläkouluissakin siten, että oppilaat liian varhain, ilman sen kummempaa tietopohjaa laitetaan keskenään opettamaan toisiaan. On luotu kouluja, joissa oppilaat liian vapaasti koettavat etsiä ja kontruoida tietoa esim. internetistä. Opettaja toimii jonkinlaisena ohjaajana ja epäilen, ettei se voi toimia.

Minkälainen on alakoulun opettajien tietopohja ja poikkitieteellinen ymmärrys? Lukionkin tehtävä on vain saada oppilaat kipailemaan jatko-opintopaikoista.

Eri oppiaineiden välinen integrointi hukkuu informaation tulvaan ja opettajan ohjaustehtävä on sitä, että konstruoidaan pulpetit erilaiseen järjestykseen kuin perinteisesti ja siinä on sitten se konstruktivismi.

Pahoin pelkään, että uudet alakoulujen opettajat eivät edes omaa riittävää kokonaiskäsitystä tiedosta.

Välillä kouluissa nyt sitten pidetään ns. oppimiskokonaisuusviikkoja, joissa viikon aikana luullaan saavutettavan jonkinlaista poikkitieteellistä oppimista. Yhtä tyhjän kanssa läpihuutoa. Pääasia on että näyttää hyvältä ja on tehty kuten viisaat proffat toivovat uusien Opsien kautta.

Konstruktivismi on ymmärretty väärin jopa niin, että kun uusia hienoja kouluja nyt rakennetaan, niin ei ole edes perinteisiä oppimispisteitä eli luokkatiloja, vaan tietoa etsitään yksi istuen jollain tyynyllä ja toinen lukee haluamaansa kirjaa jossain teltassa ja loput löytyy hienolta isolta digitaululta.

Eri tieteenalojen asioiden yhdistäminen ja todellinen oppiminen kuitenkin vaatii ensin vankan tietopohjan saavuttamista, ja sitten vasta on mahdollista yhdistellä ja oppia miten maailma toimii.

Minä lähtisin siitä, että mitä alemmalla oppiasteella ollaan, sitä tärkeämpää on opettajan ja hyvin suunniteltujen oppikirjojen antama perustieto. Sitten edetään tietopohjaa kasvattamalla pikkuhiltaa siihen, että oppivalla on mahdollisuus yhdistellä tietoa ns. poikkitieteellisesti mahdollisuutena ymmärtää erilaisia systeemejä.

Systeemien ymmärtäminen on kaiken a ja o.

Se on oikeaa tietoa, muuten tieto on sirpaleina maailmalla ja jokainen saa luoda oman tietopohjansa ja huuhaa senkun lisääntyy.

Onko opettajan tehtävä ulkoistettu ns. "oppimisen" ohjaamiseksi ja sitä kautta varsinkin ne, joilla ei ole kykyä oppia, oppivat yhä huonommin ja voivat pahoin ollessaan jo kotona hieman pihalla eikä koulussakaan enää kukaan oikeasti opeta ja luo turvallisia ja säännöllisiä puitteita?

Oppimaan oppiminen on hieno iskulause ja hyvä tavoite, mutta ensin pitää oppia jotain, jotta voi oppia lisää ja siihen päälle ja vaikkapa ihan siitä sivuunkin.


Muokannut: sherlocker, 9/4/2021 1:35:44 AM
PeP
04.09.2021 09:05:49
406743

PISA-torni senkun kallistuu?

Kirjoitit käsittääkseni täyttä asiaa.
Itselläni on viisi vuotta kantapääkokemusta siitä, kuinka erääseen aikuisopetusta tarjoavaan oppilaitokseen ajettiin uusimpia oppimisajatuksia kuin käärmettä putkeen. Behaviorismi oli kirosana ja konstrutivistisuus yhdistettynä yliampuvaan itseoppimiseen oli ainoa oikea tapa. Suurin osa oppimisesta piti tapahtua verkon kautta, työn ohessa ja lähiopetus luentoineen piti viedä minimiin.
Siinä vaiheessa "kunniakasta" oppilaitostamme alettiin kutsua kentällä teatterikorkeakouluksi.

Olin ehtinyt olla muutaman vuoden eläkkeellä, kun vanhat ruutiukot kokoontuivat oppilaitoksessa vuosittaiseen kokoontumiseensa. Kysyin isännältämme, mihin uudet oppimisajatukset ovat kehittyneet. Hän vastasi, että pääosin oltiin palattu vanhaan.

Pienessä yhteisössä yliampuminen kyettiin korjaamaan suhteellisen nopeasti, mutta miten Suomen koululaitoksessa? Kontsruktivistinen (tai konjakkiviskinen) oppimisajatus itseohjautuvuuksineen on varmasti behaviorismia kehittyneempi, mutta se vaatii silti opettamista ja ohjausta.


Muokannut: PeP, 9/4/2021 9:13:05 AM
PeP
04.09.2021 09:14:52
406744

Pätkin ylipitkää viestiä

Itseohjautuminen ja konstruktivismi ilman asiantuntevaa tukea on mielestäni oppijoiden heitteille jättämistä. Niiden yhdistäminen osaksi vanhanaikaista oppituntiopetusta tuottaa varmasti hyvää tulosta, mutta silloinkin yksilöiden erot pitäisi kyetä huomioimaan etenkin lasten ollessa kyseessä. 

Läheiseltä yliopistolta kävi syksyisin luennoitsijoita uuden kauden avajaisissa. Erään kerran koululla luennoi yli nelikymppinen nainen, joka teki erityispedagogikasta väitöskirjaa. Kun häeltä kysyttiin kantaa itseohjautuvuuteen, hän kertoi sen opevan P:stä. Tarkensi vielä ettei P tullut sanasta "parasta." Jos pitkään opettajanakin toiminut väitöskirjatutkija kertoi, ettei hän kykenisi tekemään tutkimustaan ilman professorin ohjausta, niin miten lapset kykenisivät itsenäiseen tiedonhakuun ilman riittävää tukea? On varmasti hyvä, että jo lapsia tuetaan omaehtoiseen tiedon etsimiseen, mutta se ei voi olla itsetarkoitus eikä ainoa tapa oppia.
PeP
04.09.2021 09:28:21
406745

Vuodatus

Lainaus: Kai Varma, 03.09.2021 22:58:48, 406740
Kulttuuri evoluution myötä suurten joukkojen sosiaalisen toiminnan vaatimukset karkaavat yksilötason geneettiseltä todellisuudelta ja muodostaa virtuaalitodellisuuden. nämä kaksi maailmaa erkaantuvat toisistaan ja suurten joukkojen asettama vaatimustaso karkaa yhä kauemmaksi yksilötason suorituskyvystä. Tämä kasvava jännite johtaa yksilöiden henkiseen pirstoutumiseen. Tai sitten syntyy muurahaispesämäinen struktuuri, jossa yksilöllä on tarkasti määritelty rooli, josta poikennut yksilö tuhoutuu. Olemmeko silloin totalitarismissa? Ollaanko tilanteessa, jossa maailmaa johtaa persoonaton parviäly?


Metsästäjä- keräilijöiden yhteisöstä someihmiseen on kuljettu varsin pitkä tie. Miksi yksilöiden henkistä pirstoutumista ei ole tapahtunut jo aikoja sitten? Uutta on pelätty aina, mutta harvoin jos koskaan pelot ovat toteutuneet.

Itse twiittaan somelle kinthaalla. Whatsapp jolla pidän lähisimpiini yhteyttä ja muutama keskustelupalsta ovat ainoat somekanavani. En sairastunut 2000 luvun alussa pelättyyn informaatioähkyyn, enkä tietääkseni ole edes someriippuvainen. Voin jättää käännykän kotiin lähtiessäni melontalenkille. Telkkarikin on auki vain jos sieltä tulee mielenkiintoista katsottavaa.

On ihmisen oma valinta, mitä hän nykyisen mediainfran mahdollisuuksista ottaa käyttöön. Itse en koe mitään ahdistusta nykyisen kehityksen takia, eikä tuttavapiirissänikään ainakaan tietääkseni ole ketään, joille nykyinen kehitys aiheuttaisi henkisiä traumoja.
Oma isoisäni, joka eli samassa taloudessa (karjalainen sukutila) ei ikinä suostunut puhumaan puhelimeen. Se oli hänen taustallaan liian iso askel. Tuskin hän siitä kuitenkaan Grahan Belliä syytti.


Muokannut: PeP, 9/4/2021 9:29:35 AM
sherlocker
04.09.2021 12:11:59
406749

Pätkin ylipitkää viestiä

Lainaus: PeP, 04.09.2021 09:14:52, 406744
Itseohjautuminen ja konstruktivismi ilman asiantuntevaa tukea on mielestäni oppijoiden heitteille jättämistä. Niiden yhdistäminen osaksi vanhanaikaista oppituntiopetusta tuottaa varmasti hyvää tulosta, mutta silloinkin yksilöiden erot pitäisi kyetä huomioimaan etenkin lasten ollessa kyseessä.

Läheiseltä yliopistolta kävi syksyisin luennoitsijoita uuden kauden avajaisissa. Erään kerran koululla luennoi yli nelikymppinen nainen, joka teki erityispedagogikasta väitöskirjaa. Kun häeltä kysyttiin kantaa itseohjautuvuuteen, hän kertoi sen opevan P:stä. Tarkensi vielä ettei P tullut sanasta "parasta." Jos pitkään opettajanakin toiminut väitöskirjatutkija kertoi, ettei hän kykenisi tekemään tutkimustaan ilman professorin ohjausta, niin miten lapset kykenisivät itsenäiseen tiedonhakuun ilman riittävää tukea? On varmasti hyvä, että jo lapsia tuetaan omaehtoiseen tiedon etsimiseen, mutta se ei voi olla itsetarkoitus eikä ainoa tapa oppia.


Juuri näin! Pelkäsin myöhään yöllä kirjoittamani viestin jääneen vaikeaselkoiseksi ja perin hataraksi, mitä se ehkä onkin, mutta sinä olet löytänyt sen ytimen.
PeP
04.09.2021 14:10:04
406750

Pätkin ylipitkää viestiä

Lainaus: sherlocker, 04.09.2021 12:11:59, 406749
Lainaus: PeP, 04.09.2021 09:14:52, 406744
Itseohjautuminen ja konstruktivismi ilman asiantuntevaa tukea on mielestäni oppijoiden heitteille jättämistä. Niiden yhdistäminen osaksi vanhanaikaista oppituntiopetusta tuottaa varmasti hyvää tulosta, mutta silloinkin yksilöiden erot pitäisi kyetä huomioimaan etenkin lasten ollessa kyseessä.

Läheiseltä yliopistolta kävi syksyisin luennoitsijoita uuden kauden avajaisissa. Erään kerran koululla luennoi yli nelikymppinen nainen, joka teki erityispedagogikasta väitöskirjaa. Kun häeltä kysyttiin kantaa itseohjautuvuuteen, hän kertoi sen opevan P:stä. Tarkensi vielä ettei P tullut sanasta "parasta." Jos pitkään opettajanakin toiminut väitöskirjatutkija kertoi, ettei hän kykenisi tekemään tutkimustaan ilman professorin ohjausta, niin miten lapset kykenisivät itsenäiseen tiedonhakuun ilman riittävää tukea? On varmasti hyvä, että jo lapsia tuetaan omaehtoiseen tiedon etsimiseen, mutta se ei voi olla itsetarkoitus eikä ainoa tapa oppia.


Juuri näin! Pelkäsin myöhään yöllä kirjoittamani viestin jääneen vaikeaselkoiseksi ja perin hataraksi, mitä se ehkä onkin, mutta sinä olet löytänyt sen ytimen.


Viisi vuotta oli aikaa pohtia asiaa. Aloitin tekun jälkeen opetustehtevissä joista siirryin neljännesvuosísadaksi käytännön hommiin. Kun palasin opettajaksi viimeiseksi viideksi vuodeksi, huomasin katsovani maailmaa dinosauruksen silmin. Käsitys oppimisesta ja opettamisesta näytti tuona aikana muuttuneen radikaalisti. Käytin melko paljon aikaa pedagogiikan uusiin näkemyksiin tutustumiseen huomatakseni lähinnä sen, että meillä oli yritetty omaksua kaikkein radikaaleimmat näkemykset. Ei toiminut, enkä usko niiden toimivan peruskoulussa sen paremmin, jos niinkään hyvin.


Muokannut: PeP, 9/4/2021 2:12:33 PM
Kai Varma
04.09.2021 22:56:41
406759

Vuodatus

Nyt on KaiVarma EpäVarma. 

Olo on kuin ravulla kuivalla maalla. Olen nyt tahtomattani ajautunut keskusteluun filosofisista kysymyksistä, joka on tieteen alueena minulle täysin vieras. Ja sitten minulta on vielä kielletty käyttämästä sitä ainoaa tietolähdettä, jonka kautta olen asiaan tutustunut.

Kun koulusivistyksessä on pahoja aukkoja, joutuu maailmankuvan muodostamaan mahdollisimman maanläheisistä aineksista. Niinpä tukeudun keskustelussa siihen tietämykseen, minkä elämänkokemus on tuonut mukanaan.

Tuo ilmastonmuutos oli aihe, joka minut toi keskustelupalstoille, ja sen ymmärtämisessä auttoi kovasti se, että jotkut neropatit olivat muotoilleet sen muotoon, joka oli tavallisella järjellä ymmärrettävissä.Raskaan teollisuuden suljetun kierron prosessia elämäntyönään hoitaneen jäärän oli helppo nähdä kuvasta, että ilman ihmisen tuomaa lisää globaali hiilenkierto on tasapainossa. Neljä gigaa hiiltä tulee vuosittain sisään ja neljä poistuu samassa ajassa. Mutta kuvassa punaisella merkitty nuoli tuokin kymmenen gigaa lisää, eikä poistumaa voi kasvattaa. Prosessinhoitajan arkijärki sanoo, että nyt on kiire. Jossain systeemin sisääntuloissa on venttiili hajonnut tai laitosmies on kytkenyt putket väärin. Kun ylivuotoputkea ei ole, on prosessi ajettava alas, ellei vikaa löydy ajoissa. Muuten työnantaja antaa lopputilin ja lomarahat. Vaan miten ajat alas tai pysäytät ilmastoprosessin?

Tässä asiassa olin osaamiseni ydinalueella, ja kun sitten sain tohtoristason vahvistuksen sille, että kaaviossa ei ole mitään sisäänrakennettua huijausta, oli minun hyväksyttävä se ankea totuus, että oli siirryttävä denialistileiristä ulos. Kun nyt koronaroketettuna olen keskustellut asiasta lähipiirini kanssa, ja esittänyt perusteluni takinkäännölle, on vastaanotto melko outoa. Yksi vanhoista kavereista (pitemmälle koulutettu kuin minä) sanoi ystävyyssyhteen tylysti irti ja kutsui minua ”petturiksi”! Eikä enää suostu keskustelemaan kanssani. Ja täällä PeP panee minut nyt boikottiin, kun olen liiaksi yhden tietolähteen varassa. Että näin lujassa ovat asenteet!

Tämä kirjahan, jonka nimeä ei saa sanoa, jatkuu johdanto-osan jälkeen filosofisena pohdintana ihmiskunnan tulevaisuudesta. Se ei olekaan yhtä selkeä juttu kuin tuo ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos on luonnonlakien mukaan etenevä dynaaminen prosessi, jota voidaan mitata ja käsitellä aineen häviämättömyyden lakien mukaan, mutta ihmiskunnan tulevaisuutta, joka on riippuvainen ihmisen toiminnasta, on lähes mahdoton ennustaa. Olin aluksi kovin hämmästynyt, että tällä palstalla sen näkemyksiä pidettiin lapsellisina, ja kesti ihan tähän päivään asti tajuta mistä kenkä puristaa.

En nimittäin ole itse oikeastaan lainkaan perillä niistä filosofisista virtauksista joita tämän asian ympärillä liikkuu. Kyseessä oleva kirja, jonka nimeä ei saa mainita, sattuu edustamaan näkemystä, joka painottaa biologista evoluutiota, ja näkee siten ihmiskunnan tulevaisuuden alisteisena luonnon monimuotoisuudelle. Koska en ole lainkaan perillä filosofisista kysymyksistä, meni tuo oppi minuun kuin lämmin vesi lumeen.

Tällä palstalla minulle selvisi, että täällä vallitsevana näkemyksenä on luottaa kulttuurievoluutioon, ja sitä kautta teknologian kykyyn tuottaa ratkaisu eteen tuleviin ongelmiin. Nyt kun olen makustellut tätäkin puolta alkaa tuntua, että onhan tuossakin järkeä! Kun tällä filosofian saralla olen kokonaan noviisi, on minun nyt vedettävä hätäjarrua. Minun on otettava aikalisä ja palattava ehkä joskus tähän filosofiakeskusteluun kunhan olen opiskellut peruskäsitteet.

Mutta uskoni ko kirjan tekijöihin kyllä vahvistui, sillä en osanut edes kuvitella, kuinka taitavasti he ovat rakentaneet vastakkainasettelun noiden kahden ääripään välille. Kulttuurievoluutioon luottavat ”futuristit” ja luontoon luottavat ”konservatiivit” muodostavat vastakkaiset leirit ja ottavat lopulta mittaa luonnosta ja toisistaan.
Minusta erinomaista mustalla huumorilla, fantasioilla ja tosiasioilla leikitelyä.

Minulla on työn alla nyt pöydälläni Matti Virtasen erilaisia vastakkainasetteluja käsittelevä kirja, ja hän esittelee kirjassaan näitä erilaisia ääripäitä. Näyttää olevan hyvä mtodi saada aikaan keskustelua tuo ääripäiksi pelkistäminen.

Yhtä kaikki ymmärrän nyt hyvin sen, miksi PeP on kiukkuinen ko kirjan näkemyksille, sillä jäähän hänen edustamansa näkemys tappiolle kirjan tarinassa. Toisaalta kun olen lueskellut PeP:n näkemyksiä kulttuurievoluutiosta, ovat sen perustelut kyllä myös älyllisiä. Minusta ei tässä asiassa ole tuomariksi. Toisaalta tämän kielletyn kirjan loppu on kyllä ajatuksia herättävä. Kun Vonnegutin kertoja ilmesty miljoonin vuosien takaa tulevaisuudesta kertomaan tarinansa, ei hän anna mitään neuvoja ihmiskunnalle, mutta kielletyn kirjan kertoja lopettaa tarinansa seuraavasti:

”Ennen irtautumistani haluaisin auttaa sielunveljeäni näkemään tulevaisuuteen, jotta hän omassa ajassaan voisi tehdä enemmän ihmiskunnan hyväksi. Annan hänelle neuvoksi etsiä totuutta. Sitä hän ei voi löytää, koska totuus riippuu näkökulmasta, mutta sitä etsiessään hän voi törmätä suureen valheeseen, joka on ihmiskunnan onnen esteenä. Suuren valheen paljastaminen on parasta, mitä hän voi ihmiskunnan hyväksi tehdä. Valheen tunnistaminen on helppoa, jos kuuntelee Metsätonttua tarkalla korvalla. Jos sitten kuuntelee häntä oikein tarkalla korvalla, voi kuulla hänen kuiskaavan: ”Ilman äidinrakkautta ihmiskunta ei selviä. Antakaa sille mahdollisuus!”

Sen pituinen se…”

Vasta tuon luettuani minulle aukeni kirjan tarinan monitasoisuus. Vähän hidas kun olen.


Muokannut: Kai Varma, 9/4/2021 11:10:59 PM
PeP
04.09.2021 23:22:21
406760

Vuodatus

Noch einmal.
En ole kiukkuinnen yhtään millekkään kyseistä kirjaa koskien. Sen ilmastonmuutosta koskeva osio oli mielestäni aivan asiaa. Kuvitteellinen tulevaisuus taas oli (jälleen minun mielestäni) naiivia ja köppäistä kerrontaa.
Asiasta jankuttamisesi ei sekään ole suututtavaa, vaan pelkästään kyllästyttävää.

Ps. Oletko löytänyt netistä ainuttakaan THL:n lukeneen kiitävää arviota omia kirjoituksiasi lukuun ottamatta? Olen etsinyt ihan aikuisten oikeasti sellaisia netistä, mutta en ole löytänyt.

Palaa otsikkolistaan  |  Edellinen sivu  |  1  2  3  4  5  6  | Seuraava sivu