Paremman väen hömppälehdessä paremmin kuin "tiedelehdessä"...

Risto Koivula, 4/6/2021 11:24:05 AM, 405003

Suomen kuvalehdessä on aiheesta juttu, joka poikkeaa Niin&Näin (puhtaaksiviljellyn autoritaarisen totuuskäsityksen hengessä) "tieteellisestä" sikäli edukseen että siinä on linkkejä: sekä juttuun, jota lehti pitää alkuperäisenä että mm. nettikesskusteluihin (jotka tosin ovat mediatalojen agedallista "omaa kamaa" ja raskaasti raiskattuja poistamalla parhaat viestit).

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/suomen-muinaisista-kuninkaista-on-vaiettu-vaitetaan-netissa-valehistoria-on-viihdetta-jossa-on-poliittisesti-radikaali-savy/


Vähän uljaampi menneisyys

Suomen muinaisista kuningaskunnista ja varhaisesta korkea-kulttuurista on vaiettu, kertovat lukuisat nettilähteet. Internetissä eivät leviä vain valeuutiset, vaan myös valehistoria.


Kotimaa 26.03.2021 06:00

Teksti Terhi Hautamäki kuvitus Klaus Welp

”Pohjoismaiset saagat tiesivät kertoa Suomen valtakunnasta ja sen kuninkaista, jotka mm. valloittivat Skandinavian niemimaan atlanninpuoleisen rannikon, ja perustivat sinne valtion, joka nimettiin valloittajansa, suomalaisten kuninkaanpojan Norrin, mukaan Norjaksi, kuten Snorri Sturlusson kertoo Fundinn Noregr-saagassa. Suomalainen kouluhistoria ei kerro tätä, eikä paljon muutakaan.”



Anonyymin kirjoittajan artikkeli Suomen kuninkaista julkaistiin vuonna 2007 mystikko Ior Bockin nettisivuilla.

http://iorbock.com/ekirjasto/tuntematon/suomen-kuninkaat-saagojen-mukaan/

Teksti ja sen katkelmat ovat kiertäneet pitkään keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa ja kiertävät edelleen.

Nettikirjoitusten mukaan suomalaisille on annettu ymmärtää, että olemme historiatonta metsäläiskansaa, kunnes valloittaja lännestä toi meille sivistyksen ja kulttuurin.

Vanhat pohjoismaiset saagat kertovat kuitenkin muuta: Suomen alueella oli ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun alusta kuningaskunta, jossa hallitsijoita oli monia ja ensimmäinen heistä Fornjótr, Kvenlandin eli Kainuun kuningas. Suomen kuninkaiden uroteoista kerrottiin merten takana niin hovirunoilijoiden laulelmissa kuin muinaisenglantilaisissa pubeissa, ja monet Euroopan kuninkaalliset ovat suomalaisten jälkeläisiä.

”Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä.”

Tarinan mukaan myöhemmin suurvalta-Ruotsissa alettiin kirjoittaa historiaa uusiksi valtapoliittisista syistä. Suomen muinaisesta loistosta kertovista muistomerkeistä ja esineistä on vaiettu. Tutkimuksemme on korruptoitunut ruotsalaisen historiankirjoituksen ja tätä mukailevien suomenruotsalaisten rahoittajasäätiöiden ja Rkp:n hallitseman Museoviraston vaikutuksesta.

Tämä kaikki on kuvitelmaa, jolle ei historiantutkimuksessa tai arkeologiassa ole todisteita. Mutta moni uskoo tai haluaa uskoa, että se on totta.

Kuningastarujen lisäksi netissä kiertää hurjia väitteitä : Asuttivatko suomalaiset muinoin koko Pohjois-Eurooppaa?

Netissä eivät leviä vain valeuutiset, vaan myös keksitty menneisyys. Pseudo- eli näennäishistorialliset teoriat keräävät valtavasti lukijoita, tykkäyksiä ja jakoja.

Turun yliopiston tutkija Reima Välimäki johtaa kolmevuotista hanketta, joka tutkii näitä keskusteluja. Tutkimushanke ”Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa” käynnistyi vuonna 2019.

Välimäki on keskiajan tutkija, joka on pitkään seurannut myös historian harrastajakenttää ja verkkokirjoittelua. Hän tunsi jo ennestään tarinan muinaisista kuningaskunnista.

”Kun huomasin blogikirjoituksen, jolla oli 7 000 Facebook- jakoa ja tykkäystä, aloin ajatella, että ehkä nämä keräävät enemmän lukijoita kuin ajattelin”, Välimäki sanoo.

Yksi erityisen vilkas nettikeskustelu oli Tiede-lehden Lalli ja Erik -ketju, johon tuli yli 28 600 viestiä pääasiassa vuosina 2007–2010. Ensimmäinen viesti koski Köyliönjärven tarua ja kuningas Eerikiä, joka on mainittu ristiretken osallisena piispa Henrikin ohella, mutta keskustelu laajeni spekuloinniksi suomalaisten juurista. Nyt teoriat kiertävät etenkin blogeissa ja Facebook-ryhmissä. Youtubessa Myytinkertojat-kanava esittelee vaihtoehtoisia käsityksiä historiasta siinä missä ilmastonmuutosta kieltäviä teorioita.

Emil Aaltosen säätiön rahoittamassa hankkeessa Turun yliopiston tutkimusryhmä selvittää, miten suomen- ja venäjänkieliset pseudohistoriatekstit kiertävät internetissä. Tekstien elinkaarta ja leviämistä analysoidaan geenitutkimuksessakin käytetyn tietokoneohjelman avulla.

... "

KYSEESSÄ ON NYT TÄMÄ JUTTU


Oheinen artikkeli ilmestyi eräälle ulkomaiselle ilmaispalvelimelle vuonna 1997. Artikkelin innoituksena ja osin lähtökohtana oli toiminut historiantutkija Martti Linnan Helsingissä pienelle piirille pitämä esitelmä. Teksti ei kuitenkaan ole Linnan. Kirjoittajan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa, mutta koska artikkeli on alunperin julkaistu anonyymisti, kunnioitamme tätä valintaa.

Artikkeli ei ole aiemmin saanut kunnollista esillepanoa. Sen sijainti on vuosien kuluessa vaihdellut ilmais­palvelimelta toiselle, tehden siihen viittaamisen vaikeaksi. Tämän uudelleenjulkaisun toivotaan auttavan tilannetta.

Artikkeli ansaitsee esiinnostamisen myös siitä syystä, että sillä on viimeisten yli 10 vuoden aikana ollut näkyvä rooli kiinnostuksen herättäjänä Suomen esihistoriaa kohtaan. Moni on tämän artikkelin luettuaan ryhtynyt tutkimaan Suomen muinaisuutta, ja toisaalta hakemaan vastauksia siihen miksi näistä asioista ei kouluopetuksessa puhuta.

Selvyyden vuoksi korostettakoon, että tällä artikkelilla ei ole mitään tekemistä Ior Bockin tai Bockin perheen saagan kanssa. Kaikki esitetyt tiedot ovat peräisin muista lähteistä.

Suomen kuninkaat norjalais-islantilaisten saagojen mukaan

Vanhat skandinaaviset saagat ovat historiallisina lähteinä hyvin kiisteltyjä, mutta suurin osa yleisestä ”viikinkejä” koskevasta mielikuvasta on peräisin juuri saaga-tarinoista. Siksi onkin kiinnostavaa tietää, mitä ne kertovat Suomesta ja suomalaisista.

Norjan ja muun Skandinavian pieniä tai suuria maaplänttejä hallitsevat kuninkaat ylläpitivät laulajien ja runoilijoiden joukkoa, joka esiintyi juhlissa ym. väenkokouksissa ja viihdytti läsnäolijoita. Heidän sanoituksensa käsittelivät perinteisiä myyttejä ja ajankohtaisia tapahtumia, eivätkä he luonnollisesti laulaneet epäkunnioittavasti mesenaateistaan tai puhuneet heistä perättömiä.


Siksi Svean, Norjan, Tanskan, Islannin, Orkney-saarten ja Normandian hoveissa ja kartanoissa skaldi-laulajat ylistivätkin päälliköitään laulamalla näiden todellisesta tai myyttisestä syntyperästä ylistävin sanoin. Muinaisskandinaavinen yhteisöhän arvosti ylhäistä syntyperää.

Vain vanhimmat ja kuuluisimmat suvut saattoivat ylpeillä esi-isillä, jotka kuuluivat tarujen sankariaikaan: Jumalat, jättiläiset ja Suomen kuninkaat. On selvää, ettei skaldi olisi pitkään nauttinut kuninkaallista vieraanvaraisuutta pitopöydän ääressä, jos paikallinen valtaherra, Norjan kuningas tai Orkneyn jaarli, ei olisi pitänyt tuollaisesta puheesta. Kuninkaallisten sukujen suomalaiset esi-isät olivat siis ilmeisimmin senaikaisen rahvaan historiankäsityksen mukaan todella olleet olemassa, ja hallinneet Norjaa ja pohjolaa.

Viikinkiajan suhtautuminen suomalaisiin näyttää tämän perusteella olleen hyvin kunnioittavaa. Jos hallitsija saattoi uskottavasti esiintyä maineikkaiden Suomen kuninkaiden jälkeläisenä, se nosti hänen arvostustaan ja samalla paransi hänen hallituksensa legitimiteettiä. Antoihan ”veri” silloisen käsityksen mukaan oikeuden valtaan.

Saaga-runouden parasta aikaa lienee ollut 600–800 -luku, mutta ne kirjoitettiin muistiin vasta 1200-luvulla. Eräs vanhan perinnön tallettajia oli Snorri Sturluson, islantilainen katolinen pappi ja valtiomies. Mm. Orkeney-saarten jaarlien saagan säilynyt versio on hänen kynästään. Snorri noudatti kirjoittaessaan ja editoidessaan vanhaa perinnettä: Jaloimmat kuninkaat ja sankarit esiteltiin Norjan valloittaneiden ja valtakunnan perustaneiden tarunomaisten suomalaissotureiden ja kuninkaanpoikien, Nórrin ja Górrin jälkeläisinä.

Tarkkaanottaen emme aivan varmasti tiedä, olivatko skaldit ja Sturluson oikeassa, koska ns. todisteita on näin pitkän ajan jälkeen vaikea koota. Mutta yhdestä asiasta voimme olla varmoja: Pohjois-Euroopan varhais-keskiajan vaikuttajapersoonat, Norjan yhdistäjä Harald Kaunotukka, Englannin valloittaja Normandian herttua Wilhelm ja monet muut uskoivat polveutuvansa suoraan alenevasti Suomen ja Kainuun kuninkaasta Fornjotrista, ja olivat hyvin ylpeitä siitä.

Juontaa sukunsa Suomeen, ”Jättiläisten Maahan”, oli viikinkiaikana harvojen jalosukuisten etuoikeus. Normandian ensimmäisen pohjoismaisen herttuan, Rollon, syntyperää eivät aikalaiset todennäköisesti rohjenneet epäillä. ”Kävelijä-Rolf” oli siinämäärin isokokoinen mies, ettei hänelle löytynyt hevosta. Muiden normannien ratsastaessa taisteluun, Rollo juoksi karjuen perässä. Hänen esi-isänsähän olikin muinaisjätti Fornjotr Suomesta.



Oheinen taulukko on laadittu neljän eri saagan pohjalta, jotka hieman poikkeavat toisistaan. Ne henkilöt, jotka mainitaan ainoastaan ”Kuinka Norja asutettiin”-saagassa, on merkitty sinisellä. Henkilönimien kehysten ym. väri viittaa ko. tiedon ensisijaiseen lähteeseen. Esim. Ynglinga-saagan tiedot on merkitty vihreällä. Avioliitot, esim. Snaer Vanhan tytär Mjöll + kuningas Dumbr, esitetään nimien kehysten päällekkäisyydellä. Arvonimet ovat siinä muodossa kuin ne esiintyvät lähteissä.

Jos et ole kouluhistoriassa tavannut tätä tietoa, siihen saattaa olla joku syy. Ehkäpä meidät halutaan pelastaa Wilhelmien ym. valloittajien synniltä: Olla ylpeä omista suomalaisista juuristaan.

Muokannut: Risto Koivula, 4/6/2021 12:29:02 PM


Valehistorian valevastaisuus: kuinka perkeleesti voidaan pulputtaa "tieteenkin" nimissä SANOMATTA YHTÄÄN MITÄÄN?!   [ 404985 , Risto Koivula , 04.04.2021 09:10:21 ]
    Valehistorian valevastaisuus: kuinka perkeleesti voidaan pulputtaa "tieteenkin" nimissä SANOMATTA YHTÄÄN MITÄÄN?!   [ 404986 , Risto Koivula , 04.04.2021 12:21:46 ]
        Paremman väen hömppälehdessä paremmin kuin "tiedelehdessä"...   [ 405003 , Risto Koivula , 06.04.2021 11:24:05 ]
            "Kuninkaiden nimet" eivät ole historiaa vaan mytologiaa.   [ 405088 , Risto Koivula , 17.04.2021 08:57:56 ]
                "Kuninkaiden nimet" eivät ole historiaa vaan mytologiaa.   [ 405089 , Risto Koivula , 17.04.2021 09:04:57 ]
            Paremman väen hömppälehdessä paremmin kuin "tiedelehdessä"...   [ 405090 , Risto Koivula , 18.04.2021 08:00:59 ]