Re: Mitä lie?
|
Jerry kirjoitti 16.07.2003 (117454)... >Jerry kirjoitti 16.07.2003 (117450)... > >>Sori että napsdaisin pois kaiken, >>mutta en tällä erää ole siinä >>innoituksen tilassa, että alkaisin >>miettiä vastineita kaikelle sille >>mitä sinä ja "lainaamasi" Vuorela >>esititte, vaikka mieli tekisi. >>(Olen kyllä seurannut >>vuoropuheluanne Aamulehd3ssä. Taidat >>olla yhden vuoron jäljessä?) >>Siksi päätin kirjoittaa tähän osia >>toistaiseksi julkaisemattoman >>"väitöskirjani": "Postmodernin >>humanismin ja uuden lapsen >>kasvattamisen filosofisen ja >>ideologisen taustan kriittistä >>tarkastelua", kappaleesta: >>(Jossa lainaan mm. Matt Ridleytä >>hänen kirjansa Perimä 23- ihmisen >>historia 23 kappaleessa.) >>7.1. Geenit,ympäristö ja vapaan >>tahdon ongelma >>Muodostaessamme ihmiskäsitystämme, >>on yksi tärkeimmistä lähtökohdista se, >>minkälaisen merkityksen me annamme >>yhtäältä geeneillemme ja toisaalta >>ympäristölle. Tämä ongelmanasettelu >>liittyy erottamattomasti myös >>kysymykseen siitä, missä määrin >>ihmisellä on vapaa tahto. Tuo kysymys >>onkin innoittanut varsinkin >>filosofeja koko filosofian historian >>ajan. >>Filosofeja pidemmälle vapaan tahdon >>ongelman kohdalla näyttävät edenneen >>ainakin näyttönsä yleisesti >>todettavissa oleviin tosiasioihin >>perustavat biologit. >>Biologi Matt Ridley sanookin >>ongelmanasettelun johtavan yleensä >>siihen uskomukseen, että vapaus ei >>voi olla pwelkästään geeneissämme. >>Monien mielestä vapaus tulee >>yhteiskunnalta, kulttuurista ja >>kasvatuksesta. Sen perusteella vapaus >>on se osa luonnostamme, jota geenit >>eivät määrää. Vapaus on eräänlainen >>kukkane joka kukkii kun geenit ovat >>tehneet tyrannimaisen osuutensa. >>Ihmisellä olisi sen perusteella >>vapaus nousta geenien determinismin >>yläpuolelle ja tarttua tuohon >>kukkaseen. Biologisen maailman >>uskotaankin jakautuvan yhtäältä >>ihmisiin, jotka uskovat geneettiseen >>determinismiin ja toisaalta ihmisiin, >>jotka uskovat vapauteen. Ridleyn >>mukaan on omituista, että monet >>niistä jotka puolustavat ihmisen >>arvoa geenejä vastaan, hyväksyvät >>tilalle toisen, nimittäin ympäristön >>tyrannian (Ridley s.300 mt.) >>Rotuhygienian valtakaudella 1920 - >>luvulla kirjoitti Aldous Huxley >>kuuluisna teoksensa Uljas Uusi >>Maailma. Se kuvaa tulevaisuuden >>maailmaa, jossa ihmiset on >>yhdenmukaistettu ja elävät ilman >>minkäänlaista yksilöllisyyttä. Uljas >>uusi maailma -käsite onkin alkanut >>tarkoittaa sellaista kauheutta, jossa >>keskuskontrolli ja tiede kulkevat >>käsi kädessä. Vaikka niin luulisi, >>ellei ole Huxleyn kirjaa lukenut, >>kirja ei tosiasiassa kerro siitä, >>mitä rotuhygienia tekee ihmisyydelle. >>Se ihminen jota Huxley kuvaa, ei ole >>syntynyt luonnosta vaan KASVATUKSESTA. >>Tuloksena i ole geneettinen, vaan >>ympäristöllinen helvetti. Jokainen >>kohtalo on määrätty, mutta sitä >>kontrolloi ympäristö eivätkä geenit. >>Ridley sanoo, että sekä saksalainen >>1920 -luvun geneettinen determinismi >>että Neuvostoliittoa hallinnut >>ympäristödeterminismi, olivat >>kumpikin omalla tavallaan äärimmäisiä >>kauheuksia. (Ridley s. 302) >>Ridley haluaa osoittaa kuinka >>ihmiseen liitetyn valinnan vapauden >>determinististen ulottuvuuksien >>kieltäminen ei välttämättä johdakaan >>auvoiseen paratiisiin, vaan sen >>ikävänä seurauksena saattaa olla >>kasvatuksen kaikkivoipaisuuden >>ihanteen aikaan saama tasapäistävä >>ympäristödetermisnismi. Tasa-arvo >>aletaan nähdä perimästä kokonaan >>irrallaan mahdollisuutena saavuttaa >>yhtäläiset yhteiskunnalliset taidot, >>kompetentti, kunhan kunhan ympäristön, >>väärän kasvatuksen ja manipuloivan >>indoktrinaation vaikutukset >>tunnistetaan. Todellisuudess perimä >>tulisi kuitenkin nähdä vahvana osana >>ihmisen välitöntä olemista. Emme me >>putkahda tänne jostain täydellisestä >>syntymättömien paratiisista, >>epätaydellisen kokemusmaailmamme >>pilattaviksi, vaan kannamme mukanamme >>historiaaa, tavalla johon voidaan >>vaikuttaa, mutta jota ei voida >>millään yksipuolisella doktriinilla >>noin vain hylätä. >>Meille on annettu >>geneettinentaipumus vastustaa >>auktoriteettejä, jotta voimme suojata >>omaa sisäistä itseämme diktaattoreita, >>opettajia ja hallitusvaltaa vastaan >>(Ridley s.302) >>(Seuraava on kohdistettu lähinnä >>sellaista auktoritteetittömyyttä >>vastaan jota edustavat mm. radikaali >>konstruktivismi, radikaali feminismi >>ja jotkut pahimmatvtieteen >>objektiivisuuden subjektivisoijat, >>joita ilmiöitä tarkastelen muualla lo. >>työssäni) >>Tämä on tärkeä asia huomattavaksi ja >>samalla voi miettiä sitä, mitä >>tapahtuisi jos auktoriteetit >>poistettaisiin. Tällöin käsittääkseni >>eliminoitaisiin myös ihmisen >>mahdollisuus oppia vastustamaan >>auktoriteetteja. Se taas johtaisi >>siihen että ihmiset kasvaisivat >>suojattomiksi pahuutta vastaan. Kun >>vapaus aletaan ymmärtää kaikkien >>auktoriteettien kumoamisena, ei ehkä >>huomata, että samalla eliminoidaan >>ihmisen kehitttymisen olennaisin >>edellytys, vastustamisen mahdollisuus. >>Tuloksena olisi vapauteen >>pakottaminen, vapauden diktatuuri tai >>diktatuurin vapaus. Tätä seuraava >>luonnollinen vaihe olisi sitten >>itsensä auktoriteettömyyden >>vastustaminen, joka vapaan >>kasvatuksen jälkeen alkaa joka >>tapauksessa nousta ihmisestä >>itsestään, kansasta. Ilmiönä se voisi >>tarkoittaa ääriliikkeitä, jotka >>alkavat vaatia itselleen sitä >>auktoriteettia, jonka vapaa kasvatus >>ja liberaali politiikka on heiltä >>poistanut. Vapaus, jota >>auktoriteettien kumoajat, >>äärirelativistit ja -konstruktivistit >>ja itseohjautuvan ihmisen idean >>ääripään puolestapuhujat puolustavat, >>liittyy näkemykseen ihmisestä >>syntymähyvänä, tabula rasana. Tämä >>vapauskäsitys halauaa poistaa mm. >>geenien merkityksen luonteen >>muodostumisessa. Tuota kautta >>muodostuva ihmiskäsitys haluaa >>eräässä muodossaan poistaa geenien >>merkityksen luonteen muotoutumisessa >>kokonaan. Tällainen ihmiskästys >>vaikuttaa kuitenkin ohuelta ja joopa >>loogisesti johtaen kestämättömältä. >>Loppuun asti vietynä se veertautuu >>mielestäni kuvaan, jossa käärme alkaa >>niellä itseään hännbästä alkaen, >>kunnes lopulta nielaisee itsensä >>kokonaan. (ja katoaa olemattomiin). >>Kun O.E. Wilson jilkaisi 1970- >>luvulla kirjansa Sosiobiology, >>noustiin sitä vastaa päättäväisen >>gogmaattisesti, sanomalla että "Ei >>geeneissämme". Kaksikymmentä vuotta >>myöhemmin käyttäytymisgenetiikka on >>kuitenkin osoittanut, että myös >>geenit vaikuttavat käyttäytymiseen. >>... Pakko pitää taukoa, jatkuu kohta >>seuraavassa viestissä... > >Voi perkele, kirjoitin jatkoa noin >tunnin ja kone sanoi ettei saa >yhteyttä. Ei voi lähettää viestiä... >Aloitettava alusta. Onko sen >väärtti? Tuolla tähänastisella ei kyllä ollut oikeastaan yhtään mitään sen asian kanssa, että Ridleyn "darwinismi" on uuslamarkismia, eikä sillä ole mitään tekemistä oikean genetiikan kanssa. Näin ollen sillä ,mitä hän sössöttää aiheesta "geeni", ei ole mitään merkitystä, silä sanalla on hänelle jokin tyystin muukuin sanan tieteellinen merkitys. Asialla ei myöskään ole mitään tekemistä yhteiskuntatieteiden eikä filosofisen reduktionismin kanssa: TUOHON "geeniin" redusoiminen ei todellakaan ole reduktionismia, se on ihan puhdasta söösönsössöä ja huijausta, tärähtäneen sekopään lässytystä. Ridley muuten EI OLE biologi, vaan toimittaja. Ei noilla tiedoilla olisi päästy biologian peruskurssista läpi muualla kuin ehkä Kalifornian Santa Barbaran yliopistossa, ja ehkä Helsingin yliopiston "Tutkijakollegiumin" ohjauksessa joku sähköinsinööri tai biokemisti olisi voinut "väitellä" "psykologian tohtoriksi"... RK |
"Evoluutiopsykologia" onkin uuslamarkismia! [ 117290 , RK , 15.07.2003 02:01:30 ]
Mitä lie? [ 117450 , Jerry , 16.07.2003 02:04:10 ]
Re: Mitä lie? [ 117454 , Jerry , 16.07.2003 02:04:14 ]
Re: Mitä lie? [ 117556 , RK , 17.07.2003 02:05:56 ]