Minun puolestani Sokrates-palkinnon olisi voinut antaa Kimmo Pietiläiselle jo vuosia sitten. Onneksi jotkut muutkin ovat huomanneet tiedekirjojen suomentamisen tärkeyden. Tampereen yliopisto promovoi hänet kunniatohtoriksi ensi lauantaina. Samassa joukossa on mukana mm. entinen YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon.
https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/tampereen-yliopiston-ensimmaisessa-tohtoripromootiossa-vihitaan-244-tohtoria-ja-14

Ne eivät ole tiedekirjoja.

Ne eivät ole tiedekirjoja.

Ne eivät ole tiedekirjoja.

Mikä on mielestäsi tiedekirjan määritelmä?

Ensimmäinen kirjahyllystäni silmään sattunut Terra Cognitan julkaisema kirja oli Darwinin Ihmisen polveutuminen.
Millä perusteella se ei ole tiedekirja?

Hämmästyttävä paljastus. En tiennyt ettei hän ole(kaan) saanut Sokrates-palkintoa. Todella korkea aika olisi!

Kun viittaan sukulaisilleni tai tutuille hyllykkööni jossa on paljon myös näitä Terra Cognita kirjoja niin kutsun kirjojani (pääosin) tietokirjoiksi tai tiedekirjoiksi. Saatan sanoa myös "paljon tieteellisiä juttuja" tms.
Siinä on myös karttoja, sanakirja, lääkärin käsikirja jne.

Romaaneja eli mielikuvituskirjoja siinä ei ole mutta (tilapäisesti) siinä on kyllä AA-taskukirjoja.
Ja yksi taidekirja.

Yläkerrassa lisää ja toisessa paikassa (sukulaisella, pitäis hakea poies) vielä enempi.

Itse käytän joskus sanaa populaari tiedekirja, joskin esimerkiksi eräiden biologiaa käsittelevien kohdalla raja tieteen ja tieteen populaarin selittämisen välillä vähän hämärtyy. En muista kuka oli kirjoittaja (Weinberg ?), joka kirjoitti tieteellisistä julkaisuista loitsuina. Yliopistoissa opetetaan joitain vähäisempiä loitsuja, mutta väkevimpiä loitsuja tutkijat kirjoittavat vain toisille saman alan tutkijoille. Muistan Valtaojan kirjoittaneen joskus, että maaimassa olisi satakunta tutkijaa, joiden kanssa hän voi puhua omasta spesiaalialastaa.

Rajanveto tieteen ja populaarin tieteen välillä voi olla vaikeaa ja usein myös turhaa.

Se nyt on poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Mikä on mielestäsi tiedekirjan määritelmä?

Se nyt on poikkeus, joka vahvistaa säännön.

Tuo on epämääräinen periaate, jonka tulkintaa vaikeuttaa sekin että periaatteen loppuosa ("...tapauksissa, joita ei ole merkitty poikkeuksiksi") on jätetty pois.

Tuo on epämääräinen periaate, jonka tulkintaa vaikeuttaa sekin että periaatteen loppuosa ("...tapauksissa, joita ei ole merkitty poikkeuksiksi") on jätetty pois.

Asiahan on niin, että säännön pitää päteä myös poikkeustapauksessa. Muuten säännössä on jokin vika.

Esim. "Aristide saapuu aina myöhään" kokee poikkeuksen, jos jonain päivänä "Aristide saapuu ajoissa". Yhden päivän täsmällisyys osoittaa, että järjestelmällisen viivästymisen sääntö on mitätön.

Täytynee toistaa tämä kysymys koska se ilmeisesti hukkui muun keskustelun sekaan. Mikä on mielestäsi tiedekirjan määritelmä?

(Luettelo kirjoista, jotka eivät mielestäsi ole tiedekirjoja, ei ole määritelmä.)

Pitää sisältää tiedettä ja olla sisältämättä "tieteenä" tarjoiltua hölynpölyä.

Maallikon on usein mahdotonta erotta noita toisistaan. Sama koskee myös tutkijoita, joiden osaamisalueeseen kyseinen tieteen haara ei kuulu.
Terra cognita julkaisee melkoisen poikkitieteellistä kirjallisuutta, enkä oikein usko, että edes sinulla olisi kompetenssia lausua niiden tieteellisyydestä koko sillä skaalalla, mitä kyseinen kustantamo julkaisee.

Pitää sisältää tiedettä ja olla sisältämättä "tieteenä" tarjoiltua hölynpölyä.

Muistan lukeneeni, että kyeisen sanonnan alkuperäinen merkitys on, että poikkeus rajaa säännön. Poikkeukset kertovat, millä kohtaa säännön pätevyysalue loppuu. Voi tietenkin olla, että juuri se selitys on keksitty jälkeen päin.

Muistan lukeneeni, että kyeisen sanonnan alkuperäinen merkitys on, että poikkeus rajaa säännön. Poikkeukset kertovat, millä kohtaa säännön pätevyysalue loppuu. Voi tietenkin olla, että juuri se selitys on keksitty jälkeen päin.