Unihalvaus

Xcom, 22.3.2000 1:59:36, 27176

Minna Laajala kirjoitti UFO-Finland/Feeniks palstalla erinomaisen kirjoituksen unihalvauksesta, joka ohessa niille, joita asia kiinnostaa.

UNIHALVAUS

Unihalvautta arvellaan dokumentoidun jo hellenistisiltä ajoilta lähtien (W4). Tuolloin unihalvaus oli hellenistisille kreikalaisille "hurskastelijoiden" ruoansulatushäiriöitä, Mexicossa, New Foundlandissa, Irlannissa ja Skotlannissa sitä uskottiin noituudeksi, ja yhä siellä kutsutaan vastaavia ilmiöitä "Old Hag"-ilmiöiksi. Roomalaisille ja egyptiläisille unihalvaus symboloi syyllistä tai syyllisyyttä, Japanissa ilmiö sai nimekseen Kanashibari, eli "sitoa metalliköydellä". Sitä on uskottu buddhalaisen munkin aiheuttamaksi kiroukseksi. Etelä- ja Itä-Aasiassa, ilmiön uskottiin olevan esi-isien haamuja tai vastasyntyneiden, kastamattomien lasten sieluja. Arabeille ilmiön aiheuttajat olivat djinnejä (= huom! Ufotarustossa arabeille humanoidit olivat djinnejä!), ja eurooppalaisille demoneja tai vampyyreja. Tämän kaiken lisäksi aivan viime aikoihin asti on unihalvautta pyritty selittämään myös avaruusolentojen tekemänä sieppauksena. Jopa Harwardin psykiatrian professori ja lääketieteen tohtori John E. Mack kuvailee kirjassaan "Ufosieppaukset" tyypillisenä ufosieppauksena tapahtumasarjan, josta tulee elävästi mieleen unihalvaus. Lainaus:

"Miten sieppaukset alkavat?

Ensimmäinen merkki lähestyvästä sieppauksesta saattaa olla selittämätön sininen tai kirkas valo, joka täyttää makuuhuoneen, outo surina tai humina, selittämätön levottomuus, epätavallisen läsnäolon aistiminen tai jopa yhden tai useamman humanoidin näkeminen huoneessa sekä tietysti erikoislaatuisen aluksen näkeminen.

Kun sieppaus alkaa yöllä tai varhain aamulla, mikä on yleistä, kokija saattaa alkuun kuvitella näkevänsä unta. Oikein esitettyjen kysymysten kautta selviää kuitenkin, ettei kokija ollut tapahtumahetkellä vielä unessa tai että kokemus alkoi täysin tietoisessa tilassa hänen jo herättyään.

Kun sieppaus alkaa makuuhuoneessa, kokija ei välttämättä aluksi näe ollenkaan avaruusalusta, josta valo tulee ja joka on rakennuksen ulkopuolella." (K1)

Unihalvauden luonnetta on kuvailtu monella tavalla. Yhtäällä sitä on epäilty kiroukseksi, henkien kiusanteoksi, lääketieteellisemmät arvioinnit taas epäilevät sen olevan häiriö vireunessa, aivojen välittäjäaineissa ja/tai niiden määrässä, hormonien ylituotannossa (W1), tai elektrolyyttien epätasapainossa (W4).

Useilla ihmisillä on yksittäisiä, joskin harvoja unihalvaus-kohtauksia elämänsä varrella. Murto-osalla on useammin toistuvia kohtauksia. Yleisimmin kohtaukset kestävät muutamia sekunteja, mutta voivat kestää jopa useitakin minuutteja. Koko prosessi saattaa toistua saman yön aikana, tai ilmaantua vain kerran. Etenkin toistuvien kohtauksien yhteydessä on syytä epäillä, että ne aiheuttaa vielä diagnosoimaton narkolepsia tai Hypp, joten silloin on syytä ottaa yhteyttä neurologiin.

UNIHALVAUS VAI JAKSOTTAINEN PERIODINEN KALIUMHALVAUS?

Unihalvaus sekoitetaan usein Hypokalemiseen periodiseen paralyysiin (= josta tästedes käytän lyhennettä HyPP), joka vapaasti suomennettuna voisi merkitä "periodinen kaliumhalvausta". Toisin sanoen nimen perusteella solun sisä-tai ulkopuolella vallitsevasta kaliuminpuutteesta johtuva jaksoittain ilmenevä halvaustila tai - kohtaus. Joillakin nettisivuilla (W4 ja W10) unihalvaus jaetaan kahteen ryhmään, joissa unihalvaudesta on käytetty monenlaisia nimityksiä. Ryhmät on jaettu hallusinaatiokokemusten mukaisesti seuraavasti:

Tyypin 1 "unihalvaus" ilman hallusinaatioita:
· CSP= Common Sleep Paralysis (= tavallinen unihalvaus) (W10)
· ISP= Isolated Sleep Paralysis (= eristetty unihalvaus) (W4)
· familial sleep paralysis (W10).
· HSP= Hallucinatory Sleep Paralysis (= Hallusinoiva unihalvaus) (W10)

Tyypin 2 "unihalvaus" hallusinaatioilla:
· RISP= Recurrent Isolated Sleep Paralysis (= uusiutuva eristetty unihalvaus) (W4).
· Hypnagogic or hypnopompic (sleep) paralysis
· predormital or postdormital paralysis
· Hag Phenomena (W5, W10)

Tyypin 1 "unihalvaudet" vaikuttavat erittäin vahvasti HyPP:ltä jo siksi, että sen ryhmän halvauksissa ei hallusinaatioita ole, niiden kesto voi vaihdella venyen jopa päiviin, kun taas unihalvaus on lyhyt ja ytimekäs tapahtuma. Ne (=HyPP) on koettu päiväsaikaankin täydessä valvetilassa, joka taas oikealle unihalvaudelle ei ole aivan tyypillistä. Tyypin 2 unihalvauteen vertailuissa kuuluu myös hallusinaatiot, ja ne on koettu jopa ilmeisesti periytyviksi (W5, W10) ja paikallisesti keskittyviksi (W10).

Mitä unihalvaus ja HyPP sitten ovat?

1) Unihalvaus on neurologinen unihäiriö, joka johtuu REM- unen säätelyhäiriöstä. HyPP taas johtuu soluissa ja/tai niiden ympärillä nesteessä olevien ionien, erityisesti kaliumin puutostilasta. Tapahtumana unihalvaus on samantyyppinen kun HyPP, eli siihen kuuluu hetkittäiset eriasteiset ja yhtäkkiset halvaustilat.

Unihalvauteen kuuluvat varsin usein myös näkö-, kuulo-, ja tuntohallusinaatiot. Tyypillisin unihalvaus koetaan yöllä tai nukkumisen yhteydessä, unen ja valveen välitilassa, joko juuri ennen nukahtamista tai juuri herätessä (= hypnagoginen= nukahtaessa, hypnapompinen= herätessä). Tuolloin henkilö kokee osin valve- ja osin hereillä olotilan kokemuksia. Se ilmenee mm. siten, että vaikka hän onkin hereillä eivät lihasten saamat käskyt liikkua mene perille. Tämän aiheuttaa unen REM-vaihe. Tilanteeseen liittyy lisäksi usein myös eriasteiset, kammottavatkin, painajaismaiset hallusinaatiot, sekä toisinaan ruumiista irtautumiseksi koetut kokemukset. Aivan joka unihalvauskokemukseen hallusinaatiot ja ruumista irtautumiskokemukset eivät kuitenkaan kuulu. Uni- ja valvemaailman väliin pudonnut henkilö on tietoinen tapahtumista ja muistaa ne vielä aamulla (= mitä esim. unissakävelijä ei tee).

2) HyPP on aivojen soluston kaliumtason jyrkästä laskusta seuraava lihasten heikkoustila, joka voi edetä halvaukseksi. Sen vaikeusaste riippuu kaliumin määrästä. HyPP voi kestää minuuteista jopa päiviin, ja ehkäpä juuri tämä piirre erottaa sen unihalvaudesta - hallusinaatioiden puuttumisen lisäksi. HyPP- kohtaukset voivat tulla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, kun taas unihalvaus tulee yleisimmin yöaikaan tai varhain aamulla. Yleisimmin HyPP iskee yön toisena puolikkaana tahi aamun aikaisina tunteina.

Unihalvauksen halvaustilan koskiessa koko ruumista HyPP säästää yleensä ainakin seuraavat lihakset halvaustilalta:

· silmät
· nielu
· perseen sulkijalihakset
· kasvot
· kurkunpää
· kieli
· pallea

Toisinaan voivat nämäkin lihakset kuitenkin halvaantua. Kohtauksen jälkeen saattaa esiintyä mm. päänsärkyä, toisinaan ripulia, uupumusta, virtsan erityksen lisääntymistä, mutta harvoin kuolema. Vastaavia jälkioireita ei unihalvauden jälkeen välttämättä ole. Halvauskohtausten aikana henkilö on tietoinen ja muistaa tapahtumat vielä aamulla.

TYYPILLINEN HALVAUSKOHTAUS

Osittain unihalvaudella ja HyPP:n halvaudella on paljonkin yhteisiä piirteitä -etenkin kohtauksen alkuvaiheessa. Oleellisimpia eroja lienevät HyPP:stä puuttuvat hallusinaatiot, sen pitkäkin kesto, sekä halvauden aiheuttavat tekijät.

Varsinainen kohtaus alkaa tuntemuksilla siitä, että ruumis alkaa tuntua yhä painavammalta ja painavammalta. Tilanteeseen liittyy yllättävä ja asteittain voimistuva lihasten veltostuminen, joka voi edetä joko koko- tai osittaiseen halvaantumiseen. Usein henkilöt kykenevät katselemaan ympärilleen, muttei aina esim. edes nostamaan päätään, kättään tai jalkaa. HyPP:ssa tosin pään lihakset saattavat olla toimintakykyisiä. Yritykset liikuttaa itseään epäonnistuvat eriasteisesti tai kokonaan - ponnisteluista huolimatta. Lihaksien velttous valtaa myös kaulan lihakset; puhuminen ja huutaminen vaikeutuu, jopa epäonnistuu.

Usein myös tunne väsymyksestä ja uupumuksesta valtaa henkilön HyPP:ssä kohtauksen aikana, muttei sitä ennen. HyPP:ssa henkilöllä saattaa halvaustilan lisäksi (= esim. päiväsaikaan) olla myös seuraavia oireita:

- hermoston ja lihaksiston toiminnan muutokset
- ruokahaluttomuutta
- pahoinvointia
- verenpaineen lasku
- runsasvirtsaisuutta
- EKG-muutokset
- painonlaskua
- digitalis-myrkytysvaara
- heikotusta
- väsymystä (aivot)
- refleksien heikkenemistä
- suolistoliikkeiden vähenemistä
- ummetusta
- ääritapauksissa ohutsuolen paikoittaista halvausta
- - " - sydämen rytmihäiriöitä
- huisi nälkä
- jano
- kuiva suu
- vapina, tärinä (sydämen värinä?)
- ylenpalttinen hikoilu
- ripuli
- epätavallinen hermostuneisuus
- yleensä henkilö herää havaitsemaan raajojen lievän tai vakavan heikkouden
- päivittäisiä kohtauksia esiintyy erityisesti levon jälkeen
- kohtauksen huipulla henkilö voi olla avuton, ei voi pyytää apua
- kohtauksen huipulla jännerefleksit on hidastuneet
- cutaneous refleksit voi myös kadota

Unihalvaudessa vastaavia muita oireita ei pitäisi olla. Jos unihalvauteen liittyy mm. nukahtelutaipumusta päiväsaikaan, tai lihasten yhtäkkistä veltostumista, on syytä epäillä narkolepsiaa.

Unihalvaudessa kohtaustilanne jatkuu edellä kuvatusta seuraavasti:

Samaan aikaan edistyvän halvaantumisen kanssa henkilö kokee myös hengityksensä vaikeutuvan. Usein hän kokee tuntemuksen joka vaikuttaisi siltä, että joku istuu hänen rintalastansa päällä, jolloin hengitys tuntuu entistä hankalammalta. (W10)

Halvaantumisen ja hengitysvaikeuksien yhteydessä tahi samanaikaisesti henkilö alkaa kuulla äänihallusinaatioita; outoja, surisevia, piriseviä, kiliseviä ääniä, joista osa voimistuu vähitellen saaden pian sietämättömät mittasuhteet. Hän saattaa myös tuntea värinää, jopa maanjäristystä muistuttavaa. Äänien yhteydessä on raportoitu kokemuksia räjähdyksen tai poraamisen tuntemuksesta päässä. Tuntemuksista on sanottu niitä voitavan verrata sydänkohtauskokemukseen. (W4)

Tässä vaiheessa astuvat kuvaan mukaan myös näköhallusinaatiot: henkilö saattaa havaita vääristyneitä esineitä, kirkkaan valon välähdyksiä, jopa koko huoneen täyttymistä värillisellä valolla jne. Järisyttävimpiä - ja eittämättä ehkä pelottavimpia näköhavaintoja lienevät "jonkin" - yleensä vielä pahantahtoisen oloisen läsnäolon aistimukset. Kokemukseen syntyyn voi osittain vaikuttaa painon tunne rintalastan päällä, jota kuvaillaan usein juuri tuntemukseksi siitä, kun joku istuisi rinnan päällä. (W5, W10)

Tuo "jokin" on yleensä kuvattu yhdeksi olennoksi tai ryhmäksi olentoja. Niiden ulkonäkö - mikäli niitä on nähty- vaihtelee erittäin paljon. Se voi vaihdella varjosta eläimeen. Narkolepsialle tyypillisiä hallusinaatioita voivat olla jättimäiset hyönteiset tai nk. siniset miehet, jotka tulevat henkilön huoneeseen seinien läpi. ( L1 ) Toisinaan henkilöt ovat raportoineet yrittäneensä muuttaa olennon "sävyä" ystävällisemmäksi anteeksiantavalla asenteella, rukouksilla jne. Olennon/olentojen toiminta vaihtelee. Joskus se/ne tyytyvät vain pysymään taustalla ja tuijottelemaan henkilöä, joskus yrittävät vetää henkilöä jalasta, joskus yrittävät kuristaa (W10 ).

Joidenkin raporttien mukaan (W4) jotkut kokevat tässä tilanteessa joko onnistuneesti pelon hallintaan saamisen, jonka jälkeen voi nukahtaa uudelleen (= vaikka toipuminen pakokauhusta ottaakin aikansa). Ellei pelkoa ole saatu hallintaan tuntuu tilanne etenevän ruumista irtautumis-prosessiksi nimitettyyn tilanteeseen, jossa henkilö kokee osan itsestään (= tietoisuuden) irtoavan fyysisestä ruumiistaan, ja tekevänsä havaintoja sen avulla. (W4, W10) Kokemukseen kuuluvat tuntemukset mm. ruumiin pyörähtelystä, kellumisesta, lentämisestä, kutistumisesta, sekä tyypilliset obe-kokemukset (= matka tunnelin läpi valoon jne.)

MIKÄ HERÄTTÄÄ HALVAUSKOKEMUKSET?

Unihalvauden aiheuttajien suhteen on vaikuttanut siltä, että esim. narkolepsialla on suuri osuus unihalvauden olemassaoloon, vaikkakin onkin olemassa narkoleptikoita ilman unihalvauskokemuksia, ja unihalvauskokemuksia ilman narkolepsiaa. Myös netissä on moni esittänyt arveluja unihalvauden aiheuttavista tekijöistä. Nämä arvelut ovat perustuneet joko omaan kokemukseen, kerättyihin raportteihin unihalvauskokemuksista, tai molemmista yhteensä ( W1, W4, W10). On tiettyjä piirteitä, joiden koetaan näissä olettamuksissa vaikuttaneen unihalvauksien lisääntymiseen tai vähenemiseen. Laitan unihalvauden aiheuttajiksi ehdotettujen tekijöiden listan perään listan HyPP:n aiheuttajiksi oletetuista tekijöistä vertailtavaksi:

Unihalvaus:

- väsymys, uupumus
- jet-lag
- univelka (= pidemmältä ajalta)
- sekalainen unirytmi
- ahdistus
- stressi
- intensiivinen meditaation harjoittaminen
- radikaalit muutokset omassa elämässä
= ( työpaikan saaminen/menettäminen, avioliitto tai -ero, lapsen syntymä, jne.)
- radikaalit muutokset aivojen joidenkin välittäjäaineiden tasapainossa
- hormonien ylituotanto (W10)
- selällään nukkuminen
- narkolepsia

Aiheuttajia Hypokalemialle:

- kaliumin hukka ruoansulatuskanavan kautta (oksentelu, ripuli)
- palovammat
- riittämätön ravinnonsaanti
- huono ruokahalu
- yksipuolinen ravinto
- alkoholismi
- iän myötä tapahtuva lihasmassan väheneminen voi olla altistava tekijä
- verenpainetauti
- ruoansulatuselinten sairaudet, joihin liittyy ravinnon imeytymishäiriöitä
- altistus kylmälle
- tunnestressi
- raskaus
- sokeri
- suola
- uni
- lepo treenien jälkeen
- soluseinämien potentiaalia laskevat lääkkeet
- veren kaliumarvoja laskevat lääkkeet
- herättää epätavalliset määrät treeniä
- herättää iso ateria hiilihydraatteja ( nämä kaksi yksilöllistä miten herkästi)
- stressitekijät ilmoitettu herättäneiksi

Miten halvauksia estetään ja hoidetaan?

Yksi molemmille halvauskokemuksille yhteinen tekijä on epäilemättä niiden herättämä hämmennys ja pelko, pakokauhukin. Mitä pelottavampi kokemus, sitä tärkeämpää on kokijalle usein löytää tapahtumalle selitys- tai edes nimi. Pelko vain kasvattaa hämmennystä, ja tuskinpa oloa helpottaa sekään, että kohtaukset saattavat toistua. Etenkin toistuvien halvauksien kohdalla on syytä ottaa yhteyttä neurologiin.

Yhtenä hyvänä "lääkkeenä" tunnutaan tarjoavan nk. kunnollisia elämäntapoja (W3, W10 ); stressi, univelka sekalainen unirytmi ja radikaalit muutokset elämässä on joissakin tutkimuksissa todettu unihalvauksien herättäjänä toimiviksi seikoiksi. Yksi erittäin oleellinen tekijä on myös ollut nukkuma-asento (W3, W10 ); selällään nukkuneita on kokijoissa ollut 60 %:sta lähes sataan prosenttiin. On hyvä välttää myös alkoholi- ja kofeiinipitoisia juomia, sekä raskasta syömistä illalla, tupakointia (raskasta), sekä unirytmin vaihteluita (W3 ).

Unihalvauden ei ole todettu olevan vaarallista. Sen sijaan se voi olla merkki esim. narkolepsiasta tai stressistä, jotka on syytä hoitaa. "Pahimmillaan" unihalvaudesta vaikuttaisi seuraavan - ellei pelkoaan saa hallintaan eikä ruumistaan toimimaan - nk. ruumista poistumiselta vaikuttava kokemus, jonka valtaosa kokee miellyttävänä. Ellei halua odottaa tai päästää tilannetta niin pitkälle, voi aloittaa toiminnan palauttamista aivan pienistä liikkeistä ja ruumiinosista, kuten silmäripset, sormet, varpaat. Näiden liikuttelun onnistuttua on hyvä jatkaa isompiin kokonaisuuksiin.(W5)

Paras lääke on ehdottomasti ottaa yhteyttä lääkäriin. HyPP ja narkolepsia ovat ainakin jonkinasteisesti oireettomiksi hoidettavissa, joten lääkärillä käynti helpottaa tilannetta. Joillekin kokeneille tuntuu yksi tehokas "lääke" olevan kokijan itsensä asenteen muutos. Pelottavasta, järkyttävästä ja kamalasta kokemuksesta on kokijat ovat kertoneet (W4, W10) tulleen heille varsin mielenkiintoinen tutkimuskohde, ja jokainen uusi kokemus on heille mielenkiintoinen lisä vertailtavaksi aiempaan "tutkimusaineistoon". Tämä muutettu asenne saattaa vaikuttaa myös siten, että kammottavana muistettu kokemus koetaankin erittäin mielenkiintoisena, ja jopa odotetaan uutta kokemusta. Yksi hyvä konsti voisikin olla kirjoittaa kokemukset ylös. Ellei muuten, muistiinpanoista voi olla hyötyä siinä vaiheessa, kun päätetään ottaa yhteyttä lääkäriin.

Jonkin verran unihalvauksiin on annettu lääkehoitoa. Narkolepsiatapauksissa narkolepsian hoitoon saaminen yleensä vähentää- ellei jopa lopeta kokonaan- unihalvauskokemukset. Varsinaista "unihalvaus"lääkettä ei netistä löytyneiden kirjojen perusteella ole, mutta muutamat psyykelääkkeet -mm. trisykliset antidepressantit- ovat toimineet auttajina- ehkä siksi, että ne sisältävät samoja aineita, jotka toimivat aivoissamme välittäjäaineina. Näitä lääkkeitä ovat olleet mm. serotoniini, melatoniini, imipramiini, jota käytetään narkolepsiaan (W4), koska sen avulla halvaantumisia on helpompi hallita, sekä mm. klomipramiini.

MITÄ HALVAUKSISTA SEURAA?

SUNDS

Joissakin lähteissä (W4,W9) on tuotu esille ilmiö nimeltä SUNDS, Sudden Unexplained Death Syndrome yhtenä molempien halvauksisen harvinaisena äärimuotona. Sen aiheuttajiksi kansantarut tarjoavatkin samoja tekijöitä. Yhteisiä tekijöitä tuntuvat olevan myös ne, että SUND:ille on tyypillistä, että henkilö löytyy kotoaan kuolleena kauhun virne kasvoillaan. SUND:ia on tapahtunut myös siten, että vieressä nukkunut puoliso ei ole havainnut mitään outoa yön aikana, vaan herätessään löytänyt puolisonsa vierestään kuolleena. SUND:in tuntuu kokevan kaikkein eniten miehet (= 99 % tapauksista on miehiä), heistä 80% on nuoria terveitä miehiä, iältään 22-45. 15% kokeneista on historiassaan merkintä sydänvaivoista. Kuoleman aiheuttaa sydänkohtaus ensimmäisenä unisyklin kolmanneksena. Vaikuttaisi siltä, että SUND:in yhteydessä on ollut pientä taisteluliikehdintää. SUND:in aiheuttajiksi on epäilty mm. seuraavia; myrkytys, kemiallinen sodankäynti, periytyvyys, ravinnollinen syy, saasteet, tai jopa murha. SUNDS:in osuutta HyPP:hen ja unihalvauteen ei ole kuitenkaan vakuuttavaa näyttöä.


Lähdemateriaali:

Unihalvaudesta:
W1) www.angelfire.com/co/SleepParalysisLucid/moreInfoPar.html
W2) www.watarts.waterloo.ca/~acheyne/S_P.html
W3) www.watarst.waterloo.ca/~acheyne/prevent.html
W4) www.eden.com/~sbonham/Sse.htm etusivu, josta pääsee eteenpäin
W5) www.standford.edu/~dement/paralysis.html
W6) www.daily.standford.ogr/Daily96-97/4-9-7/NEWS/NEWdrugog.html
W7) www.trionica.com/
W8) www.nationaljewish.org/MSU/11n4MSU_Sleep.html
W9) www.geocities.com/Paris/LeftBank/1700/sunds.html
W10) www.geocities.com/Paris/LeftBank/1700/hag.html
W11) www.shoah.free-online.co.uk/801/Adduct/abdsleep.html
W12) mdausa.org/experts/ask_pp.html

Periodisesta kaliumhalvaudesta:
W13) www.periodicparalysis.org/PPRC/PP/HypoKPPDiagnosticProtocol.asp
W14) www.mdausa.org/experts/ask_pp.html
W15) www.calexplorer.com/list/ppsite.htm
W16) www.calexplorer.com/list/phypo.htm
W17) www.neuro.wustl.edu/neuromuscular/pathol/hopp.htm
W18) www.periodicparalysis.org/
W19) www.periodicparalysis.org/PPRC/PP/HypokalemicPP.asp

Kirjat:
K1) Mack John E: Ufosieppaukset

Lehdet:
L1) Skeptikko 3/99

Eemelit:
E1) Markku Partinen: unihalvaus on REm- unen säätelyhäiriö
E2) Markku Partinen: unihalvaus ja HyPP hyvin samankaltaisia

Muokannut: , 22.1.2013 20:00:39


Unihalvaus   [ 27176 , Xcom , 22.03.2000 01:59:36 ]
    Re: Unihalvaus   [ 27237 , Susanna , 23.03.2000 02:00:37 ]
        Re: Unihalvaus   [ 27398 , Justus , 25.03.2000 02:03:18 ]
    Unihalvaus/abduktio   [ 27249 , Arija , 23.03.2000 02:00:49 ]
        Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27256 , Zaphod , 23.03.2000 02:00:56 ]
            Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27266 , 42 , 23.03.2000 02:01:06 ]
                Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27282 , Ryde , 23.03.2000 02:01:22 ]
                    Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27283 , Lassi Hippeläinen , 23.03.2000 02:01:23 ]
                        Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27296 , OMega , 23.03.2000 02:01:36 ]
                            Re: Unihalvaus/abduktio/42   [ 27305 , Stefan Tallqvist , 23.03.2000 02:01:45 ]
                            Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27448 , Lassi Hippeläinen , 27.03.2000 02:04:08 ]
                            42   [ 27567 , Kissa , 29.03.2000 02:06:07 ]
                                Re: 42   [ 27570 , Stefan Tallqvist , 29.03.2000 02:06:10 ]
                        Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27399 , Justus 666 , 25.03.2000 02:03:19 ]
                Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27346 , Kai R. , 24.03.2000 02:02:26 ]
                    Re: Unihalvaus/abduktio   [ 27372 , Stefan Tallqvist , 24.03.2000 02:02:52 ]
    Re: Unihalvaus   [ 27310 , Stefan Tallqvist , 23.03.2000 02:01:50 ]
        Moderointia   [ 27333 , Vesa Tenhunen , 24.03.2000 02:02:13 ]
            Re: Moderointia   [ 27400 , Justus , 25.03.2000 02:03:20 ]
                Re: Moderointia   [ 27430 , Vesa Tenhunen , 27.03.2000 02:03:50 ]
                    Re: Moderointia   [ 27443 , Justus , 27.03.2000 02:04:03 ]