Homoseksuaalisuus ja genetiikka

Risto Koivula, 9/15/2019 9:22:19 PM, 401873

Edelleen Hesarilla on varsin hyvä juttu, josta käy myös ilmi, että tutkimuksen johtaja on aloittanut hommat Helsingissä muutama kuukausi sitten.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000006220869.html


Liki puolelle miljoonalle ihmiselle tehty tutkimus: Geenit eivät ennusta, sytyttääkö sama suku­puoli – ”Se on enemmän pituuden kuin silmien värin kaltainen asia”

Tutkijat uskovat ja toivovat, että geenitiedon lisääntyminen palvelisi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Tutkimuksen pääkirjoittaja Andrea Ganna on Suomen molekyylilääketieteen instituutin leipiin rekrytty tilastotieteen huippuosaaja. "

RK: Tämä tautkimus palvelee nyttämän päivän Suomessa enemmän muita kuin vaikka SETAa, joka ottaa tästä enempikin pulttia...


Antti Kivimäki HS :

Julkaistu: 29.8. 21:00

Geenitiedon pohjalta ei voi päätellä, onko ihminen joskus harjoittanut seksiä saman sukupuolen kanssa.

Siinä tiivistettynä liki puolelle miljoonalle ihmiselle tehdyn genominlaajuisen assosiaatiotutkimuksen (GWAS) tulos. Kyseessä on ylivoimaisesti suurin homoseksuaalisuuden geneettistä taustaa selvittävä tutkimus. Se julkaistiin torstaina Sciencessa.

”Taipumus harrastaa seksiä saman sukupuolen kanssa on hyvin monigeeninen ominaisuus. Se on siis geneettisesti enemmän pituuden kuin silmien värin kaltainen asia”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Andrea Ganna, joka on työskennellyt maaliskuusta lähtien Helsingin Meilahdessa Suomen molekyylilääketieteen instituutin (Fimm) ryhmänjohtajana.

”Seksuaalisen käyttäytymisen geneettinen arkkitehtuuri on hyvin linjassa monien muiden käyttäytymispiirteiden kanssa. Sikäli tutkimus tuo normaalistavan näkökulman seksuaalisen suuntautumisen geneettiseen tutkimukseen.”

Viisi geenivarianttia erottui selvästi joukosta niin, että ne ovat yleisempiä ihmisillä, jotka ovat joskus harrastaneet seksiä saman sukupuolen kanssa.

Silti nekin yhteensä selittävät vain alle prosentin siitä vaihtelusta, miksi joku on harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa ja toinen ei. Väestötasolla hieman vaikuttavia geenejä oli valtavasti. Yhteenlaskettuna kaikkien testattujen geenivarianttien selitysvoima vaihteluun on 8–25 prosenttia. "

RK: Kyseessä ei ole "selitysvoima" vaan korrelaatio, eikä niitä voi tuolla tavalla laskea yhteen.

AK: " Tällaiset tilastolliset luvut ovat vaikeasti sovellettavia reaalimaailmaan. Jollain toisella aineistolla ja metodiikalla olisi pullautettu ulos erilaiset luvut.

Saimme ohjeistuksen, että on parempi olla mainitsematta termiä homoseksuaalisuus.

Karkeasti ottaen tulos tarkoittaa, että geeneillä on vaikutusta seksin harrastamiseen saman sukupuolen kanssa, mutta geenit eivät yksin selitä sitä. Ihmisen elämänhistorialla ja ympäristötekijöillä on myös paljon vaikutusta.

Yksilöistä tulos ei kerro mitään. Populaatiotasolla löytyy niitä, joilla vaikuttimet seksiin saman sukupuolen kanssa liittyvät enemmän genetiikkaan, ja niitä, joilla ne liittyvät enemmän ympäristötekijöihin.

Tutkimus on osa pitkää perinnettä, jossa etsitään biologista selitystä homoseksuaalisuudelle. Sanaa homoseksuaalisuus ei silti mainita tässä tutkimuksessa ollenkaan, paitsi kolme kertaa lähdeluettelossa aiempien tutkimusten nimikkeissä.

Sen sijasta puhutaan ”samaan sukupuoleen kohdistuvasta seksuaalisesta käyttäytymisestä” (same-sex sexual behavior). Ihmisiltä on kysytty, ovatko he joskus harrastaneet seksiä jonkun omaan sukupuoleensa kuuluvan ihmisen kanssa. Mikäli ovat – vaikka vain kerran – heidät on määritelty ei-heteroseksuaaleiksi. Muut on määritelty heteroseksuaaleiksi. Tällä eronteolla tutkimuksessa on haettu geneettisiä tekijöitä samaan sukupuoleen kohdistuvan seksuaalisen käyttäytymisen taustalla.

Tutkijat erikseen pahoittelevat sitä, että käsite ei-heteroseksuaali on toiseuttava sana.

Kuten geneettisissä analyyseissä yleensä, tässäkin on tutkimusjoukosta rajattu pois ihmiset, joiden biologinen ja itse määritelty sukupuoli eivät kohtaa tutkimuskysymyksen edellyttämällä tavalla. Transsukupuoliset ja intersukupuoliset ovat siis tutkimuksen ulkopuolella. Tutkijat toivovat, että asiaan saadaan parannus tulevaisuudessa.

Hienovarainen kielenkäyttö johtuu siitä, että tutkijat ottivat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen järjestöt ja yhteisöt laajasti avuksi tulosten viestinnässä.

Kyseessä on siis paitsi historian laajin tutkimus ei-heteroseksuaalisuuden genetiikasta, myös ensimmäinen kerta, kun heidät osallistettiin tutkimukseen, ainakin tässä laajuudessa. Gannan mukaan puolet työajasta meni viestinnällisten asioiden pohtimiseen.

”Saimme ohjeistuksen, että on parempi olla mainitsematta termiä homoseksuaalisuus. Ei-heteroseksuaalisuus on parempi tai queer, gay, lesbian”, Ganna kertoo.

”Samaan sukupuoleen kohdistuva seksuaalinen käyttäytyminen” pääsanana on Gannan mukaan tieteellisestikin tarkka, koska tutkimuksessa kyse ei ole seksuaali-identiteetistä vaan käytöksestä, siitä onko joskus harrastanut seksiä saman sukupuolen kanssa.

Emme löytäneet mitään sellaista, minkä ymmärtäisimme täydellisesti.

Miten järjestöt sitten suhtautuivat osallistamiseen? Luulisi, että tällainen genetiikan tutkimus voi herättää kritiikkiä riippumatta siitä, miten se viestitään.

”Suhtautuminen vaihteli. Jotkut varmasti ovat kiinnostuneita tietämään enemmän itsestään ja näkevät tällaisen tutkimuksen hyvin positiivisesti. Toiset taas eivät näe tätä hyödylliseksi”, Ganna sanoo.

”Uskon silti, että he olivat mielissään, kun otimme heidät mukaan. Sellaista ei paljon tapahdu tieteellisen yhteisön puolelta.”

Ehkä kiinnostavin huomio tutkimuksessa oli se, että geneettisesti tarkasteltuna ei voida näyttää selkeää jatkumoa täysin heterosta täysin homoseksuaaliin.

Logiikka menee näin:

Tietyt geneettiset tekijät väestötasolla tarkasteltuna erottavat heteroseksuaalit ei-heteroseksuaaleista.

Toiset geneettiset tekijät taas vaikuttavat siihen, kuinka iso osa ei-heteroseksuaalien kumppaneista on samaa sukupuolta.

Näin ollen ei voida rakentaa suoraviivaista geneettistä liukumoa ”täysheterosta” välivaiheiden kautta ”täysin homoseksuaaliin”.

”Ei siis ole sellaista ulottuvuutta, että mitä enemmän on kiinnostunut omasta sukupuolesta, sitä vähemmän on kiinnostunut vastakkaisesta sukupuolesta”, Ganna sanoo.

Joku siis voi tuntea voimakasta seksuaalista vetoa sekä miehiin että naisiin, toinen taas vain vastakkaiseen sukupuoleen mutta laimeansorttisesti.

Seuraavaksi tutkijat ovatkin hahmottelemassa eri ulottuvuuksia asiaan. Yksi selkeä tapa tarkastella asiaa on erottaa kiinnostus miehiin ja naisiin toisistaan.

Geneettinen komponentti siinä, että tuntee vetoa samaan sukupuoleen, on eri kuin siinä, että tuntee vetoa vastakkaiseen sukupuoleen.

RK: Mielenkiintoinen tuolos.

AK: " Seksuaalista suuntautumista on tavattu jaoetella Kinseyn asteikolla. Siinä 0 on täysin heteroseksuaalinen ja 6 täysin homoseksuaalinen. Aseksuaalit ovat asteikon ulkopuolella, mutta muut ovat siinä nollan ja kutosen välissä, biseksuaalit kolmen liepeillä.

”Uskon että se on yliyksinkertaistus”, Ganna sanoo.

Vaikka genetiikka tuottaisi monimutkaisia tuloksia, sillä on kuitenkin yksi selkeä etu kaikkeen muuhun verrattuna.

Tämä tutkimus ei liity mitenkään Andrea Gannan nykyiseen työhön Fimmissä. Suomessa Ganna ryhmineen kehittää keinoälyä, joka osaisi biopankeissa ja potilasaineistoissa tunnistaa sairauksien kehittymisen jo hyvissä ajoin.

”Suomessa on hyvä ilmapiiri geneettiselle tutkimukselle ja paljon hyvälaatuista dataa”, italialaissyntyinen ja viime vuodet Bostonissa vaikuttanut Ganna perustelee päätöstään työskennellä nyt Suomessa.

Fimmin johtaja Mark Daly riemuitsi pari viikkoa sitten tiedotteessa, että Ganna on saatu rekrytoitua Suomeen, ja sanoi olevansa hänen ”tutkimuksensa potentiaalista suunnattoman innostunut”.

Viime päivät Ganna on vastaillut työhuoneessaan Meilahdessa ulkomaisille toimittajille, jotka ovat olettaneet hänen puhuvan Bostonista käsin.

Sairauksien ennaltaehkäisy tilastollisen genetiikan avulla on hyvin perusteltua, mutta mikä motiivi Gannalla on siinä sivussa selvitellä seksuaalisen käyttäytymisen genetiikkaa?

”Koimme että meillä oli velvollisuus tehdä tämä. Tiesimme, että monet muutkin ryhmät ovat aiheen kimpussa. Halusimme tehdä tutkimuksen kunnollisesti ennen kuin joku muu tekee sen epäsopivalla tavalla”, Ganna vastaa.

Yllätyksenä ei tullut se, että genetiikka asian liepeillä on sekavaa. Suurinta konkretiaa edustaa se, että yksi viidestä löydetystä geenivariantista on kytköksissä miesten kaljuuntumiseen.

Sekin on kuitenkin tilastollinen löydös eikä varsinaisesti biologiaa.

”Emme löytäneet mitään sellaista, minkä ymmärtäisimme täydellisesti. Osoitimme kuitenkin tietä niille, jotka haluavat tutkia geenilöydösten biologiaa enemmän”, Ganna sanoo.

Syytin äitiäni, että hän oli antanut minulle tuollaisen X-kromosomin.

Tutkimusjoukkona oli noin 410000 ihmistä Britannian biopankista ja 67000 ihmistä 23andMe:stä. Se on geenitestejä tarjoava yritys, jonka aineistoa tutkijat voivat hyödyntää.

Britannian biopankin otoksesta 4,1 prosenttia miehistä ja 2,8 prosenttia naisista kertoi joskus harrastaneensa seksiä samaan sukupuoleen kuuluvan kanssa. Iältään he olivat 40–70-vuotiaita.

”Nämä olivat tutkijoille vapaasti saatavilla olevia aineistoja. Emme siis erikseen keränneet tietoa tätä tutkimusta varten”, Ganna selventää.

Yksi keskeinen ihmisen kasvuympäristö on kohtu. Vaikutusvaltainen teoria homoseksuaalisuuden biologiseksi selitykseksi liittyy äidin hormonivaihteluihin raskauden aikana.

Voisiko se, että geeneistä ei löydy selvää selitystä seksille saman sukupuolen kanssa, puhua sen puolesta, että kohdun hormonialtistusteoria olisi parempi selittäjä?

”Meidän tuloksemme tuskin vahvistavat tai kumoavat hormonialtistusteoriaa”, Ganna sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka genetiikka tuottaisi monimutkaisia tuloksia, sillä on kuitenkin yksi selkeä etu kaikkeen muuhun verrattuna.

”Monet ympäristötekijät liittyvät seksin harrastamiseen saman sukupuolen kanssa. Ympäristötekijöistä ei kuitenkaan yleensä voi varmasti tietää, ovatko ne kausaalisia vai korreloivia. Genetiikasta tiedämme, että se on synnynnäistä eli se on kausaalista.”

Kausaalisuudella tarkoitetaan, että jokin asia aiheuttaa toisen asian. Korrelaatiossa kaksi asiaa vain ovat yhteydessä keskenään, eikä voi varmaksi sanoa, että yksi aiheuttaa toisen.

Tutkijat uskovat ja toivovat, että geenitiedon lisääntyminen palvelisi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

Tutkimukseen osallistunut laskennallisen biologian tutkija Fah Sathirapongsasuti muisteli verkon tiedotustilaisuudessa, kuinka hän teininä yritti ymmärtää homoseksuaalisuuttaan. Hän googletti tietoa X-kromosomin päässä olevan genomin kohdan Xq28 muuntelun vaikutuksesta homoseksuaalisuuteen. Poika saa X-kromosominsa äidiltään.

”Syytin äitiäni, että hän oli antanut minulle tuollaisen X-kromosomin. Nyt meidän tutkimuksemme on käytännössä osoittanut teoriani vääräksi ja voin syyttää tasapuolisesti isääni ja äitiäni”, Sathirapongsasuti vitsaili. ...

Muokannut: Risto Koivula, 9/15/2019 9:47:30 PM


Homon geeniä ei ole. Nyt se on massiivisesti tutkittu.   [ 401846 , Risto Koivula , 10.09.2019 02:21:36 ]
    Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401849 , Otto Mäkelä , 10.09.2019 07:35:53 ]
        Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401850 , Risto Koivula , 10.09.2019 12:05:15 ]
            Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401858 , Otto Mäkelä , 12.09.2019 00:06:42 ]
                Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401860 , Risto Koivula , 12.09.2019 14:55:07 ]
                    Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401861 , Risto Koivula , 12.09.2019 16:10:16 ]
                        Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401864 , sherlocker , 12.09.2019 23:31:04 ]
                            Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401865 , Seppo Heinola , 13.09.2019 08:38:27 ]
                                Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401871 , Risto Koivula , 13.09.2019 23:44:57 ]
                                    Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401872 , Risto Koivula , 15.09.2019 19:26:00 ]
                                        Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401873 , Risto Koivula , 15.09.2019 21:22:19 ]
                                            Heritabiliteetti   [ 401878 , Risto Koivula , 17.09.2019 21:39:53 ]
                            Homoseksuaalisuus ja tarttuvuus   [ 401866 , Teppolainen , 13.09.2019 09:58:41 ]
                            Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401869 , Risto Koivula , 13.09.2019 23:28:48 ]
                        Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401868 , Risto Koivula , 13.09.2019 23:01:47 ]
        Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401852 , Seppo Heinola , 10.09.2019 15:59:40 ]
            Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401854 , Risto Koivula , 10.09.2019 22:31:32 ]
                Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401856 , riiviö , 11.09.2019 16:20:49 ]
                    Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401857 , Risto Koivula , 11.09.2019 17:16:26 ]
                        Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401867 , riiviö , 13.09.2019 12:58:45 ]
                Homoseksuaalisuus ja genetiikka   [ 401859 , Trepidaatio , 12.09.2019 12:07:46 ]
    Mennen talven lumia? - re Homon geeniä ei   [ 401879 , Mr.K.A.T. , 17.09.2019 23:15:16 ]
        Mennen talven lumia? - re Homon geeniä ei   [ 401893 , Risto Koivula , 19.09.2019 21:28:49 ]
            Mennen talven lumia? - re Homon geeniä ei   [ 401908 , Risto Koivula , 26.09.2019 03:21:29 ]