Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!

sherlocker, 10/24/2018 6:42:20 PM, 399487

Lainaus: Risto Koivula, 24.10.2018 13:18:49, 399471
Varsinkin jos olette akateemisena vaaliehdokkaana!

Viime aikoina on keskusteltu mm. Saulin tutkielmasta ja Huhtasaaren gradusta, joskus aikaisemmin mm. Jari Vilenin gradusta ja Lasse Lehtisen ja Carl Öhmanin "väitöskirjoista"... Yleisemminkin on käyty keskustelua aiheesta gradut ja dippikset tieteessä ja myös politiikassa.

Kun muita arvostelee, on syytä myös itse asettua kritiikille alttiiksi!

Niin tieteen tekijöiden kuin sen "asiakkaidenkin" ainoa "oikeusturva" on lopulta julkisuus!

Uudet opinnäytteet ovatkin netissä, jotkin jopa pelkästään siellä (josta ne toki on helppoa myös tulostaa). Mutta sitten on nämä vanhat!

Itse en ole pistänyt nettiin aikaisemmin, kun luulin, että kaverit ovat pistäneet nettiin hommasta tehdyt jatkotutkimuk- set (ja että ne olisivat populaarimpia kuin tämä tarkastettavuuden kannalta erikoisennäköinen esitys), mutta kun eivät ole! Netissä on tavallisella haulla löydettävissä pari tiedelehtiartikkelia ja yksi Roomassa vuonna 1982 niiden "riccardo morandien" kutsumana pidetty konferenssiesitelmä. (Viime aikoina kuuluisuutta saanut Morandi oli paten- toinut EEC:ssa/Italiassa rakenteet, joilla teimme kokeita. Enpä tiennyt Italiassa olleen patenttilakiakaan, kommunistit olivat sellaista vastustaneet tieteenvastaisena, ja sellainen tuli yhtenä viimeisistä kapitalistimaista ilmeisesti EEC:n myötä.)

Tästä tuli täydet pisteet.

(En tiedä, onko kukaan vaatinut koskaan tätä "peruutettavaksi" tai arvosanaa (5) alennettavaksi... Minähän meinaan olen aika paljon ja moneen suuntaan vaatinut sellaista... Vieläkin muuten ehtisi... vink vink.

Tämä on kyllä jätetty toimenhaussa noteeraamatta "perusteena" tarkastajan henkilö (jossa ei ollut mitään "vikaa"), joka muuten oli sama henkilö, joka oli sen noteeraamatta jättäjän valinnut asemaansa, jossa hän oli täysi paska kaikkien mielestä. Lisäksi se mulkku antoi minun ymmärtää "sepittäneeni itselleni ATK-ansiota", vaikka en ollut, mielenosoituksellisesti, henkäissyt tavuakaan, huolimatta ite työssäkin esillä olevista sellaista. Ilmoitin poliisille, mutta siellä asiasta ei ymmärretty mitään: haistapaskantiede > haistapaskan oikeus > haistapaskanpoliisi.

MUTTA. Tässä oli kuitenkin ainakin ulkopuolelta vaikka toiselta laitokselta katsoen "epäilyttäviä" piirteitä (kuten Huhtasaarellakin..., näitä on syytä käsitellä):

1. Tässä oli ainakin kahden eri henkilön tuloksia, joita ei ollut koskaan ennen julkisuudessa julkaistu eikä referé-tarkastettu missään.

Oli kaksi eri mallia, josta toinen oli täysin toisen tekijän ja toinen täysin minun, mutta niitä oli kuitenkin viilattu ristiin puolin ja toisin. Kaikki ohjelmat olivat minun ja ohjelmoitavuus oli vaikuttanut olennaisesti ainakin minun malliini.

Että näin on, on selitetty kahdessa kohdassa: esipuheessa ja jännitysten mallintamiselle perustuvan alkuperäisem- män mallin yhteydessä. Ilman muuta joku päällisinpuolinen lukija lukee "vahingossa" muitakin kaavoja muka minun tuotoksikseni. Pitää ymmärtää asia juurta jaksain pystyäkseen ne erottelemaan - ja sittenkään se ei olisi ihan nappiin siinä suhteessa. Joka kaavan kohdalla en todellakaan ollut asiaa käsitellyt se olisi ollut naurettavaa. Jos se olisi ollut väikkäri, niin olisi kuitenkin pitänyt tehdä, tai asianomaisen olisi pitänyt tehdä itse ensin muu julkaisu viitattavaksi omasta mallistaan, jossa minä olisin ollut ohjelmoija. Näin ei tehty. Syy ei ollut minun. Professori halusi tutkituttaa koko asian juurta jaksain, ja sitten vasta tehdä julkaisun monen opinnäytteen osalta.



2. Alkuperäiseen kysymykseen taipumista ei ollut vastattu.

Oli päätetty keskittyä, tällä kertaa, MALLIIN todellisuuden sijasta, vetämään sen mallin ala- ja ylärajat jäykkyyselle ja muodonmuutoksille yhteen, ja siirtämään seuraavaava vaiheeseen se kysymys, missä määrin kyseinen yksnkertaisin ei-monoliittimalli todella kuvaa oikein betonin tai graniitin käyttätysmistä ko. rakenteissa.



3. Kokeet oli sivuutettu.

Niitä tehtiin kolme sarjaa: kaksi betonilla ja yksi graniitilla. Ensimmäinen sarja taisi jäädä julkaisun muodossa käsittelemättäkin, kun minä heivasin sen oman työni ulkopuolelle. Kahdesta muusta tehtiin eri dippikset.

Rupesi selviämään, että siellä on jotakin vetelöttävää lisää. Se olikin sitten se oikein varsinaisen tulos, mutta se jäi pois mun hommastani, vaikka minä sen sitten ensimmäisenä laskin dippisohjelmallani, joka perustui ohjaajan variaatiolaskenta-malliin. Ohjaaja oli sitä moneen kertaan kehotanut laskemaan, mutta minä olin sanonut, että se on vaikeata.

4. Suomen Akatemia ei ymmärtänyt teoriasta mitään (luotti johtajaan)

ja rahoitti pelkästään graniittipalkin tuotekehitystä (betoniteollisuutta ei ollut mukana, rahoittivat muita), akatemia an- toi rahaa sen mukaan,kuinka paljon tuli myös firmoilta.(Tiedeakatemian tehtäviin yritystuki ei pitäisi kuulua lainkaan.) Kiviteollisuuskin oli varmaan mukana enempi mainosmielessä, sinne lähti kyllä ainakin yksi tutkija hommiin kehittä- mään julkisivuverhouksia. Yliopistokaan ei olisi omien linjaustensa mukaan saanut maksaa mitään diplomitöistä. Niihin olisi pitänyt saada rahat firmojan tai tekijän taskusta!

Akatemian "tiedeseuranta" sai epäilemättä "tuloksen", että "paska projekti, ei montakaan graniittipalkkia myyty", "ei innovaatioperskektiiviä"... "

Minä tein omalta osaltani päätöksen, että IKINÄ EN LÄHDE ENÄÄ NAAMIOIMAAN PERUSTUTKIMUSTA TUOTEKE- HITYKSEKSI, korkemmantasoista tutkimusta alemmantasoiseksi (jolla tiellä ei ole loppua, rahasta enkä mistään muustakaan syystä. Siitä maksettiin palkkaa sen mitä maksettiin "tietoneohjelmointina". Sitä koodausta hommasta oli n. 0.5%.


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/09/palkin-vetoakestamattoman-liitoksen-siirtymaparametrit









Historiallinen kuva, kun meidän esijännitetyt graniittipätkäpalkit haljeta pamahtivatkin pituussuunnassa kaikkien totaaliseksi yllätykseksi! Professori oli kyllä kehottanut minua useaan otteeseeen jo ennen ottamaan mallista ulos liitospinnan pystysuuntaiset vetojännitykset, jotka siis pyrkivät ikään kuin "ampumaan" palkinpuolikkaasta yläkulman irti, mutta olin vitkastellut, kun se oli aika hankalaa ohjelmallisesti, joskin ihan mahdollista, enkä ajatellut sieltä löytyvän mitään kovin tärkeää... Loppujen lopuksi juuri noin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ - uskomatonta mutta totta. "Vika" ei todellakaan ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkillisiä...


En luultavasti ymmärrä asiasta mitään, mutta jos tuollaista kuvan graniittipalkkia painetaan puristimella kasaan tuossa suunnassa kuin kuvassa on, niin eikö ole aika selvää, että koko palkki ei taitu ylös asti, kuten ensin puoliväliin asti, vaan sitten voima alkaa vaikuttaa niin, että nuo poikittaiset jaokkeet joutuvat sivusuunnassa kovemmalle koetukselle.

Graniitti on hitaasti jähmettynyt magmakivilaji ja lienee selvää, että siinä on poikittaisia erilailla muodostuneita erivahvuisia "tasoja". Sitäpaitsi graniitin raekoko sinänsä ei ole mitenkään tasalaatinen, vaan vaihtelee muutamasta senttimetristä alle millimetriin.

Minkälaisissa arkitilanteissa ei esim. siltaa rakennettaessa noin pitkää graniittipalkkia ei joka tapauksessa tuettaisi keskeltä, ylhäältä tulevaa voimaa vastaan varmuuden vuoksi aika monestakin kohtaa? Mihin varmuuteen tms. tuollaisella testillä siis yleensä pyritään?

Miten vastaavanlainen liimapalkki katkeasi tuossa testissä? Liimapalkin kaikki segmentit voidaan varmaan varmemmin valmistaa tasalaatuisiksi verrattuna luonnon muodostamaan graniittiin.

Muokannut: sherlocker, 10/24/2018 7:52:27 PM


Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!   [ 399471 , Risto Koivula , 24.10.2018 13:18:49 ]
    Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!   [ 399487 , sherlocker , 24.10.2018 18:42:20 ]
        Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!   [ 399492 , Risto Koivula , 24.10.2018 23:30:45 ]
            Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!   [ 399532 , Risto Koivula , 27.10.2018 19:04:08 ]
                Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!   [ 399533 , Teppolainen , 27.10.2018 19:57:21 ]
                    Sanapuuro ei mene läpi!   [ 399549 , Diletant , 28.10.2018 10:48:23 ]
                        Sanapuuro ei mene läpi!   [ 399557 , Risto Koivula , 28.10.2018 11:37:55 ]
                            Sanapuuro ei mene läpi!   [ 399558 , Diletant , 28.10.2018 11:53:21 ]