Sialiinimutatio ihmistymisen selittäjänä, tämä on vähän myöhempää kehitystä.

Risto Koivula, 11/6/2020 3:26:13 AM, 403843

Ns. sialiinimutaation katsotaan päästäneen valloilleen ihmisen aivojen kasvun. Se mutaatio on poistanut kokonaan erään solujen ulkopintojen kemikaalin, joka on muilla eläimillä aivoissa haitallinen, mutta lihas- ja luukudoksissa takaa niille noin nelinkertaisen lujuuden, ja siten nelinkertaiset voimat, kuin ilman sitä.

Sialiinilla on luuultavasti estävä vaikutus glia-solujen kasvuun.


"Mutaatio, joka pelasti meidät malarialta auttaa antropologeja"

https://22century.ru/biology-and-biotechnology/55998

21 syyskuuta 2017



Australopithecus anamensis, ihmisapina, jonka jäänteitä on löydetty Kenian Allia Bayssa.

Afrikassa tutkimuksen ongelmana on, että DNA ei säily sikäläisissä olosuhteissa. Ballito Bayn poika n. 2000 vuotta sitten Etelä-Afrikan länsirannikolta on aikaisin afrikkalainen, josta on saatu talteen DNA. Hän kuului khoi-san- eli hottentottiväestöön. On etsittävä muita tutkimusmenetelmiä.

DNA:n ohella luissa voi säilyä muita orgaanisia yhdisteitä, joista pitää yrittää saada irti maksimaalisesti informaatiota. Kirjoitimme jo proteomianalyysista, kollageenin aminohappokoostumuksen analyysistä, jota on säilynyt muinaisten ihmisten luissa.

PNASissa julkaistussa artikkelissa esitetään menetelmä, jota ei ole vielä sovellettu käytäntöön, mutta joka tarjoaa lupaavia näköaloja tulevaisuudessa. Näin katsoo tekijäkollektiivi, johon kuuluu myös Richard Leakeyn vaimo Meave Leakey. Mikä on esitetyn lähestymistavan ydin?



Antropologi Meave Leakey.

Tieteilijöiden huomion keskiössä on tietty hiilivetyjen ryhmä jota sanotaan sialiini-hapoiksi (Sialic acids, Sialinsäuren). Nämä monimutkaiset orgaaniset yhdisteet kuuluvat eläinsolujen biopolymeereihin ja monin tavoin määrittelevät solujen pinnan ominauudet.

Tutkimuksessa on kyse yhdestä siaalihaposta: ]Neu5Gc (N-glykolyyli-neuramiini-happo). Mikä siinä on merkittävää? Se, että sitä muodostuu imettäväisten elimistössä - IHMISTÄ LUKUUN OTTAMATTA.

Geeni CMAH, joka vastaa Neu5Gc:n synteesistä, rikkoontuui jollakulla esi-isällämme 2 - 3 miljoonaa vuotta sitten.

Miksi tämä mutaatio levisi ihmisillä? Siksi, että sialiinihappoa Neu5Gc hyödynsivät erilaiset patogeenit, erityisesti malariaeliö Plasmodium reichenowi tunkeutuakseen soluun (juuri siksi tämä patogeeni aihauttaa malarian simpanssilla, mutta on ihmiselle vaaraton). CHMAN-geenin toimimaton variantti suojaa malarialta, ja siksi se yleistyi populaatiossa.



The Plasmodium parasite has evolved over time, losing and gaining genes involved in invasion of red blood cells. This suggests that the recognition of red blood cells from new species may be one of the key barriers that parasites need to overcome in order to infect different primate hosts.

Tutkimukset osoittivat, että (sialiini)mutaatio muodosti lisäksi lisääntymisesteen: inaktivoituneen mutatoituneen geenin kantajan immuunijärjestelmä torjui "vieraina" siittiöt, jotka sisälsivät Neu5Gc:ä, eläinten sialiinia. Populaatio jakautui kahdeksi keskenään risteytymättömäksi: sialiinipositiiviseksi ja sialiininegatiiviseksi.

Jälkimmäiset olivat meidän esi-isiämme.

Itse asiassa sialiinia Neu5Gc tavataan myös ihmisen veressä ja kudoksissa mutta erittäin pieninä määrinä (jääminä). Nähtävästi sitä päätyy elimistöömme ruoista, erityisesti punaisesta lihasta. Tutkijat suorittivat kokeen: tuottivat geennimuunellun hiirikannan inaktivoidulla sialiinin CMAN-geenillä, syöttivät niille erilaisia ruokia ja tarkkailivat veren koostumusta. Hyvin pieni määrä Neu5Gc:ä osoitettiin vain niiden jyrsijöiden verestä, joita oli ruokittu tätä hiilivetyä sisältävällä rehulla.

Noin ollen, jos voisimme löytää sialiinia Neu5Gc muinaistan hominidien luista, olisimme saaneet keinon erottaa esi-isämme umpikujakehityslinjojen yksilöistä. Ja pieni määrä sialiinia ilmeisten Momo-yhslöiden luissa tarkoittaisi, että nämä söivbät yhä palon lihaa. Tehtäväksi asettuu löytää tapa, miten eristää luujäänteistä tätä samaa sialiinhappoa.

Heureka! Tutkijat löysivät sellaisen menetelmän. osoittautuu, että Neu5Gc:n hajoamisen tuloksena sen hajoamistuote kytkeytyy kondroitiinisul(faa)tin - erään luukudoksen ainesosan koostumukseen. Sellaisesta kondroitiinisulfaatin variantista käytetään merkintää Gc-CS. Olisiko sellainen saattanut säilyä luulöydöissä?

Todisteeksi tukijat ottivat suhteellisen "nuoria" eläinten jäänteitä: luolakarhun, mammutin, hirven, iältään 12000 - 50000 vuotta. 100:n mg:n koepala osoittatui riittäväksi Gc-CS:n osoittamiseksi. Menestyksen innoittamat tutkijat ottivat analysoitavakseen 100 mg Homo erectuksen luuta, joka oli elänyt Jaavalla yli miljoona vuotta sitten. Kondroitiinisulfaattia näytteessä oli, mutta liian vähän analyysia varten.

Tutkijat etenivät väsymättömästi. He analysoivat noin 4 miljoonan vuoden ikäisiä eläinten jäänteitä (Alley Bayn alueella Keniassa Turkana-järven itärannalla, josta Meave Leakey löysi Australopithecus anamnensiksen). Tällä kertaa kudosta otettiin enemmän, noin 5 grammaa. Tutkijoiden iloksi tämä koe osoittatui positiiviseksi (siis ELÄIMEN sialiinia).

Mitä tämä meille kertoo? Koska Gc-CS on jäljellä 4 miljoonan vuoden takaisissa jäänteissä, mutta inaktivoitu sialiinigeeni on löydettävissä 2 - 3 miljoonan vuoden ikäisissä jäänteissä, niin Australopithecus- ja Homo-lajeja analysoimalla on mahdollista paikallistaa tämä kehityksen "saranahetki". Löydetyt hominidit on jaettava Gc-CS-negatiivisiin ja Gc-CS-positiivisiin, samalla jaken haaraan, joka on johtanut nykyihmiseen ja niihin toisiin, sukupuuttoon kuolleisiin "huono-onnisiin". Hyvin pienet jäämä-sialiinin määrät auttavat tekemään jaon lihansyöjiin ja kasvissyöjiin.

Millainen on ollut tapausten kulku? Lakkasivatko esi-isämme ensin syntetisoimasta sialiinia Neu5Gc ja sitten alkoivat syödä lihaa vai päinvastoin? Vastata voi afrikkalaisten luiden tutkimus. Erityisen mielenkiintoista on uuden menetelmän soveltaminen uusiin löytöihin tyyppiä Australopithecus sediba ja Homo naledi Etelä-Afrikasta. Näiden lisäksi on testattava muinaiset aasialaiset Homot saadaksemme tietää, milloin esi-isämme lähtivät Afrikasta. Ennenkö kohtalokasta mutaatiota ( eli yli 2.5 miljoonaa vuotta sitten) vai sen jälkeen? Kaikki tämä voidaan tehdä tulevaisuudessa - kun menetelmä kehittyy. Toistaiseksi vaadittu koepala, 5 grammaa, on liian suuri, ja tämä vaikeuttaa käyttämästä menetelmää muinaisten hominidien harvinaisiin ja arvokkaisiin jäännöksiin. Tekijät toivovat, että heidän onnistuu täydellistää menetelmä ja lähitulevaisuudessa testata läpi joitakin luulöytyjä, joissa on paljon luita. Esimerkiksi käyvät Homo georgicus Dmanisista. Tai mainitut naledit. Puolestatoita tuhannesta luusta 5 grammaa varmaan joutaa analysoitavaksi.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/89955

Ajit Varkin teoriaa, jossa on sellainen virhe, että neuronien pintojen glykosaminoglykaanit joten KOODAISIVAT informaatiota geenien tapaan; sitä ne eivät tee, mutta joillakin neuroneilla aksonin myelinituppi korvautuu pätkttäin glykosaminoglykaanitupella, ja nämä aksonit muuttavat erityisen tehokkaasti signaaliensa kulkunopeutta läpikulkeneen signaalimäärän/tiheyden funktiona. Jos ne hajotetaan kemiallisesti, soluun kiinnittynyt siihenastinen informaatio katoaa. Se voi kuitenkin "oppia" uutta.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/96433?page=2#96548

Muokannut: Risto Koivula, 11/6/2020 4:11:11 AM


Hyvä PRISMA ihmisen evoluutosta, irtautumisesta ihmisapinoiden kehityslinjasta   [ 403774 , Risto Koivula , 29.10.2020 14:06:44 ]
    Sialiinimutatio ihmistymisen selittäjänä, tämä on vähän myöhempää kehitystä.   [ 403843 , Risto Koivula , 06.11.2020 03:26:13 ]
        Sialiinimutatio ihmistymisen selittäjänä   [ 403855 , Risto Koivula , 06.11.2020 23:13:59 ]