Pseudotieteiden vetovoiman hupenemista selittävät koulutustason nousu ja vastaajasukupolvien vaihtuminen. Kvasitieto ei vetoa nykynuoriin. Huuhaan hiipuminen tukee myös tulkintaa tiedettä kohtaan tunnetun luottamuksen yleisestä vahvistumisesta.

Tiede suosituin penkkiurheilu

Suomalaisten sanotaan olevan urheiluhullua kansaa, mutta tiedebarometri kertoo toista: tiedepenkkiurheilu on paljon suositumpaa.

Kun vastaajilta kysytään, kuinka aktiivisesti he seuraavat eri aihepiirejä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia, tiede pärjää urheilua paremmin. Selvä enemmistö, 70%, kertoo seuraavansa aktiivisesti tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa. Tieteen edelle yltävät vain ympäristö ja luonto sekä yhteiskunnalliset asiat. Siinä missä halu seurata urheilua on heikentynyt, tiede on pitänyt pintansa koko barometrin mittaushistorian ajan. Tiedeintoilijoiden osuus on jopa hieman kasvanut kolmen vuoden takaisesta.

Mielenkiintoa saattaa osittain selittää se, että tiedettä pidetään yleisesti tärkeänä. Siksi sitä kuuluu myös seurata. Toisaalta tiede kattaa lukuisia elämän alueita. Urheiluhullu voi olla kiinnostunut tieteen dopingtietämyksestä, ja yhteiskunnallisesti orientoitunut saattaa tuntea vetoa politiikan tutkimukseen.

Joka tapauksessa tiedekiinnostuksemme taso on kansainvälisestikin huippuluokkaa. Tulos mukailee muissa Euroopan maissa tehtyjä mittauksia. Huolipuhe siitä, että kansa on alkanut hyljeksiä tieteen tietoa, voidaan unohtaa. Äänekkäät kuppikunnat ja somekuplat paisuvat, mutta niiden merkitys on loppujen lopuksi pieni.

Tiede vetoaa jonkin verran enemmän miehiin kuin naisiin. Ikä ei vaikuta paljonkaan, joskin nuoret ja 25 – 36-vuotiaat seuraavat tiedettä vanhempia ikäpolvia ahkerammin.

Kiinnostuneimpia ovat akateemisesti koulutetut. Heistä useampi kuin neljä viidestä ilmoittaa seuraavansa tiedettä aktiivisesti.

Tiedejuttuja toivotaan lisää

Television ja radion merkitys tieteellisen tiedon lähteenä oli vielä kolme vuotta sitten ylivertainen. Niistä tiedettä seuraa edelleen yhdeksän vastaajaa kymmenestä, mutta asemaa horjuttavat internet ja sosiaalinen media. Ne ovat jo kiilanneet sanomalehtien ohitse kakkostilalle.

Kaikki ei kuitenkaan ole välttämättä sitä miltä näyttää. Osa internetin ja sosiaalisen median tiedetiedosta on todennäköisesti perinteisen median, kuten sanomalehtien ja television, omissa verkkokanavissaan jakelemaa aineistoa. Myös Tiede-lehden kaltaisilla aikakausmedioilla on vankka lukijakunta tiedeyleisön keskuudessa.

Suomalaiset odottavat median kertovan entistä enemmän tieteestä. Lisää tiedejuttuja toivoo kolme neljästä.



Seuratuin aihealue ovat uudet tutkimustulokset ja keksinnöt. Toiseksi sijoittuu lääketiede. Se kiinnostaa kahta kolmesta, naisia enemmän kuin miehiä. Tulos on hyvin ymmärrettävä: terveystutkimus ja uusien lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitys tulevat lähimmäs omaa elämää. Kolmanneksi sijoittuu ympäristön tilaan liittyvä tutkimus, joka sekin koskettaa meitä jokaista.

Etäisimmäksi aiheeksi vastaajat arvioivat tieteen rahoituksen ja tiedepolitiikan.

Tämänvuotisen barometrin suurin nousija on avaruustutkimus. Se vetoaa 45 prosenttiin suomalaisista. Osuus on seurantahistorian suurin.

Suosion selitystä voi etsiä myönteisestä julkisuudesta. Suomi on osallistunut moniin kansainvälisiin avaruushank- keisiin. Alalla vaikuttaa myös muutama tunnettu media-persoona, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologit Kari Enqvist ja Syksy Räsänen. "

Kaikki nuo ovat tavallaan hölynpölläreitä.