Re: Mitä lie?

Jerry, 7/16/2003 2:04:14 AM, 117454

Jerry kirjoitti 16.07.2003 (117450)...

>Sori että napsdaisin pois kaiken,
>mutta en tällä erää ole siinä
>innoituksen tilassa, että alkaisin
>miettiä vastineita kaikelle sille
>mitä sinä ja "lainaamasi" Vuorela
>esititte, vaikka mieli tekisi.

>(Olen kyllä seurannut
>vuoropuheluanne Aamulehd3ssä. Taidat
>olla yhden vuoron jäljessä?)

>Siksi päätin kirjoittaa tähän osia
>toistaiseksi julkaisemattoman
>"väitöskirjani": "Postmodernin
>humanismin ja uuden lapsen
>kasvattamisen filosofisen ja
>ideologisen taustan kriittistä
>tarkastelua", kappaleesta:

>(Jossa lainaan mm. Matt Ridleytä
>hänen kirjansa Perimä 23- ihmisen
>historia 23 kappaleessa.)

>7.1. Geenit,ympäristö ja vapaan
>tahdon ongelma

>Muodostaessamme ihmiskäsitystämme,
>on yksi tärkeimmistä lähtökohdista se,
>minkälaisen merkityksen me annamme
>yhtäältä geeneillemme ja toisaalta
>ympäristölle. Tämä ongelmanasettelu
>liittyy erottamattomasti myös
>kysymykseen siitä, missä määrin
>ihmisellä on vapaa tahto. Tuo kysymys
>onkin innoittanut varsinkin
>filosofeja koko filosofian historian
>ajan.

>Filosofeja pidemmälle vapaan tahdon
>ongelman kohdalla näyttävät edenneen
>ainakin näyttönsä yleisesti
>todettavissa oleviin tosiasioihin
>perustavat biologit.

>Biologi Matt Ridley sanookin
>ongelmanasettelun johtavan yleensä
>siihen uskomukseen, että vapaus ei
>voi olla pwelkästään geeneissämme.
>Monien mielestä vapaus tulee
>yhteiskunnalta, kulttuurista ja
>kasvatuksesta. Sen perusteella vapaus
>on se osa luonnostamme, jota geenit
>eivät määrää. Vapaus on eräänlainen
>kukkane joka kukkii kun geenit ovat
>tehneet tyrannimaisen osuutensa.
>Ihmisellä olisi sen perusteella
>vapaus nousta geenien determinismin
>yläpuolelle ja tarttua tuohon
>kukkaseen. Biologisen maailman
>uskotaankin jakautuvan yhtäältä
>ihmisiin, jotka uskovat geneettiseen
>determinismiin ja toisaalta ihmisiin,
>jotka uskovat vapauteen. Ridleyn
>mukaan on omituista, että monet
>niistä jotka puolustavat ihmisen
>arvoa geenejä vastaan, hyväksyvät
>tilalle toisen, nimittäin ympäristön
>tyrannian (Ridley s.300 mt.)

>Rotuhygienian valtakaudella 1920 -
>luvulla kirjoitti Aldous Huxley
>kuuluisna teoksensa Uljas Uusi
>Maailma. Se kuvaa tulevaisuuden
>maailmaa, jossa ihmiset on
>yhdenmukaistettu ja elävät ilman
>minkäänlaista yksilöllisyyttä. Uljas
>uusi maailma -käsite onkin alkanut
>tarkoittaa sellaista kauheutta, jossa
>keskuskontrolli ja tiede kulkevat
>käsi kädessä. Vaikka niin luulisi,
>ellei ole Huxleyn kirjaa lukenut,
>kirja ei tosiasiassa kerro siitä,
>mitä rotuhygienia tekee ihmisyydelle.
>Se ihminen jota Huxley kuvaa, ei ole
>syntynyt luonnosta vaan KASVATUKSESTA.
>Tuloksena i ole geneettinen, vaan
>ympäristöllinen helvetti. Jokainen
>kohtalo on määrätty, mutta sitä
>kontrolloi ympäristö eivätkä geenit.
>Ridley sanoo, että sekä saksalainen
>1920 -luvun geneettinen determinismi
>että Neuvostoliittoa hallinnut
>ympäristödeterminismi, olivat
>kumpikin omalla tavallaan äärimmäisiä
>kauheuksia. (Ridley s. 302)

>Ridley haluaa osoittaa kuinka
>ihmiseen liitetyn valinnan vapauden
>determinististen ulottuvuuksien
>kieltäminen ei välttämättä johdakaan
>auvoiseen paratiisiin, vaan sen
>ikävänä seurauksena saattaa olla
>kasvatuksen kaikkivoipaisuuden
>ihanteen aikaan saama tasapäistävä
>ympäristödetermisnismi. Tasa-arvo
>aletaan nähdä perimästä kokonaan
>irrallaan mahdollisuutena saavuttaa
>yhtäläiset yhteiskunnalliset taidot,
>kompetentti, kunhan kunhan ympäristön,
>väärän kasvatuksen ja manipuloivan
>indoktrinaation vaikutukset
>tunnistetaan. Todellisuudess perimä
>tulisi kuitenkin nähdä vahvana osana
>ihmisen välitöntä olemista. Emme me
>putkahda tänne jostain täydellisestä
>syntymättömien paratiisista,
>epätaydellisen kokemusmaailmamme
>pilattaviksi, vaan kannamme mukanamme
>historiaaa, tavalla johon voidaan
>vaikuttaa, mutta jota ei voida
>millään yksipuolisella doktriinilla
>noin vain hylätä.

>Meille on annettu
>geneettinentaipumus vastustaa
>auktoriteettejä, jotta voimme suojata
>omaa sisäistä itseämme diktaattoreita,
>opettajia ja hallitusvaltaa vastaan
>(Ridley s.302)

>(Seuraava on kohdistettu lähinnä
>sellaista auktoritteetittömyyttä
>vastaan jota edustavat mm. radikaali
>konstruktivismi, radikaali feminismi
>ja jotkut pahimmatvtieteen
>objektiivisuuden subjektivisoijat,
>joita ilmiöitä tarkastelen muualla lo.
>työssäni)

>Tämä on tärkeä asia huomattavaksi ja
>samalla voi miettiä sitä, mitä
>tapahtuisi jos auktoriteetit
>poistettaisiin. Tällöin käsittääkseni
>eliminoitaisiin myös ihmisen
>mahdollisuus oppia vastustamaan
>auktoriteetteja. Se taas johtaisi
>siihen että ihmiset kasvaisivat
>suojattomiksi pahuutta vastaan. Kun
>vapaus aletaan ymmärtää kaikkien
>auktoriteettien kumoamisena, ei ehkä
>huomata, että samalla eliminoidaan
>ihmisen kehitttymisen olennaisin
>edellytys, vastustamisen mahdollisuus.
>Tuloksena olisi vapauteen
>pakottaminen, vapauden diktatuuri tai
>diktatuurin vapaus. Tätä seuraava
>luonnollinen vaihe olisi sitten
>itsensä auktoriteettömyyden
>vastustaminen, joka vapaan
>kasvatuksen jälkeen alkaa joka
>tapauksessa nousta ihmisestä
>itsestään, kansasta. Ilmiönä se voisi
>tarkoittaa ääriliikkeitä, jotka
>alkavat vaatia itselleen sitä
>auktoriteettia, jonka vapaa kasvatus
>ja liberaali politiikka on heiltä
>poistanut. Vapaus, jota
>auktoriteettien kumoajat,
>äärirelativistit ja -konstruktivistit
>ja itseohjautuvan ihmisen idean
>ääripään puolestapuhujat puolustavat,
>liittyy näkemykseen ihmisestä
>syntymähyvänä, tabula rasana. Tämä
>vapauskäsitys halauaa poistaa mm.
>geenien merkityksen luonteen
>muodostumisessa. Tuota kautta
>muodostuva ihmiskäsitys haluaa
>eräässä muodossaan poistaa geenien
>merkityksen luonteen muotoutumisessa
>kokonaan. Tällainen ihmiskästys
>vaikuttaa kuitenkin ohuelta ja joopa
>loogisesti johtaen kestämättömältä.
>Loppuun asti vietynä se veertautuu
>mielestäni kuvaan, jossa käärme alkaa
>niellä itseään hännbästä alkaen,
>kunnes lopulta nielaisee itsensä
>kokonaan. (ja katoaa olemattomiin).

>Kun O.E. Wilson jilkaisi 1970-
>luvulla kirjansa Sosiobiology,
>noustiin sitä vastaa päättäväisen
>gogmaattisesti, sanomalla että "Ei
>geeneissämme". Kaksikymmentä vuotta
>myöhemmin käyttäytymisgenetiikka on
>kuitenkin osoittanut, että myös
>geenit vaikuttavat käyttäytymiseen.
>... Pakko pitää taukoa, jatkuu kohta
>seuraavassa viestissä...


Voi perkele, kirjoitin jatkoa noin tunnin ja kone sanoi ettei saa yhteyttä. Ei voi lähettää viestiä...

Aloitettava alusta. Onko sen väärtti?

"Evoluutiopsykologia" onkin uuslamarkismia!   [ 117290 , RK , 15.07.2003 02:01:30 ]
    Mitä lie?   [ 117450 , Jerry , 16.07.2003 02:04:10 ]
        Re: Mitä lie?   [ 117454 , Jerry , 16.07.2003 02:04:14 ]
            Re: Mitä lie?   [ 117556 , RK , 17.07.2003 02:05:56 ]