Yhäti vaan pierupeilisolut...

Risto Koivula, 6/29/2021 9:03:05 AM, 405705

Lainaus: Risto Koivula, 07.05.2021 15:10:38, 405229
Lainaus: riiviö, 06.05.2021 11:45:22, 405216
Lainaus: Risto Koivula, 06.05.2021 07:39:47, 405210
tahdon olemassaolo ei selviä millään kuvantamiskokeilla...))


Tässä olen luultavasti samaa mieltä.

En tiedä varmuudella, mutta oletan tässä viitattavan johonkin nappulanpainamistestiin.

Ongelmana noissa vapaan tahdon olemassaoloa mukamas tutkivissa kokeissa on ennen kaikkea se, että on kokonaan jätetty määrittelemättä se, mitä sillä vapaalla tai muuten vain tahdolla oikeastaan tarkoitetaan. Olemassaololle ei löydy tuota reittiä verifikaatiokriteeriä eikä valitussa falsifikaatiokriteerissäkään ole hurraamista.

Yhdentekevät ja rutiinilla hoituvat hommat tapahtuvat yleensäkin tiedostamattomana aivoprosessina. Hyvin harva ihminen miettii, mitä lihaksia ja missä järjestyksessä käytetään vaikkapa kävelemiseen. Ja jos rupeaisi miettimään, saattaisi mennä nurin.

Tietoisuudella on hommia hälytystilanteissa ja asioiden opettelussa.

Myös on syytä skarpata verbaalisuuden ja tietoisuuden määrittelyjä, ettei sanota jänistä koppeloksi.


Inhimilliseen tietoisuuteen eli tietoiseen tajuntaan liittyy aina verbaalisuus, mutta mutta verbaalisrakenteinenkaan psyykkinen toiminta ei aina ole tietoista.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/113023?page=1#113118

"Peilisolut", ehdollistumisen ja puheen syy vai seuraus?

Siirränpä taas pimennosta näkösämmälle keskustelun,jossa siaa nättääriittävän:

VK kirjoitti 25.04.2003 (112591)...

>RA kirjoitti 24.04.2003 (112552)...

>>JK.2: SISÄINEN PUHE: Sisäisen puheen
>>olemassaolo on todennettu
>>kokeellisesti rekisteröimällä
>>ääntämiselinten (huulien, kielen,
>>kurkunpään jne.) liikkeitä, joita
>>tapahtuu sisäisen puheen aikana. Eli
>>ääntämiselimissä tapahtuu
>>aktivoitumista, vaikka mitään ei
>>ääneen sanota eikä edes olla aikeissa
>>sanoa (mm. A.N. Sokolov).

>Sitä en epäile yhtään, aivan varmasti
>tuollaista tapahtuu. MUTTA se mistä
>kaipaisin näyttöä on, onko se
>sisäinen puhe ajattelun syy vai
>seuraus. Liikuttaahan ihminen
>(ainakin lapsena) leukojaan myös esim.
>saksilla leikatessaan. Ja ihmisen
>kuvitellessa tai katsellessa
>joitakin liikesarjoja aivoissa
>aktivoituvat samat alueet kuin jos
>hän itse oikeasti liikkuisi samoin.

>Tämä johtuu ns. peilisoluista.

http://www.minedu.fi/tieteellisetseurat/lfs/2-03.htm

http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20010210ER7

Pirskatti, nytpäs osuttiinkin varsinaiseen aiheeseen, näihin "peilisoluihin"! Niin RA kuin minäkin jo tuolla aiemmnin epäilimme, tokko kyseessä välttämättä onkaan mikään erikoinen "solutyyppi", vaan sen ilmiön fysiologinen ilmentymä, että aikaisemmin jostakin asiasta ehdollistunut tieto toimii mukana kaikissa vastaisissa ko. asiaa koskevissa havainnoissammekin, ja että niissä tieto aina toimii (ainakin osin) myös automatisoituneen SISÄISEN PUHEEN muodossa, joka on periaatteessa havainnoitavissa niin, että esimerkiksi puheen ääntöelimiä ohjaavalla Brocan alueella ilmene aktivoitumista, vaikka varsinaista puhetta tai edes tietoista sisäistä puhetta ei ilmenisikään.

Oheinen artikkeli on kuin nakutettu tulkittavissa TÄTÄ teoriaa,Vygotskin teoriaa, tukevaksi, vaikka tutkijoiden oma TULKINTA tuloksistaan on aivan toinen, tai ainakin on ollut sitä vielä kolme vuotta sitten:

http://www.tiede.net/arkisto/tulosta.asp?id=86

"Nyt mitattiin, missä järjestyksessä tutkittavien eri aivoalueet reagoivat, kun he katselivat tutkijan tarttumisliikettä tai matkivat liikettä kädellään. Molemmissa tapauksissa nähtiin samat reaktiot ja sama järjestys: aluksi näköaivokuori, sitten Brocan alue ja viimeisenä primaarinen liikeaivokuori."

"Ehkä koko peilisolututkimuksen jännittävin havainto on se, että peilisoluina toimivat ihmisaivoissa muun muassa tietyt Brocan alueen – eli motorisen puhealueen – solut. Tämän alueen tiedetään säätelevän puhumiseen tarvittavia ääntöelinten liikkeitä."

(Simpanssilla tuskin kuitenkaan lainkaan aktivoituu naapurin elkeitä "peilaamaan" tuo Brocan aluetta vastaava alue, ellei havaitussa toiminnassa ole kyse syömisestä, sillä ko.alue ohjaa ohjaa simpanssilla ruuan pureskelua.)

"Tarttumisotteiden tavoin puhe on täsmällinen liikesarja, jota voi matkia. Sitä paitsi eläimillä ja pikkulapsilla suu on myös tarttumaväline. On siis luontevaa, että aivot prosessoivat käsien ja suun alueen liikkeitä samaan tapaan. Piileekö tässä yksilöiden välisen viestinnän perusta?"

Onpas selitys :-) No, yrittänyttä ei laiteta...Tässä on ainakin toimittaja selvästi vielä, kuusi vuotta Serenon artikkelin "A Brain that talks" jälkeen, "kielielinteorian lumoissa", ja kovin kaukaa kaartaen menee "selitys" kuin se kuuluisa maatalousneuvoksen puhe...kuin ei iahn olisikaan omimmalla alueellaan...

"Siis peilisoluja motorisella puhealueella. Ehkä juuri niitä on kiittäminen, kun imeväisen suusta ensi kertaa pääsee ”äiti”."

Päin vastoin: Tätä viimemainittua on kiittäminen siitä, että myös ääntöelinten ohjausjärjestelmä "peilaa" havaintojammekin, erityisesti MUIDEN AJATTELEVIEN YKSILÖIDEN TOMINNASTA!

Ja, last but not least, OLETTAMATTA minkäänlaisia muista alueen soluista periaatteellisesti poikkeavia alun perin GENEETTISESTI spesialisoituneita "PEILISOLUJA"! Tämä selitys on geenipeilisoluselitystä olennaisesti yksinkertaisempi, siinä olisi taas ns. yksi "stiiknafuulia" vähemmän,selityksen kattavuudesta havaintojen suhteen ymmärtääkseni pätkääkään tinkimättä!

Miten muuten osoitetaan, että ne muka olisivat ne AINA TIETYT "peilisolut", jotka aktivoituvat? ja miten osoitetaan ERI HENKILÖILLÄ ne "samat", eli toisin sanoen vastaavat solut, ovatko ne aina tietyn verisuonen juuri tietyssä mutkassa tmv. (kun lisäksi geenit evät niitä pienimpiä verisuoniakaan tietääkseni yksityiskohtaisesti määrää, ne määrävät vain sen VERKOSTON ominaisuudet, ja siihenkin voidaan vielä esimerkiksi läkkeillä vaikuttaa)?

Tieteen 2000 artikkelista ilmenee selvästi, että sen paremmin näillä (euro)tutkijoilla kuin toimittajallakaan ei ole TUOLLOIN ollut haisuakaan Lev Vygotskin tieteellisesti johdonmukaisesta ajatteluteoriasta. (Sitten kun huomaan, että on, niin jätän vasta tuon etuliitteen pois...:)

Ainakin tutkijoiden osalta tuo tilanne varmasti on kyllä tähän päivään mennessä jo korjaantunutkin, ja otettu huomioon havaintojen mahdollisia selityksiä etsittäessä.

Toimittajien kohdalla se ei sitten välttämättä ihan niin yksinkertaista oletkaan: "Kenen leipää syöt jne..."

RK "


Aina vaan Eduskunnan tuutista "pierupeilisolua"... ja lisäksi aivan turhaan: kaikki käsitellyt ilmiöt on selitettävissä ilmsan mitään toimenpide-geenispesialisoituneita erikoisneurooneita.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/07/aivosi-kiittavat-kun-teet-hyvaa-toiselle

Aivosi kiittävät, kun teet hyvää toiselle



Kuva: Kirill Palii / Unsplash / Waltteri Lahti / Yle

Jenni Stammeier Helsinki

Julkaistu 07.11. 2020 - 06:52.

Empatia aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää. Ja kun eläydyt toisen kipuun, se näkyy omien aivojesi kivunlievitysjärjestelmässä.

Empatia ei ole tunne, se on taito. Voit siis tietoisesti päättää valita empatian.

Mitä enemmän harjoittaa empatiaa, sitä varmemmin se automatisoituu tavaksi. Ja sitä todennäköisemmin sinulle myös vastataan empaattisesti. Hyvien aikeiden kierre syntyy pienillä eleillä ja molemmilla stressitasot lähtevät laskuun.

Viisi keinoa tehdä maailmasta empaattisempi paikka ja buustata omaa mielihyväjärjestelmää

Katso toista silmiin ja ole vain.

Kuvittele, miltä toisesta tuntuu.

Lue kaunokirjallisuutta.

Kuvittele, millaisen romaanin toisen elämästä saisi.

Auta toista omien rajojesi mukaan.

Et usein edes tiedä olevasi empaattinen. Voit tietämättäsi antaa toiselle jotakin, josta sinulla ei ole aavistustakaan.

Hämmästyin kerran, kun eräs ihminen tuli muistelemaan, miten merkityksellinen tapaamisemme oli ollut, enkä itse edes muista koko tilannetta. Se herättää ajattelemaan, miten jokainen ihmisen kohtaaminen voikin olla niin tärkeä.

– Empatiaa elämässään toteuttava ihminen on opettanut aivojensa automaattiohjauksen toteuttamaan empatiaa, kertoo aivotutkija ja kasvatustieteiden professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/minna-huotilainen-9014891

Toisin sanoen lapsuudesta asti toistuneet tuhannet ja tuhannet kerrat toisen ihmisen kuuntelemista ja hänen asemaansa asettumista arjen tilanteissa ovat johtaneet siihen, että siitä on tullut aivojen automatisoitunut tapa reagoida.

– Kyse on paljolti myös automatisoituneista eleistä ja ilmeistä, silmiin katsomisesta, puheenvuoron antamisesta ja kuuntelemisesta. Eli ihan perinteisistä keskustelun elementeistä.

Miksi empatiaa kokenut ja apua saanut ihminen sitten kokee tilanteen niin erityisenä ja mieleenjäävänä?

– Kaikkien ihmisten ympärillä ei ole niin paljon tällaisia empaattisia ihmisiä, että he olisivat tottuneet empaattiseen reagointitapaan, varsinkaan jos itse toimivat usein toisin. Siksi empatia sykähdyttää niin paljon ja saattaa tuntua tosi isolta panostukselta, Huotilainen kuvailee.

Aivosi simuloivat sinulle toisen kokeman tunteen

Suomalaistutkijat ovat osoittaneet, että kun näemme toisen kipua, aivoissamme aktivoituu oma kivunlievitykseen osallistuva opioidijärjestelmämme.
https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/empatia-perustuu-aivoje...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Opioidireseptori
Toisten ihmisten kivun havaitseminen aktivoi siis samoja aivojen radastoja, jotka osallistuvat itse kokemasi kivun aistimiseen ja kokemiseen.

Tämä voi osaltaan selittää, miksi toisten kivun ja hädän näkeminen tuntuu niin epämiellyttävältä: Tunnemme sen omassa kivusta vastaavissa välittäjäaineissamme.

Itse asiassa koko aivojemme niin sanottu peilisolujärjestelmä virittyy matkimaan toisten tunnetiloja ja toimintaa. Tulemme näin kokeneeksi itse toisten tunteet.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peilisolu

Toisin sanoen hetki, jolloin tietää intuitiivisesti, mitä toiselle pitää sanoa on aivojemme tarkkojen peilisolujen ansiota.

RK: Mihinkään tuohon ei tarvita minkäänlaisia yhteen toimintoon GEENISPESIALISOITUNEITA pierupeilineurooneita.

Itse asiassa koko aivojemme niin sanottu peilisolujärjestelmä virittyy matkimaan toisten tunnetiloja ja toimintaa. Tulemme näin kokeneeksi itse toisten tunteet.

Toisin sanoen hetki, jolloin tietää intuitiivisesti, mitä toiselle pitää sanoa on aivojemme tarkkojen peilisolujen ansiota.

Kaunokirjallisuus auttaa sinua myötäelämään tuntemattomienkin tunnetiloja

Spontaanin, automatisoidun empatian lisäksi voit toimia tietoisen empaattisesti. Tämä kyky on monessa työssä elinehto.

Ammatissani kauneus- ja hyvinvointialalla on tärkeää, että katson ja kuuntelen ihmistä oikeasti. Miettimällä sitä ihmistä, mitä hän haluaisi, ja mihin hän ei kykene, ei uskalla tai ei haluakaan. Kuinka voisin auttaa häntä olemaan enemmän oman itsensä näköinen.

– Kognitiivisen päättelyn avulla voimme luetella mielessämme toisen ihmisen tilanteeseen vaikuttavia asioita ja päätellä, miten ne hänen mielialaansa ja olosuhteisiinsa vaikuttavat, kertoo Huotilainen.

Jos luet paljon kaunokirjallisuutta, on sinulla tutkimusten mukaan parempi kyky kuvitella ja eläytyä myös täysin toisenlaisiin ihmisiin kuin sinä itse.

https://www.researchgate.net/publication/257349728_Reading_Literary_Fiction_Improves_Theory_of_Mind "

RK: Tuo ei ole tutkimus: koko "mielenteoroa" on hölynpölyä.

JS: " ... Empatian voi jakaa tunnepitoiseen ja tiedostavaan

Affektiivinen eli tunnepitoinen empatia:

Kyky tuntea ja olla yhteydessä muiden kokemiin tunteisiin, resonoida toisten kokemien tunteiden kanssa.

Kognitiivinen eli tiedostava empatia:

Kyky tietoisesti tunnistaa ja ymmärtää muiden ihmisten tunteita.'

RK: " Juu: ensinmainittu on Pavlovin 1. ja jälkimmäinen Pavlovin 2. signaalisysteemissä.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Higher+Nervous+activity

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Second+Signaling+System

JS: ...En kyllä aina pysty olemaan empaattinen. Jos koen, että minua on kohdeltu epäreilusti ja loukattu, on vaikeaa ymmärtää toista.

– Puolustautumisreaktio on luonnollinen silloin, kun luottamusta ei ole ja läsnä on luottamuksen sijaan uhan tunne, tulkitsee Huotilainen.

Miten hypätä toisen nahkoihin, jos oma epäluottamuksen tunne on päällimmäisenä mielessä?

– Kognition käyttäminen empatian välineenä vaatii aikaa. Jos joudumme reagoimaan nopeasti, toimimme yleensä automaattiohjauksella. Kognitiiviset prosessit käynnistyvät vasta, jos koemme, että meillä on aikaa miettiä, sanoo aivotutkija Huotilainen.

Jos siis pystyt rauhoittamaan itse itsesi, kykenet paremmin tietoiseen empatiaan. Luottamuksen ja turvallisuuden tunne ovat tässä avainroolissa. Aivoissa empatia ja luottamuksen tunne aktivoivat pitkälti samoja osia.

Kun teet toisella hyvää, aivosi tuottavat mielihyvähormoneja

Empatia vapauttaa aivoissamme oksitosiinia myös kun tuemme tuntemattomia ihmisiä. Auttamisesta tulee hyvä olo.

Empatia on kuin hyvä flow. Kun toiselle tulee hyvä olo, itsellekin tulee hyvä olo ja siitä lähtee hyvän kehä kulkemaan. Se tuntuu hyvän aaltona, joka menee kehon läpi.

Jo pelkkä silmiin katsominen lisää oksitosiinituotantoa. Ja jos katseiden kohtaamisessa vielä synkronoituvat pupillien laajuus, aktivoituvat aivoissa toisen ymmärtämiseen liittyvät aivoalueet.

Se voi syntyä jo pelkästään siitä, että joku tuntematon hymyilee kadulla. Siitä syntyy tunne, että “joku on huomannut minut.” Että en ole näkymätön. Ne on niin pieniä arkisia tekoja.

Ei ole sattumaa, että yhteisymmärryksen pienetkin eleet vaikuttavat kehoomme ja mieleemme niin voimakkaasti.

–Kehon ja mielen yhteydessä on kyse autonomisen hermoston toiminnasta. On hyvä muistaa, kuinka primitiivisiin ärsykkeisiin autonominen hermosto reagoi. Vaaralliset, kolisevat äänet ja taustamelu hermostuttavat, kun taas turvalliset äänet, hymyt, tervehdykset rauhoittavat, Huotilainen kertoo.

Autonominen, eli tahdosta riippumaton hermosto säätelee muun muassa verenpainetta.

Aivomme janoavat nähdyksi tulemisen kokemusta, niin tärkeää yhteyden tunne on ollut lajimme kannalta. Saamme mielihyvää niistä asioista, jotka vahvistavat yhteisymmärryksen tunnetta. Yksin jääminen on ollut uhka selviytymisen kannalta.

Uhan tunne vie elimistön niin kutsuttuun taistele tai pakene-tilaan. Sympaattinen hermostomme aktivoituu. ja alkaa välittää valmiustilaviestiä aivoille ja keholle. Syke kasvaa, pupillit laajenevat ja hengitys kiihtyy. Olemme valmiit taistelemaan sapelihammastiikeriä vastaan.

Empatian kokeminen lisää turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta ja poistaa uhan tunnetta. Sen myötä parasympaattinen hermosto ottaa nyt ohjat käsiinsä ja välittää lepotilaviestiä keholle ja aivoille. Hengitys syvenee, syke laskee ja avautuu mahdollisuus rauhassa pohtia, kyseenalaistaa, keksiä uusia ideoita ja humoristisia näkökulmia.

– Empatian avulla keho ja mieli menevät siis toisenlaiseen toiminnan tilaan, jossa emme olekaan niin reaktiivisia, eli ympäristöön koko ajan nopeasti reagoivia vaan enemmän aktiivisia eli tuotamme itse ajatuksia ja tekoja aloitteellisesti, Huotilainen summaa.

Voit opetella empatiaa ja muovata aivojesi hermoverkkoa

Siinä Pave Maijasen laulussa sanotaan, että “Jokainen joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa”, ja minä uskon siihen. Että jos itse on toivottomassa tilanteessa saanutkin apua, ymmärtää myös toisen hädän.

– Olennaista on omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen. Tämä on empatian pohja.

Aivot ovat muokkautuva elin. Kun nuoret pelasivat empatiataitoja harjoittavaa peliä, heidän aivojensa hermoverkkorakenne muuttui empatiakykyisempään suuntaan. Empatiataitojensa treenaamisesta on osoitettu olevan hyötyä myös aikuisille.

Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunnetta ja turvallista ilmapiiriä voi siis opetella lisäämään.

Aikuiset voisivat Huotilaisen mielestä ottaa hyvin mallia lapsista, jotka opettelevat pyytämään anteeksi ja puolustamaan heikompia päiväkodeissa ja kouluissa.

– Lapsille luetaan tarinoita ja kysytään: Mitä luulet, mitä tuosta tarinan henkilöstä tuntuu? Myös aikuiset voivat pysähtyä pohtimaan, millaista olisi olla juuri tuon ihmisen asemassa, Huotilainen sanoo.

Sitaatit ovat Yle Tieteen haastattelemilta yleisön edustajilta. "

RK: Empatia on vanhalta nimeltään eläytymistä, Einfühluug, soprezhivanie jne. Eläytymisen ei tarvitse tapahtua vain "myönteisiin tunteisiin", kuten tästä saa käsityksen.

https://de.wikipedia.org/wiki/Einf%C3%BChlungstheorie

https://www.psychologos.ru/articles/view/soperezhivanie

Muokannut: Risto Koivula, 6/29/2021 9:03:55 AM


Tieteen päivät 2021   [ 404536 , Mr.K.A.T. , 19.01.2021 22:47:50 ]
    Tieteen päivät 2021   [ 404538 , PeP , 20.01.2021 12:55:16 ]
    Tieteen päivät 2021   [ 404539 , riiviö , 20.01.2021 14:00:21 ]
    Tieteen päivät 2021   [ 404934 , Risto Koivula , 27.03.2021 01:55:36 ]
        Esa Saarisen viimeinen luento rohvessyörin viraassa   [ 404955 , Risto Koivula , 01.04.2021 07:18:44 ]
            Esa Saarisen viimeinen luento rohvessyörin viraassa   [ 404963 , sherlocker , 01.04.2021 18:03:37 ]
                Esa Saarisen viimeinen luento rohvessyörin viraassa   [ 404972 , Risto Koivula , 02.04.2021 03:54:51 ]
                    Esa Saarisen viimeinen luento rohvessyörin viraassa   [ 404984 , Risto Koivula , 04.04.2021 06:48:34 ]
                        Esa Saarisen viimeinen luento rohvessyörin viraassa   [ 405068 , Risto Koivula , 14.04.2021 03:03:18 ]
                            Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405205 , Risto Koivula , 05.05.2021 17:49:48 ]
                            Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405206 , Risto Koivula , 05.05.2021 17:49:50 ]
                            Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405207 , Risto Koivula , 05.05.2021 17:49:52 ]
                                Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405209 , riiviö , 05.05.2021 21:09:49 ]
                                    Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405210 , Risto Koivula , 06.05.2021 07:39:47 ]
                                        Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405216 , riiviö , 06.05.2021 11:45:22 ]
                                            Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405229 , Risto Koivula , 07.05.2021 15:10:38 ]
                                                Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405230 , riiviö , 07.05.2021 16:17:29 ]
                                                    Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405233 , Risto Koivula , 08.05.2021 14:32:21 ]
                                                        Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405239 , riiviö , 08.05.2021 19:39:36 ]
                                                            Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405242 , Risto Koivula , 09.05.2021 13:45:12 ]
                                                                Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405246 , riiviö , 09.05.2021 19:40:38 ]
                                                                    Niiniluodosta Höpsiksen palstalla   [ 405249 , Risto Koivula , 09.05.2021 21:06:31 ]
                                                Yhäti vaan pierupeilisolut...   [ 405705 , Risto Koivula , 29.06.2021 09:03:05 ]
                                Niiniluodosta Höpsiksen palstalla, entä Kari Enqvist... ?   [ 405700 , Risto Koivula , 28.06.2021 05:10:54 ]
                                    Kari Enqvist on yksi niistä, jotka ovat tehneet Suomen tieteestä ja "yliopistoista" puskafarssia.   [ 405701 , Risto Koivula , 28.06.2021 05:34:40 ]