Epäilevä.Tuomas
26.01.2004 00:33:54
132034

Sarmajan Perheen evoluutiojutun koko teksti verkossa

Heikki Sarmajan kirjoitus Ihmislajin perheenmuodostuksen evoluutiopsykologinen
perusta (The evolutionary base of human family formation) sivu 223)
on saatavissa kokotekstinä osoitteessa:
http://www.stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf

Kannattaa lukea koko teksti ennen kuin jatkaa keskustelua perheen evoluutiosta.
VK
26.01.2004 00:34:42
132082

Sarmajan Perheen evoluutio

>kokotekstinä osoitteessa: http://www. 
>stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf

Hienoa! RK:n kysymykseen siskosten suhtautumisesta
oman miehen jakamiseen löytyy vastauksia lehden sivulta
234 (pdf-tiedoston sivu 17). (Jostain syystä tekstiä ei voi
kopioida hiirellä.)

"Entä kannattaako aviovaimon olla mustasukkainen siskolleen?
Kyllä ja ei. Mikäli nainen on vaarassa joutua jakamaan
aviomiehensä rajallisia lastenhoitoresursseja oman
siskonsa kanssa, niin jonkinasteiselle mustasukkaisuudelle
on tilausta."

Mutta jos miehen joutuu joka tapauksessa jakamaan, niin
sisko on pienempi paha kuin vieras nainen: saman miehen
vaimot tapaavat olla sopuisampia jos ovat keskenään
siskoksia kuin moniavoisissa perheissä yleesä.
Esimerkkejä mainitaan useista eri kulttuureista, mm.
!Kung-kansa, joka elää Namibian savannilla -- no tulihan
se Jaakon savannikin siis mainittua, mutta nykyaikainen!
HSTa
26.01.2004 00:34:50
132090

Re: Sarmajan Perheen evoluutio

Tein haun palstalla sanasta perhe. Löytyi tuhansia kirjoituksia kuten, dinoperhe, lintuperhe, valasperhe neutriinoperhe, kissa- ja koira-perhe, apinaperhe, intiaaniperhe, eskimoperhe jne.

Perheen kehitys kautta historian on kyllä kiinnostanut, muistan että pidin aiheesta VTT:llä kerran esitelmän. En vielä lukenut (The evolutionary base of human family formation) mutta tallensin tämän .pdf dokumentin.

Muistan omasta kirjoittelustani joitakin kohtia (lyhyesti) ihmisperheen evoluutiosta:

- alunperin perhe oli naiskeskeinen; miehiä oli useita mutta yleensä eivät aina asuneet vaimon ja lapsiparven kanssa.

- uskontoihin liittyi vanhoissa kulttuureissa usein naisten prostituutio temppeleissä

- muutos naiskeskeisestä perheestä isäkeskeiseen perheeseen oli iso ja tärkeä muutos, joka muutti perheen sosiaalista käyttäytymistä oleellisesti.

- hallitsijoitten perheissä läheisten sukulaisten avioliitot (myöskin sisar- ja veli) olivat tavallisia, olosuhteitten pakosta. Kumppaneita ei voinut hakea tavallisen kansan parista.

- muutos, jossa avioliitto solmitaan ei vanhempien valinnan perusteella, vaan tunteitten (rakkauden) perusteella, on myöskin melko uusi kehitys.

- perhe on yhteiskunnallisen kehityksen tulos, ei kirkollisen. Kirkon virhekäsitys on että perhe on Jumalallien instituutio. Jos se olisi, se ei hajoaisi niin usein kuin todellisuudessa tapahtuu.

- menneillä oleva globalisaatioprosessi, kuljetuslaitoksen ja viestinnän valtavan kehityksen johdosta, antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Mutta moraalikäsitteet eivät ole mitenkään kehittyneet samaa vauhtia kuin tekniikka ja tieteet.

Viestinumero 28095:”Yhden miehen ja naisen kumppanuus nykyisessä avioliitossa on pitkän kehityksen tulos, ja nykyisen sivistyneen yhteiskunnan perusta. Tämä nykyinen ideaali on kuitenkin sumenemassa, ja sillä saattaa olla arvaamattomia kielteisiä seurauksia koko yhteiskuntarakenteen kannalta. Historiasta tiedämme, että yhteiskunnat joissa ydinperhe toimii, ovat myös hyvin pysyviä.”

HST



VK kirjoitti 26.01.2004 (132082)...

>>kokotekstinä osoitteessa: http://www.
>>stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf
>Hienoa! RK:n kysymykseen siskosten
>suhtautumisesta oman miehen
>jakamiseen löytyy vastauksia lehden
>sivulta 234 (pdf-tiedoston sivu 17).
>(Jostain syystä tekstiä ei voi
>kopioida hiirellä.) "Entä
>kannattaako aviovaimon olla
>mustasukkainen siskolleen? Kyllä ja
>ei. Mikäli nainen on vaarassa joutua
>jakamaan aviomiehensä rajallisia
>lastenhoitoresursseja oman siskonsa
>kanssa, niin jonkinasteiselle
>mustasukkaisuudelle on tilausta."
>Mutta jos miehen joutuu joka
>tapauksessa jakamaan, niin sisko on
>pienempi paha kuin vieras nainen:
>saman miehen vaimot tapaavat olla
>sopuisampia jos ovat keskenään
>siskoksia kuin moniavoisissa
>perheissä yleesä. Esimerkkejä
>mainitaan useista eri kulttuureista,
>mm. !Kung-kansa, joka elää Namibian
>savannilla -- no tulihan se Jaakon
>savannikin siis mainittua, mutta
>nykyaikainen!
RK
27.01.2004 00:35:03
132103

humpuukia

Epäilevä.Tuomas kirjoitti 26.01.2004 (132034)...

>Heikki Sarmajan kirjoitus Ihmislajin
>perheenmuodostuksen
>evoluutiopsykologinen perusta (The
>evolutionary base of human family
>formation) sivu 223) on saatavissa
>kokotekstinä osoitteessa: http://www.
>stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf

>Kannattaa lukea koko teksti ennen
>kuin jatkaa keskustelua perheen
>evoluutiosta.

Että oikein "sosiobiologia suuren tieteiden sodan voittaja!" HAH-HAH-HAA!

"Sosiobiologian provosoima "tieteiden sota" ei ole kunnolla alkanutkaan, ja siinä sodassa LOPPUJJEN LOPUKSI kyllä HAISTAPASKANTIEDE lentää armotta ¤:un.

Myös siellä Stakesissa on paikallaan nurkkien puhdistus, emme me veromaksajat mitä thänsa kustanna emmekä nielaise.

Ja taas on tehty Richard Dawkinsistakin "sosiobiologisti", mtä memiteorian isä ei todelisuudessa ole.

RK
Epäilevä.Tuomas
27.01.2004 00:35:16
132116

Re: Sarmajan Perheen evoluutio

VK kirjoitti 26.01.2004 (132082)...

>>kokotekstinä osoitteessa: http://www.
>>stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf
>Hienoa! RK:n kysymykseen siskosten
>suhtautumisesta oman miehen
>jakamiseen löytyy vastauksia lehden
>sivulta 234 (pdf-tiedoston sivu 17).
>(Jostain syystä tekstiä ei voi
>kopioida hiirellä.)

Minulla on Adobe Acrobat Professional (maksullinen versio, ei siis se ilmainen Reader), ainakin siinä on painike "Select Text Tool". Sitä klikkaamalla pääsee tilaan, jossa hiirellä voi "normaalisti" maalata ja kopioida. En enää muista onko ilmaisessa Acrobatissa tuo toiminto, kokeilkaa ja kertokaa!

Alla vielä kopioituna kokonaan Sarmajan jutun sivu 17, josta VK puhui.

*******************
Eräiden muiden perheenjäsenten seksikkyys
Onko olemassa muita ”käly-efektiä” vastaavia
suurperheeseen liittyviä psykologisia ilmiöitä?
Kuinka seksikäs miehen silmissä on hänen vaimonsa
sisko? Teoreettisesti tarkasteltuna kyseinen
perheside ei vaikuta vaimon siskon seksikkyyteen,
sillä mies korjaa vaimonsa siskon viettelemisestä
täysimääräisen geneettisen sadon. Ja mikäli asiat
ovat niin hyvin, että vaimon sisko sattuu olemaan
vielä hyvissä naimisissa, niin mies saa lapselleen
kaupanpäällisiksi vielä elättäjänkin. Vaimon siskon
viettelemisessä on kuitenkin yksi ongelma:
vaimon sukulaiset sattuvat olemaan juuri niitä
henkilöitä, joilta miehen kannattaa yrittää salata
omat syrjähyppynsä. Miten vietellä vaimon sisko
ja samalla teeskennellä, että on hänen sisarensa
uskollinen aviomies? Ongelma on todellinen,
mutta ei ratkaisematon.
Naisten ja miesten lisääntymisstrategiat ovat
erilaisia. Tämä voisi ilmetä myös siten, että naisen
geneettisten intressien silmin katsottuna miehen
seksikkyys hyvien geenien metsästyksen kannalta
ei juuri vähene siitä, että tuo mies sattuu olemaan
oman siskon aviomies. Ehdotan, että vaikka kälyn
seksikkyys vähenee oleellisesti, niin lankomiehen
seksikkyys pysyy ennallaan. Entä kannattaako
aviovaimon olla mustasukkainen siskolleen? Kyllä
ja ei. Mikäli nainen on vaarassa joutua jakamaan
aviomiehensä rajallisia lapsenhuoltoresursseja
oman siskonsa kanssa, niin jonkinasteiselle
mustasukkaisuudelle on tilausta.
Kahden sisaruksen keskinäinen mustasukkaisuus
yhteisesti jaetusta aviomiehestä on huomattavasti
pienempi kuin kahden toisilleen vieraan
naisen mustasukkaisuus vastaavassa tilanteessa.
Tämä tunteellinen seikka vaikuttaa monivaimoisten
perheiden elämään. Westermarckin
(1921, vol. III, 94–97) tekemän kulttuurien välisen
vertailun yleisenä tuloksena on, että ”kotoiset
ongelmat voidaan helpoimmin välttää, mikäli
vaimoiksi otetaan naisia, jotka ovat samasta perheestä,
mikä onkin suhteellisen yleinen käytäntö.”
Myös Namibian savannilla asuva !kung-kansa on
kokemuksesta päätynyt samaan tulokseen. Miehen
kaksi vaimoa elävät suhteellisen sopuisasti,
mikäli ovat keskenään siskoksia. (Shostak 1983,
156–157.) Televisiodokumentissa englantilaisista
identtisistä siskoksista naiset ilmoittivat etsivänsä
aviomiesehdokasta, joka haluaisi ottaa heidät molemmat
vaimokseen. Läheinen sukulaisuus vähentää
naisten keskinäistä mustasukkaisuutta.
Tällä havaitulla siskosten sopuisalla kanssavaimoisuudella
on useampia syitä. Ensinnäkin yhteisen
aviomiehen siskoksille siittämät lapset ovat
keskenään läheisiä sukulaisia (r = 3/8) eli sisarpuolen
ja täyssisaren puolivälistä. Teorian mukaan
näin läheiset sukulaiset tulevat toimeen paremmin
keskenään kuin kahden toisilleen ei sukua
olevan vaimon lapset, jotka ovat toisilleen vain sisarpuolia
(r = 2/8). Toiseksi siskosvaimot suhtautuvat
perherakkauden sitein toistensa lapsiin (r =
1/4) verrattuna toisilleen ei sukua olevien vaimojen
lapsiin, joiden sukulaisuus on kanssavaimon
kannalta nolla. On selvää, että ”omat lapset ja
toisten kakarat” -asetelma on voimakkaasti laimentunut,
kun siskokset ovat saman miehen vaimoina.
Ja koska siskosvaimojen välinen geneettinen
intressikonflikti on pieni, he ovat myös luontaisia
liittolaisia useimmissa perheriidoissa yhteistä
aviomiestään vastaan. Tämä mahdollisuus lisää
varmasti vaimojen keskinäistä viihtyvyyttä. Sitä
paitsi, eikö naisen kannata rakastaa aviomiestään
myös siitä syystä, että tämä rakastaa hänen siskoaan?

(alaviitteet)
14, 15
Monivaimoisen miehen vaimoilla on kuitenkin
myös jonkinasteinen yhteinen intressi, vaikka he
eivät olisikaan sisaria keskenään, sillä ovathan heidän
lapsensa toistensa sisaruspuolia. Yhden vai-
234 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 68 (2003):2
14Talvella 2003 oli Suomen kansalla tilaisuus seurata
televisiosarjaa, joka kertoo siskosten Vennyn ja Tillyn
sekä heidän yhteisen miehensä Juhanin suomalaisittain
epätavallisesta perheestä. Näkyi jotakuinkin toimivan,
kuten se toimii valtaosassa maailman kulttuureista.
Alkutaistelujen jälkeen Juhani Aho ja vaimot sopeutuivat
tilanteeseen ja päättivät rakastaa toisiaan sopuisasti.
Nuorempaa sisarta Tillyä näyttelevä Minna
Turunen arveli Ilta-Sanomille (14.1.03), ettei itse pystyisi
vastaavaan asetelmaan: ”Mutta jos oma rakas pitäisi
jakaa jonkun kanssa, niin mieluummin sitten siskon
kuin jonkun tuntemattoman kanssa.”
15Menestyvien miesten monivaimoisuus on ympäri
maailman yleinen ilmiö. Sen vastakohtaa – menestyneiden
naisten monimiehisyyttä – ei juuri tunneta. Sen
sijaan tunnetaan erittäin harvinaista ”monimiehisyyttä”
siinä muodossa, että usealla miehellä on yhteinen
vaimo. Suurin osa tapauksista on sellaisia, että veljekset
jakavat yhteisen vaimon, eli kyseessä on ”yhteisvaimoisuus”.
(Westermarck 1921, vol. III, 116–131.)
Westermarck huomautti, että veljekset suostuvat jakamaan
yhteisen vaimon, koska aviomiesten kesken vallitsevat
”yhteisyyden ja kumppanuuden tunteet”. Sitä
paitsi veljesten yhteisen vaimon lapsi ”ei ole koskaan
muukalainen”. (Westermarck 1921, vol. III, 197.) Hamiltonin
teoria sukulaisuudesta tukee hyvin Westermarckin
huomioita monimiehisyydestä. Veljesten yhteinen
vaimo voi olla toimiva sopuratkaisu, mutta onko
sellainen seksikästä, on kokonaan toinen kysymys.
Eikö veljesten yhteinen vaimo ole pikemminkin yhteinen
käly!
HSTa
27.01.2004 00:35:19
132119

Re: Sarmajan Perheen evoluutio

Epäilevä.Tuomas: "En enää muista onko ilmaisessa Acrobatissa tuo toiminto, kokeilkaa ja kertokaa!"

Acrobat Readerissa löytyy sekä "Text Select Tool" että "Graphics Select Tool " versiossa 5.0.

Versiossa 6.0 (Adobe Reader) kuvien valinta tapahtuu ilmeisesti työkalulla nimeltään "Snapshot Tool".
Tekstin valinta työkalulla "Select Text Tool".

Oletko muuten sama Tuomas joka kirjoittaa Näkökulman foorumissa?

Itse olen kirjoittanut Westermarckista ainakin seuraavissa viitteissä:

http://keskustelu.vapaa-ajattelijat.fi/read.php?f=3&i=4889&t=4861#reply_4889

http://keskustelu.vapaa-ajattelijat.fi/read.php?f=3&i=4823&t=4770#reply_4823

http://keskustelu.vapaa-ajattelijat.fi/read.php?f=3&i=4820&t=4770#reply_4820

Westermarck, Edward "The Origin and Development of the Moral Ideas", 2 vol. (1906-08).

HST



Epäilevä.Tuomas kirjoitti 27.01.2004 (132116)...

>VK kirjoitti 26.01.2004 (132082)...

>>>kokotekstinä osoitteessa: http://www.
>>>stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf
>>Hienoa! RK:n kysymykseen siskosten
>>suhtautumisesta oman miehen
>>jakamiseen löytyy vastauksia lehden
>>sivulta 234 (pdf-tiedoston sivu 17).
>>(Jostain syystä tekstiä ei voi
>>kopioida hiirellä.)

>Minulla on Adobe Acrobat
>Professional (maksullinen versio, ei
>siis se ilmainen Reader), ainakin
>siinä on painike "Select Text Tool".
>Sitä klikkaamalla pääsee tilaan,
>jossa hiirellä voi "normaalisti"
>maalata ja kopioida. En enää muista
>onko ilmaisessa Acrobatissa tuo
>toiminto, kokeilkaa ja kertokaa!

>Alla vielä kopioituna kokonaan
>Sarmajan jutun sivu 17, josta VK
>puhui.
VK
27.01.2004 00:35:38
132138

Hiirimystiikkaa

Epäilevä.Tuomas kirjoitti 27.01.2004 (132116)... 

>Minulla on Adobe Acrobat
>Professional (maksullinen versio, ei
>siis se ilmainen Reader), ainakin
>siinä on painike "Select Text Tool".
>Sitä klikkaamalla pääsee tilaan,
>jossa hiirellä voi "normaalisti"
>maalata ja kopioida.

Minulla on vapaa Xpdf, jossa hiirimaalaus+kopiointi toimii
ilman eri klikkailuja yleensä -- ja taas tänään. Eilen oli tämän
tiedoston kanssa jostakin syystä tilapäinen toimintahäiriö...
ja
28.01.2004 00:38:19
132299

Re: Sarmajan Perheen evoluutiojutun koko teksti verkossa

Epäilevä.Tuomas kirjoitti 26.01.2004 (132034)...

>Heikki Sarmajan kirjoitus Ihmislajin
>perheenmuodostuksen
>evoluutiopsykologinen perusta (The
>evolutionary base of human family
>formation) sivu 223) on saatavissa
>kokotekstinä osoitteessa: http://www.
>stakes.fi/yp/pdf/2003/yp32003.pdf

>Kannattaa lukea koko teksti ennen
>kuin jatkaa keskustelua perheen
>evoluutiosta.


Joo. Niin kannattaa. Ja lisäksi kannattaa huomata, mistä kulttuurisesta kontekstista käsin eli minkälaisen kulttuurin tutkimisesta jutun väittämät on tehty. Huomaa jutun tausta!

Yleistäminen on jo toinen juttu ja erittäin kyseenalaista.

Millä ihmeen perusteella esimerkiksi suomalaisessa kulttuurissa miehen pitäisi pelätä lähisukusivusuhteidensa paljastumista ja perusteluja muulle suvulle enemmän kuin vastaavassa tilanteessa olevan naisen? Molemmathan on keskimäärin ihan yhtä out.
VK
29.01.2004 00:39:06
132346

Lisää omituisia tulkintoja

ja kirjoitti 28.01.2004 (132299)... 

>Millä ihmeen perusteella esimerkiksi
>suomalaisessa kulttuurissa miehen
>pitäisi pelätä
>lähisukusivusuhteidensa paljastumista
>ja perusteluja muulle suvulle enemmän
>kuin vastaavassa tilanteessa olevan
>naisen?

En tiedä. Missä on väitetty, että pitäisi pelätä?
Etkö sinäkään osaa lukea vai etkö vain viitsi?
Mikä muuten on lähisukusivusuhde?

>Molemmathan on keskimäärin
>ihan yhtä out.

Miehet ja naisetko? Ai jaa, no ketkä sitten ovat in?
jab
31.01.2004 00:41:12
132472

Re: Lisää omituisia tulkintoja

VK kirjoitti 29.01.2004 (132346)...

>ja kirjoitti 28.01.2004 (132299)...
>>Millä ihmeen perusteella esimerkiksi
>>suomalaisessa kulttuurissa miehen
>>pitäisi pelätä
>>lähisukusivusuhteidensa paljastumista
>>ja perusteluja muulle suvulle
>enemmän
>>kuin vastaavassa tilanteessa olevan
>>naisen? En tiedä. Missä on
>väitetty, että pitäisi pelätä?

Tuossa linkkinä olleessa jutussa. Että miehet näin kokevat.

Etkö
>sinäkään osaa lukea vai etkö vain
>viitsi?

Harva mielestäsi osaa.On se hyvä sinä osaat ja viitsit. Luit siis viestini alkuosan tulkintojen kulttuurisesta taustavaikutuksesta ja totesit viisaudessasi sen ohitettavaksi aiheeksi.väärä idea minulta,anteeksi hetkellienn häiriöyritys tietämisen selkeyteen.

Mikä muuten on
>lähisukusivusuhde?
>>Molemmathan on keskimäärin
>>ihan yhtä out. Miehet ja naisetko?
>Ai jaa, no ketkä sitten ovat in?

Palstakeskustelua näyttäisi sähköistävän tosi paljon että joku on niin ainutlaatuisesti lukutaitoinen.ja tietysti viitseliäs. Mitä muuta näsitäkään kysymyksistäsi voi sanoa.Heureka-palkinnon paikka ilman muuta.
Kimmo_Mikonranta
01.02.2004 00:41:20
132480

Re: Lisää omituisia tulkintoja

jab kirjoitti 31.01.2004 (132472)...

>Palstakeskustelua näyttäisi
>sähköistävän tosi paljon että joku on
>niin ainutlaatuisesti lukutaitoinen.
>ja tietysti viitseliäs.

No turha sinun on siitä noin pahastua.
jac
01.02.2004 00:42:13
132533

Re: Lisää omituisia tulkintoja

Kimmo_Mikonranta kirjoitti 01.02.2004 (132480)...

>jab kirjoitti 31.01.2004 (132472)...

>>Palstakeskustelua näyttäisi
>>sähköistävän tosi paljon että joku on
>>niin ainutlaatuisesti lukutaitoinen.
>>ja tietysti viitseliäs.

>No turha sinun on siitä noin
>pahastua.
Mistä siitä Pahastua+? Jos kulttuuriset tausta-asiat ovat mielestänne turhia huomioitavia tämän aiheen keskustelussa teidän viisaampiwen lukutaidollaja viitsimisellä,olkoon niin.Kiitos, kumarrus ja kaikki kunnioittaminen.Eiku soveltamaan.
VK
02.02.2004 00:44:31
132671

Re: Lisää omituisia tulkintoja

jab kirjoitti 31.01.2004 (132472)... 

>>ja kirjoitti 28.01.2004 (132299)... >
>>Millä ihmeen perusteella esimerkiksi >
>>suomalaisessa kulttuurissa miehen >
>>pitäisi pelätä >
>>lähisukusivusuhteidensa paljastumista
>>>ja perusteluja muulle suvulle
>>enemmän >
>>kuin vastaavassa tilanteessa olevan >
>>naisen?

>VK kirjoitti 29.01.2004 (132346)...

>> En tiedä. Missä on
>>väitetty, että pitäisi pelätä?

>Tuossa linkkinä olleessa jutussa.
>Että miehet näin kokevat.

Olen lukenut Sarmajan 21-sivuisen artikkelin, mutta en
löytänyt siitä moista väitettä. Kertoisitko siis, missä kohden
minun lukutaitoni pätkii, eli millä sivulla ja rivillä jutussa
noin lukee?

>Luit siis
>viestini alkuosan tulkintojen
>kulttuurisesta taustavaikutuksesta ja
>totesit viisaudessasi sen
>ohitettavaksi aiheeksi.

Aihe sinänsä voisi olla kiinnostavakin, mutta sinun
kommenttisi siitä totesin ohittamisen väärtiksi.
Mutta jos nyt haluat siitä aiheesta jotakin sanoa,
niin kaikin mokomin:

>>Ja lisäksi kannattaa huomata, mistä kulttuurisesta
>>kontekstista käsin eli minkälaisen kulttuurin
>>tutkimisesta jutun väittämät on tehty. Huomaa
>>jutun tausta!

"Mistä kulttuurisesta kontekstista käsin" viittaa ymmärtääkseni
tutkijan omaan kulttuuriin, "minkälaisen kulttuurin tutkimisesta"
taas tutkittavana olevaan kulttuuriin. Molemmat varmaan ovat
kiinnostavia näkökohtia, mutta miksi niiden välissä on eli-sana?

Eli selittäisitkö nyt, mikä mielestäsi on se olennaisin
seikka/piirre/ominaisuus siinä kulttuurikontekstissa, joka
mielestäsi on vaikuttanut noihin väittämiin ja millä tavoin
vaikutus näkyy, toisin sanoen miten se "tausta" pitäisi ottaa
huomioon. Tutkimuksessahan on vertailtu mitä erilaisimpia
kulttuureja ja selitetty yhtäläisyyksien ja erojen syyt.

>Mikä muuten on >lähisukusivusuhde? >
>>Molemmathan on keskimäärin >
>>ihan yhtä out. Miehet ja naisetko?
>>Ai jaa, no ketkä sitten ovat in?

>Palstakeskustelua näyttäisi
>sähköistävän tosi paljon että joku on
>niin ainutlaatuisesti lukutaitoinen.

Ainutlaatuisuudestaan huolimatta lukutaitoni ei oikein
riittänyt tavoittamaan sinun ajatuksesi ydintä. Siksi
pyysin sinua täsmentämään, mitä oikein halusit sanoa.