”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…

Risto Koivula, 11/22/2019 1:44:04 AM, 402301



Pseudotieteiden vetovoiman hupenemista selittävät koulutustason nousu ja vastaa-jasukupolvien vaihtuminen. Kvasitieto ei vetoa nykynuoriin. Huuhaan hiipuminen tukee myös tulkintaa tiedettä kohtaan tunnetun luottamuksen yleisestä vahvistumisesta.
Tiede suosituin penkkiurheilu

Suomalaisten sanotaan olevan urheiluhullua kansaa, mutta tiedebarometri kertoo toista: tiedepenkkiurheilu on paljon suositumpaa.

Kun vastaajilta kysytään, kuinka aktiivisesti he seuraavat eri aihepiirejä koskevia uuti-sia, ohjelmia ja kirjoituksia, tiede pärjää urheilua paremmin. Selvä enemmistö, 70 %, kertoo seuraavansa aktiivisesti tiedettä,tutkimusta ja teknologiaa. Tieteen edelle yltä- vät vain ympäristö ja luonto sekä yhteiskunnalliset asiat. Siinä missä halu seurata urheilua on heikentynyt, tiede on pitänyt pintansa koko barometrin mittaushistorian ajan. Tiedeintoilijoiden osuus on jopa hieman kasvanut kolmen vuoden takaisesta.

Mielenkiintoa saattaa osittain selittää se, että tiedettä pidetään yleisesti tärkeänä. Siksi sitä kuuluu myös seurata. Toisaalta tiede kattaa lukuisia elämän alueita. Urheiluhullu voi olla kiinnostunut tieteen dopingtietämyksestä, ja yhteiskunnallisesti orientoitunut saattaa tuntea vetoa politiikan tutkimukseen.

Joka tapauksessa tiedekiinnostuksemme taso on kansainvälisestikin huippuluokkaa. Tulos mukailee muissa Euroopan maissa tehtyjä mittauksia. Huolipuhe siitä, että kansa on alkanut hyljeksiä tieteen tietoa, voidaan unohtaa. Äänekkäät kuppikunnat ja somekuplat paisuvat, mutta niiden merkitys on loppujen lopuksi pieni.

Tiede vetoaa jonkin verran enemmän miehiin kuin naisiin. Ikä ei vaikuta paljonkaan, joskin nuoret ja 25–36-vuotiaat seuraavat tiedettä vanhempia ikäpolvia ahkerammin.

Kiinnostuneimpia ovat akateemisesti koulutetut. Heistä useampi kuin neljä viidestä ilmoittaa seuraavansa tiedettä aktiivisesti.
Tiedejuttuja toivotaan lisää

Television ja radion merkitys tieteellisen tiedon lähteenä oli vielä kolme vuotta sitten ylivertainen. Niistä tiedettä seuraa edelleen yhdeksän vastaajaa kymmenestä, mutta asemaa horjuttavat internet ja sosiaalinen media. Ne ovat jo kiilanneet sanomalehtien ohitse kakkostilalle.

Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä sitä miltä näyttää. Osa internetin ja sosiaalisen median tiedetiedosta on todennäköisesti perinteisen median, kuten sanomalehtien ja television, omissa verkkokanavissaan jakelemaa aineistoa. Myös Tiede-lehden kaltaisilla aikakausmedioilla on vankka lukijakunta tiedeyleisön keskuudessa.

Suomalaiset odottavat median kertovan entistä enemmän tieteestä. Lisää tiedejuttuja toivoo kolme neljästä.



Seuratuin aihealue ovat uudet tutkimustulokset ja keksinnöt. Toiseksi sijoittuu lääke-tiede. Se kiinnostaa kahta kolmesta,naisia enemmän kuin miehiä.Tulos on hyvin ym- märrettävä: terveystutkimus ja uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitys tulevat lä-himmäs omaa elämää. Kolmanneksi sijoittuu ympäristön tilaan liittyvä tutkimus, joka sekin koskettaa meitä jokaista.

Etäisimmäksi aiheeksi vastaajat arvioivat tieteen rahoituksen ja tiedepolitiikan.

Tämänvuotisen barometrin suurin nousija on avaruustutkimus. Se vetoaa 45 prosenttiin suomalaisista. Osuus on seurantahistorian suurin.

Suosion selitystä voi etsiä myönteisestä julkisuudesta. Suomi on osallistunut moniin kansainvälisiin avaruushankkeisiin. Alalla vaikuttaa myös muutama tunnettu media-persoona, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologit Kari Enqvist ja Syksy Räsänen. "



Kaikki nuo ovat tavallaan hölynpölläreitä.


"Valtaoja yhä ykkösjulkkis

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja on tuoreen barometrin mukaan Suomen Mr. Tiede, suuren yleisön parhaiten tuntema ja tunnistama tutkija. Kysyttäessä merkittävää suomalaista tieteenharjoittajaa Valtaoja kerää 145 mainintaa, lähes yhtä paljon kuin muut mainitut yhteensä. "



Hän on justiin Mr. Hölynpölytiede!



Ei ole myöskään väärin sanoa: HAISTAPASKANTIEDE!



" Valtaoja on nyt kolmatta kertaa peräkkäin tieteemme ykkösjulkkis. Menestystä voi arvailla. Hän on tuttu televisiosta, lehdistä sekä luonnontieteitä kansantajuistavista ja monia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevistä kirjoituksistaan. Harva todennäköisesti tuntee hänen alkuperäistä leipälajiaan, joka on kvasaaritutkimus.

Valtaoja ja listan kolmonen Linus Torvalds pitävät aiemman sijoituksensa,



JR: " mutta väliin vahvaksi kakkoseksi on kiilannut tuoreehko talousnobelistimme Bengt Holmström. "



HM: Böngt Hölmström on haistapaskantieteilijä haistapaskantiedehuijaamosta.



JR: " Hän kerää 57 mainintaa. Holmström on kivunnut kymmenen tunnetuimman joukosta kärkikolmikkoon. Entisen kakkosen, islamin tuntijan Jaakko Hämeen-Anttilan sija on nyt neljäs.

Koko kärkikymmenikkö on kovin miesvoittoinen. Rintaman rikkovat vain psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta. "



HM: Helena Ranta EI OLE TIETEILIJÄ OLLENKAAN, vaan hammastekninen henkilöllisyydenunnistaja. Kuitenkin NATO hyökkäsi Jugoslaviaan käyttäen verukkeena hänen (ja vain hänen, kun oikea kuolinsyyntutkija, joista heistäkin yksi oli suomalainen, kieltäytyivät) muka "tieteellisesti toteaman" muka "kansamurhan" "peruseella", vaikka hänellä ei ole kuolinsyyntutkijan pätevyyttä, eikä koulutusta sinne päinkään! Hänet oli myös erittäin kyseenalaisesti ja sääntöjä ja sopimuksia venyttäen ja paukuttaen valittu tukimusryhmän puheenjohtajaksi - ehkä siksi, että kuolinSYYtutkija eivät olleet hommaan suostuneet. aas oli Suomen ei-jäsenyyttä NATOssa "taitavasti" viikunanlehenä käyttäen kusetettu NATOn pussiin YK:a ja serbejä...

https://www.pirkanblogit.fi/2019/risto-koivula/taas-puoskaritede-palkittiin-absoluutti-antipavlovisti-liisa-keltikangas-jarvinen/

TAAS puoskaritiede palkittiin – absoluutti-antipavlovisti Liisa Keltikangas-Järvinen…



JR: " Uusia nimiä listalla ovat muun muassa aivotutkija Minna Huotilainen ja mitokondriotutkija Anu Wartiovaara. "



HM: Jätetään nämä nyt tällä kertaa vähemmälle...



JR: " Vaikka tiede kiinnostaa, lopulta vain harva suomalainen tuntee sen tekijöitä. Merkit-tävän nykyisen tieteenharjoittajan pystyy nimeämään vain kaksi viidestä vastaajasta.

Selityksiä on monia. Tutkijat eivät ole perinteisesti olleet kovin näkyviä julkisuuden henkilöitä – muutamaa kellokasta lukuun ottamatta. Tiede on myös leimallisesti ryh-mätyötä. Harva tutkija nousee tai haluaa nousta muiden yläpuolelle. Vastaavasti ne, jotka kerran keksitään, eivät hevin katoa ihmisten mielestä.

Sen osoittaa barometrin toinen henkilökysymys. Kun vastaajat saavat ottaa huomi-oon myös menneen ajan, merkittävän tutkijan nimeäminen helpottuu. Useampi kuin joka toinen osaa esittää jotain henkilöä.

Valtaojan kaltaiseksi ääniharavaksi osoittautuu vanha tuttu nimi, nobelisti A.I. Virtanen. Kärkikolmikkoon mahtuvat myös arkkiatri Arvo Ylppö ja akateemikko, geenitutkija Leena Palotie. Edesmenneitä peesaa Valtaoja.

A.I. Virtanen kerää toisenkin ykkössijan. Nobelilla palkittua karjanrehua pidetään suomalaisen tieteen tunnetuimpana saavutuksena. Huomattaviksi vastaajat nostavat myös ksylitolin ja matkapuhelimet. "



HM: Virtasen keksintö on mitä tärkein. Kumma on, että se tehtiin näin myöhään. Muutama iso nälänhätä olisi vältetty, jos olisi tehty vaikka 50 vuotta aikaisemmin.



" Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja.

Koko barometriraportti verkossa: tieteentiedotus.fi

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2019


”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…   [ 402300 , Risto Koivula , 22.11.2019 01:11:22 ]
    ”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…   [ 402301 , Risto Koivula , 22.11.2019 01:44:04 ]
        ”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…   [ 402304 , mmm , 24.11.2019 20:45:00 ]
            P-po-pop-poopismi ?   [ 402338 , Mr.K.A.T. , 30.11.2019 01:11:01 ]
        Paluu menneisyyteen   [ 402317 , sherlocker , 25.11.2019 20:44:36 ]
            Paluu menneisyyteen   [ 402331 , Risto Koivula , 27.11.2019 14:23:30 ]
                Paluu menneisyyteen   [ 402335 , sherlocker , 28.11.2019 21:50:25 ]
                    Paluu menneisyyteen   [ 402432 , Risto Koivula , 08.12.2019 02:21:26 ]
        ”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…   [ 402433 , Risto Koivula , 08.12.2019 04:06:39 ]
            ”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…   [ 402439 , Risto Koivula , 09.12.2019 07:35:39 ]
                ”Tiedebarometri” - Suomalaiset luottavat roistovaltiopuoskari- ja hölynpölytieteeseen…   [ 402450 , Risto Koivula , 10.12.2019 00:51:06 ]
                    Vuoden 2019 10 ”tiede(vale)uutista” valittu Erkolla…   [ 402568 , Risto Koivula , 23.12.2019 23:32:37 ]